Erilaiset linjat kasvatuksessa
Lapsi nyt 5v. Meillä molemmilla lapsia jo molempien aiemmasta avioliitosta.
Nyt kun lapselta on viime vuosien aikana alkanut löytyä reilusti omaa tahtoa on asiat kotona alkaneet kiristyä.
Nytkin kuuntelen sohvalla kun mies lässyttää lapselle viereisessä huoneessa. Lapsi sai (taas) raivokohtauksen kun iltasatu ei kestänyt riittävän kauan. Mies kuljettaa vettä, antaa hakea leluja sieltä täältä sänkyyn ja on nyt varmasti kymmenettä kertaa supisemassa lapselle jotain. Joka kerta kun poistuu huoneesta niin raivo alkaa alusta. Showta on kestänyt nyt tunnin.
Itse kävisin kerran sanomassa, että huuto riittää ja toivottaisin hyvää yötä. Mies ramppaa jatkuvasti lapsen luona.
Joka Jumalan ilta sama juttu. Tekis mieli häipyä täältä kotoa, ettei tarvitsisi kuunnella.
Kommentit (3)
Muistuupa mieleeni keskustelu kun vauva oli pieni, että "kun minä vedän niin paljon karkkia ja suklaata ja kahvipullaa, että sitä lasta ei sitten opeteta syömään karamelliäja kaikkea makeaa".
Ja se henkilö, joka ruokkii sitä lasta karkeilla ja herkuilla en nyt sitten olekaan minä, vaan mies.
Ja jos huomautan asiasta niin olen tylsä kun "en anna herkutella".
Vierailija kirjoitti:
Muistuupa mieleeni keskustelu kun vauva oli pieni, että "kun minä vedän niin paljon karkkia ja suklaata ja kahvipullaa, että sitä lasta ei sitten opeteta syömään karamelliäja kaikkea makeaa".
Ja se henkilö, joka ruokkii sitä lasta karkeilla ja herkuilla en nyt sitten olekaan minä, vaan mies.
Ja jos huomautan asiasta niin olen tylsä kun "en anna herkutella".
Samoin oon minä tylsä ja ilkeä kun en pompi 5v raivopään oikkujen mukaan.
Ap
Up