Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä sormuksille erotessa?
16.08.2015 |
Naimisiin mennessä pojan mummi tahtoi antaa vihkisormuksensa pojan vaimolle. Mummo ei koskaan saanut tyttäriä, eikä pojantyttäriä, joten ajatteli vielä eläessään antaa sormuksen miniälle. Sormus ei ole mikään kauhean tavanomainen ja mielestäni erittäin kaunis. Nyt poika ja miniä ovat eroamassa ja miniä on sanonut, ettei haluaisi luopua sormuksesta, koska mummo on antanut sen hänelle. Miten käytäntö kuuluu? Säilytetäänkö sormukset itsellä vai palautetaanko toiselle osapuolelle suhteen loppuessa? Minulla ei olisi kyllä tuossa tilanteessa pokkaa pitää jonkun toisen sormusta itselläni. Tuo nainen on tämän perusteella vaikuttanut aikamoiselta harakalta.
Kommentit (49)
Sukusormukset kuuluu palauttaa, ellei itsellä ole samasta suvusta lasta joka sen voisi periä edelleen. Ns. tavallisista sormuksista kysyisin mieheltä haluaako sen/ne takaisin. Jos ei halua, niin voi tehdä mitä lystää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä, NN,
otan sinut, NN,
nyt aviomiehekseni
ja tahdon rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä [elämän loppuun asti].
Merkiksi otan sinulta (annan sinulle) tämän sormuksen.
Onko jotain tuollaista lausunut? Jos on, se ei ole morsiamen päätettävissä, vaan lupauksista luopuessaan morsian luopuu sopimuksesta, jonka merkiksi on ottanut sen sormuksen.
Ihan etiketin mukaan jos mentäisiin, kihla- ja vihkisormukset tulisi erotessa palauttaa ex-puolisolle. Nykyisinhän näin ei useinkaan tehdä, koska sormukset ostetaan yleensä yhdessä tai jopa itse. Aloittajan tapauksessa sormuksen palauttaminen on eroavan parin oma asia, he sopivat siitä keskenään ja jos sormus palautetaan, se jää miehelle. Ja jos jollakin ulkopuolisella on asiaan sanottavaa, se on sormuksen lahjoittanut mummo.
Vihkikaavassa ei muistaakseni ollut perinteistä sormuslupausta. Taisi olla vain tahdon -julistamiset. Nainen on vasta toinen sormuksen kantaja mutta minua edelleen harmittaa luopua miehen äidin sormuksesta, joka on monta vuosikymmentä (yli 50 v.) vanha, jonkun itsekkään letukan takia. Ap
Mutta erohan johtuu juuri tuosta sukurasitesormuksesta. Huonoa karmaa, huonoa onnea ja kirous päälle. Ihan sivuseikka, onko sormus "kaunis". Miksi haluat sen takaisin? Anna miniän pitää se, pahempi hänelle. T. Selvä näkijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin sormus palautetaan miehelle. Ei tarvitse kuin keskustella kenen tahansa juristin kanssa, niin hän osaa kyllä neuvoa sormuksen merkityksen sopimuksen sinettinä. Eri asia on, jos sitä ei ole siinä vihkiessä luovutettu todistajien edessä.
Lupauksen sinetti ei ole sama asia kuin lahja. Lahjat annetaan ja niistä jokainen päättää itse. Sormuksella vahvistetaan annettu lupaus, eikä se ole morsiamen omaisuutta sen hetken jälkeen, kun hän purkaa avioliiton. Tilanne voi olla hieman erilainen, jos mies hakisi yksin avioeroa.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:30"]
Jos miniä on reilu ja viisas, hän ilman muuta palauttaa sormuksen. Valitettavasti on paljon ihmisiä, joita ei voisi vähempää kiinnostaa se, mikä on oikein.
Minä varmaan toisin oman näkemykseni esille.
[/quote]Usein viisaus kasvaa iän myötä (ei kaikilla). Voi olla että miniä ei ole nyt valmis palauttamaan sormusta mutta 10 tai 20 vuoden päästä, vanhampana ja viisaampana, hän saattaa haluta palauttaa sen sukuun. Silloin voi myös olla että suvustanne löytyy sellainen naispuolinen jäsen jolle sormus sopisi hienosti. Tällä hetkellä sellaista ei taida olla vai haluaako ap sen omaan sormeensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 22:09"]
Vihkikaavassa ei muistaakseni ollut perinteistä sormuslupausta. Taisi olla vain tahdon -julistamiset. Nainen on vasta toinen sormuksen kantaja mutta minua edelleen harmittaa luopua miehen äidin sormuksesta, joka on monta vuosikymmentä (yli 50 v.) vanha, jonkun itsekkään letukan takia. Ap
[/quote]
Jos se on siinä tilaisuudessa annettu, sen merkitys on nimenomaan se tarkoitettu sinetti. Sitä vahvistaisi, jos mummo on luovuttanut sen nimenomaan sinetiksi. Eiköhän jossain ole viitattu siihen sormukseen, vaikka papin sanoissa.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 22:02"]Aloittajan tapauksessa sormuksen palauttaminen on eroavan parin oma asia, he sopivat siitä keskenään ja jos sormus palautetaan, se jää miehelle. Ja jos jollakin ulkopuolisella on asiaan sanottavaa, se on sormuksen lahjoittanut mummo.
[/quote]Vaikuttaa siltä että AP haluaa sormuksen itselleen. Kannattaisiko hänen hankkia oma elämä ja antaa aikuisen poikansa sopia eroonsa liittyvät asiat itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummi antoi sormuksen etukäteen miniälle, jotta kävi pienennyttämässä sitä. Sormus on kuitenkin annettu eteenpäin avioliittoa ajatellen, ei erikseen lahjaksi miniälle. Ap
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 22:09"]
Vihkikaavassa ei muistaakseni ollut perinteistä sormuslupausta. Taisi olla vain tahdon -julistamiset. Nainen on vasta toinen sormuksen kantaja mutta minua edelleen harmittaa luopua miehen äidin sormuksesta, joka on monta vuosikymmentä (yli 50 v.) vanha, jonkun itsekkään letukan takia. Ap
[/quote]
Sinua harmittaa. Mitä mieltä miehesi ja hänen äitinsä ovat asiasta? Entä poikasi? Sinulle tämä kai vähiten kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tuo sormus ainoa vai suurin murheesi, kun poikasi on eroamassa kuuden vuoden avioliitosta (ja luultavasti sitäkin pitempiaikaisesta suhteesta)?
Tottakai minua huolettaa omaisuuden jakokin, kun heillä ei ole avioehtoa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei miehesi äiti antannut aikanaan sormusta sinulle kun nait hänen poikansa?
Lapseton pariskunta eroaa, niin on se kuitenkin paljon helpompi ero, vaikla yhteistä lainaa olisi. Siistimmästä en tiedä. Ap
Minusta se päätös kuuluisi Mummille joka antoi sormuksen miniälle.
Päätös riippuu varmasti myös siitä millaiset välit mummilla ja miniällä on.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 22:33"]Tottakai minua huolettaa omaisuuden jakokin, kun heillä ei ole avioehtoa. Ap
[/quote]
Taidat olla provo jos tossa on sun huolenaiheet?
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 22:34"]Miksei miehesi äiti antannut aikanaan sormusta sinulle kun nait hänen poikansa?
[/quote]
Koska mies oli ehtinyt hankkia minulle sormuksen ja anoppi käytti itse sormusta. Ukin kuoleman jälkeen halusi laittaa uusille sukupolville. Ap
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 22:35"][quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 22:33"]Tottakai minua huolettaa omaisuuden jakokin, kun heillä ei ole avioehtoa. Ap
[/quote]
Taidat olla provo jos tossa on sun huolenaiheet?
[/quote]
Avioliitto oli tuon suhteen pitkittämistä. En kyseisestä naisesta koskaan erityisemmin välittänyt. Poika selviää kyllä. Luulen, että voi jopa paremmin, kun pääsee siitä akasta eroon. Ap
Alue: Aihe vapaa
Jos on ihan avioliittoon kaavan mukaan sitoutuneet, silloinhan morsian on sanonut, että ottaa sen lupausrimpsun merkiksi sen sormuksen.
Suomessa suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen ja tuo on lausuttu aika monen todistajan edessä. Tottakai se sormus kuuluu palauttaa, jos se lupaus puretaan.