Kontrollinhaluiset tapailumiehet - mikä avuksi?
Jostain syystä chattailyn ja viimeistään kahvilatapaamisen jälkeen miehet ovat ainakin omalla kohdallani muuttuneet ahdistavan omistushaluisiksi ja kontrolloiviksi. He haluaisivat viedä kaiken vapaa-aikani ja jutella kaikki illat (siis noin 1-3 tuntia per ilta, mikä alkaa vähitellen uuvuttaa ja jopa kyllästyttää, kun olisi muutakin tekemistä).
Oma kiinnostukseni heitä kohtaan ei ole kehittynyt samassa tahdissa ja kun ensimmäisen kerran sanon, että olisi pakko keskittyä ihan arkielämän velvollisuuksiinkin (työ, kotityöt, perhesuhteet, muut kaverit), he hermostuvat. Se draamailu ahdistaa ainakin itseäni ja vähentää miehen kiinnostavuutta kumppanina. Mitä teen väärin ja miten pääsisin näistä tilanteista siististi eroon?
Kommentit (30)
Yleensä he puskevat päälle vaatimustensa kanssa ja haluavat esim. tietää koko kevään kalenterini sisällön ja rajoittaa työntekoani. Mun pitäisi jaksaa jutella heidän kanssaan, vaikka koko keskustelu yleensä menee heidän ehdoillaan. Pitäisi tavata usein ja tiheästi.
On sellainen heittopussimainen olo ja jos vähän vingahdan omista tarpeistani, niin he joko suuttuvat tai jopa jättävät tutustumisen siihen. Sellaisia rentoja, fiksuja ja sopivan sensitiivisiä miehiä ei tunnu olevan oikein missään. En edes kehtaa kertoa tällaisesta kenellekään oikeassa elämässä, etten vaikuttaisi niuholta/elitistiltä tms.
Tuli tästä mieleen kun kysyin tuttavamieheltä kerran armeijaan liittyviä asioita joita itse en naisena tiennyt mutta tarvitsin yhteen synttärilahjaideaan niin kyseinen mies torppasi sen lahja-ajatukseni suoralta kädeltä vaikken kysynyt hänen mielipidettään itse lahjasta vaan niitä armeijan tietoja taustatueksi. Meni vähän maku kyseisestä tyypistä kokonaan.
Jos tuntuu huonolta jo tuossa vaiheessa, niin jätät vain vastaamatta tai kirjoita vain että ei enää kiinnosta, hyvästi. Tuollaista ei kannata jatkaa yhtään enempää, löytyy järkevämpiä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä he puskevat päälle vaatimustensa kanssa ja haluavat esim. tietää koko kevään kalenterini sisällön ja rajoittaa työntekoani. Mun pitäisi jaksaa jutella heidän kanssaan, vaikka koko keskustelu yleensä menee heidän ehdoillaan. Pitäisi tavata usein ja tiheästi.
On sellainen heittopussimainen olo ja jos vähän vingahdan omista tarpeistani, niin he joko suuttuvat tai jopa jättävät tutustumisen siihen. Sellaisia rentoja, fiksuja ja sopivan sensitiivisiä miehiä ei tunnu olevan oikein missään. En edes kehtaa kertoa tällaisesta kenellekään oikeassa elämässä, etten vaikuttaisi niuholta/elitistiltä tms.
Mutta eikös tämä ole just sitä mitä haluat? Olisit tyytyväinen.
Eihän siellä Tinderissä ole kuin muiden jämät. Kiitä onneasi, että ymmärrät kuvion jo tuossa vaiheessa ja voit vielä häipyä.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta tapailu ja chattailu.
Oon vähän niinkuin kohteliaisuudesta tapaillut ja jutellut ja osa keskusteluista ovat olleet itsellekin ihan antoisia, tosin lähinnä kaveripohjalta. Fyysisessä mielessä en ole kiinnostunut heistä kenestäkään ihan aidosti, ehkä vain ihan vähäsen enimmillään. Mitään läheisyyttä ei ole edes ollut. Olen muuten melko yksinäinen toisinaan, vaikka aikani onkin kortilla enimmäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä he puskevat päälle vaatimustensa kanssa ja haluavat esim. tietää koko kevään kalenterini sisällön ja rajoittaa työntekoani. Mun pitäisi jaksaa jutella heidän kanssaan, vaikka koko keskustelu yleensä menee heidän ehdoillaan. Pitäisi tavata usein ja tiheästi.
On sellainen heittopussimainen olo ja jos vähän vingahdan omista tarpeistani, niin he joko suuttuvat tai jopa jättävät tutustumisen siihen. Sellaisia rentoja, fiksuja ja sopivan sensitiivisiä miehiä ei tunnu olevan oikein missään. En edes kehtaa kertoa tällaisesta kenellekään oikeassa elämässä, etten vaikuttaisi niuholta/elitistiltä tms.
Mutta eikös tämä ole just sitä mitä haluat? Olisit tyytyväinen.
No periaatteessa kyllä, tosin olisin voinut jäädä kaveriksi heidän kanssaan mieluiten. Nyt he dramaattisesti "jättävät" ja poistavat somekavereista ym. Jos ollaan juteltu pari kuukautta, niin tuntuu hieman karulta yhtäkkiä vain katkaista se chat-kaveruus.
Vierailija kirjoitti:
Eihän siellä Tinderissä ole kuin muiden jämät. Kiitä onneasi, että ymmärrät kuvion jo tuossa vaiheessa ja voit vielä häipyä.
En edes ole Tinderissä. Muuta kautta olen heidät tavannut.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuntuu huonolta jo tuossa vaiheessa, niin jätät vain vastaamatta tai kirjoita vain että ei enää kiinnosta, hyvästi. Tuollaista ei kannata jatkaa yhtään enempää, löytyy järkevämpiä miehiä.
Löytyykö niitä? Kuinka monen kanssa pitää keskimäärin chattailla, jotta löytyy sellainen, jonka kanssa synkkaa? Oon chattaillyt enemmän neljän kanssa tässä noin kolmen viime vuoden aikana ja kaikkien kanssa sama kuvio on toistunut. Jotkut muut hylkäsivät minut jo siihen, jos en itse laittanut viestiä riittävän aktiivisesti.
Vaihda Farmers Onlyyn. Etäisyyksien ansiosta saat rauhassa tutustua ja sopia treffit Skypeen.
Miehiä on myöskin kiitettävästi 😊
Vierailija kirjoitti:
Jos tuntuu huonolta jo tuossa vaiheessa, niin jätät vain vastaamatta tai kirjoita vain että ei enää kiinnosta, hyvästi. Tuollaista ei kannata jatkaa yhtään enempää, löytyy järkevämpiä miehiä.
Timisi myös vähän huono omatunto, jos vastaisin noin tylysti chattikaverille. Pakko varmaan silti vähän tiukentaa linjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda Farmers Onlyyn. Etäisyyksien ansiosta saat rauhassa tutustua ja sopia treffit Skypeen.
Miehiä on myöskin kiitettävästi 😊
Tuota en tunnekaan. Miehet ovat ilmeisesti maalta? Itse olen kaupungista ja urbaani olento. Täytyy perehtyä asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä he puskevat päälle vaatimustensa kanssa ja haluavat esim. tietää koko kevään kalenterini sisällön ja rajoittaa työntekoani. Mun pitäisi jaksaa jutella heidän kanssaan, vaikka koko keskustelu yleensä menee heidän ehdoillaan. Pitäisi tavata usein ja tiheästi.
On sellainen heittopussimainen olo ja jos vähän vingahdan omista tarpeistani, niin he joko suuttuvat tai jopa jättävät tutustumisen siihen. Sellaisia rentoja, fiksuja ja sopivan sensitiivisiä miehiä ei tunnu olevan oikein missään. En edes kehtaa kertoa tällaisesta kenellekään oikeassa elämässä, etten vaikuttaisi niuholta/elitistiltä tms.
Mutta eikös tämä ole just sitä mitä haluat? Olisit tyytyväinen.
No periaatteessa kyllä, tosin olisin voinut jäädä kaveriksi heidän kanssaan mieluiten. Nyt he dramaattisesti "jättävät" ja poistavat somekavereista ym. Jos ollaan juteltu pari kuukautta, niin tuntuu hieman karulta yhtäkkiä vain katkaista se chat-kaveruus.
En nyt oikeasti ymmärrä. Miksi haluaisit jäädä yhteyksiin ihmisen kanssa, josta koet ihan selkeästi ahdistusta? Ajatteletko että olisivat ikään kuin varavaitoehtoina, joihin voit myöhemmin palata jos ei parempaa löydykään?
Ehkä sun kannattaa miettiä, mahtuuko elämääsi kumppania lainkaan. Pitäisihän hänelle löytyä aikaa suhteessa ollessakin. Ymmärrän kyllä, että kolme tuntia illassa on äkkiseltään paljon, mutta voihan sen nyt sentäs supistaa vaikka siihen tuntiin tai puoleen.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda Farmers Onlyyn. Etäisyyksien ansiosta saat rauhassa tutustua ja sopia treffit Skypeen.
Miehiä on myöskin kiitettävästi 😊
Saako sinne osallistua muut kuin farmarit ja toimiiko tuo edes Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuntuu huonolta jo tuossa vaiheessa, niin jätät vain vastaamatta tai kirjoita vain että ei enää kiinnosta, hyvästi. Tuollaista ei kannata jatkaa yhtään enempää, löytyy järkevämpiä miehiä.
Timisi myös vähän huono omatunto, jos vastaisin noin tylysti chattikaverille. Pakko varmaan silti vähän tiukentaa linjaa.
Siis *tulisi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä he puskevat päälle vaatimustensa kanssa ja haluavat esim. tietää koko kevään kalenterini sisällön ja rajoittaa työntekoani. Mun pitäisi jaksaa jutella heidän kanssaan, vaikka koko keskustelu yleensä menee heidän ehdoillaan. Pitäisi tavata usein ja tiheästi.
On sellainen heittopussimainen olo ja jos vähän vingahdan omista tarpeistani, niin he joko suuttuvat tai jopa jättävät tutustumisen siihen. Sellaisia rentoja, fiksuja ja sopivan sensitiivisiä miehiä ei tunnu olevan oikein missään. En edes kehtaa kertoa tällaisesta kenellekään oikeassa elämässä, etten vaikuttaisi niuholta/elitistiltä tms.
Mutta eikös tämä ole just sitä mitä haluat? Olisit tyytyväinen.
No periaatteessa kyllä, tosin olisin voinut jäädä kaveriksi heidän kanssaan mieluiten. Nyt he dramaattisesti "jättävät" ja poistavat somekavereista ym. Jos ollaan juteltu pari kuukautta, niin tuntuu hieman karulta yhtäkkiä vain katkaista se chat-kaveruus.
En nyt oikeasti ymmärrä. Miksi haluaisit jäädä yhteyksiin ihmisen kanssa, josta koet ihan selkeästi ahdistusta? Ajatteletko että olisivat ikään kuin varavaitoehtoina, joihin voit myöhemmin palata jos ei parempaa löydykään?
Eivät, vaan olisivat kavereita. Olisin iloinen, jos löytäisivät minua sopivammat naiset itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuntuu huonolta jo tuossa vaiheessa, niin jätät vain vastaamatta tai kirjoita vain että ei enää kiinnosta, hyvästi. Tuollaista ei kannata jatkaa yhtään enempää, löytyy järkevämpiä miehiä.
Timisi myös vähän huono omatunto, jos vastaisin noin tylysti chattikaverille. Pakko varmaan silti vähän tiukentaa linjaa.
Ihminen joka painostaa ja haluaa jyrätä sinut ei ole mikään kaveri vaan öykkäri. Miten ihmeessä ihmisillä on nykyaikana näin huonot sosiaaliset taidot ja ymmärrys että jäävät paapomaan kaikenmaailman mentaalitapausten ( oletettua ) mielenterveyttä vaikka oman hyvinvointinsa kustannuksella?
Uuvuttaminen se taktiikka onkin. Miksi haluat jutella luonnevikaisten kanssa? Ei sekopäästä tarvitse päästä siististi eroon, blokkaat ja jatkat elämää.