Miksi Suomessa on asunnot niin pieniä? Hirveän ahtaasti pitää asua, vaikka tilaa olisi
Kommentit (16)
Kaikki on siellä paremmin ja kaikki ihmiset on onnellisia. Tiet on leveämpiä ja rakennuksetkin on kaikki päällystetty vähintään marmorilla. Tyhmiä siellä ei ole ollenkaan, eikä köyhiä tai sairaita.
150 m2 asunnossa kun katsoo joitakin ketjuja (mutta ehkä ei sittenkään välttämättä...). Mutta tilastojen mukaan Suomessa kuulemma asutaan ahtaasti, taitaa keskimääräinen neliömäärä/hlö olla alle 30m2. Meillä 75,5m2 ja kaksi aikuista, vauva ja kaksi isohkoa koiraa, voisihan tuota tilaa enemmänkin olla, mutta tähänkin mahdutaan.
2 aikuista ja 4 lasta, lisätila kelpaisi
Varakkailla on aina ollut tilaa, mutta voi olla, ettei niitä ole talvella pidetty kokonaan lämpiminä. Köyhät taas ovat maalla asuneet itse pykäämissään mökeissä, joita on sitten jatkettu jos se on ollut mahdollista.
Kaupungeissa ja maallakin opittiin asumaan entistäkin ahtaammin viime sotien jälkeen, jolloin huoneenvuokralaki määritteli paljonko tilaa millekin henkilömäärälle sai olla. Taustalla ol tietysti siirtokarjalaisten asuttamisen tarpeet. Eli rintamamiestaloissa rakentajaperhe sai asua alakertaa ja yläkerta piti panna vuokralle. Kaunpungeissa esim. kolmihenkinen perhe joutui ottamaan alivuokralaisen kaksion toiseen huoneeseen jne.
Vierailija:
Minä olen tyytyväinen omaan asuntoomme, joka on vain 164 neliötä ja täällä asuu kaksi aikuista ja kolme lasta. Paljon on maailmassa suurempia asuntoja kuin meidän, mutta me emme sellaista tarvitse. Itse asiassa mielestäni oma asuntomme on peräti suuri.
mutta esim mun mielestä monet 4-5 henkiset perheet asuvat noin 80 neliön asunnossa, mikä on ahdasta.
On kuulemma tosi vaarallista kun hinnat saattavat laskea ja sitten tulee työttömyys tai avioero jne jne jne...
Ja suurimmalla osalla tuttujakin vastaavan kokoiset kämpät. Helsinkiinkö niitä ahtaita pikkuluukkuja on ängetty?
Ruotsissa on samat ilmasto-olosuhteet kuin Suomessa mutta hemmetin paljon isommat asunnot. Syy on siinä että Ruotsin asumistandardi ( 1h/asukas, + yhteiset tilat eli oh, wc, keittiö, eteinen jne) on länsimainen. Meillä taas standardi on peräisin mistä lie 50-luvulta, Itäblokin ajoilta (eli 1h/asukas, yhteiset tilaan mukaanlukien).
Suomessa kaksihenkiselle perheelle standardin mukaan kaksi h + k. Näin on rakennettu. Näin on määritelty. Näin on opetettu. Näin menee myös aumistukiohje.
Että näin täällä idässä, länne standardit saamme sitten joskus kun Suomi muuttuu länsimaaksi.
Jossain just Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa on yhtä kylmää kuin täällä ja asutaanko siellä yhtä ahtaasti? EI! Joten täällä ollaan ihan itäblokkityylissä vieläkin ja mitä pahinta: porukka on aivopesty ajattelemaan, että tämä on ok.
Sitäpaitsi uudemmat hyvät talot ovat paljon energiataloudellisempia kuin nämä vanhat 50-luvun öljylämmitteiset rotiskot, joita jostain ihmeen syystä täällä ihannoidaan.
Vierailija:
Helsinkiinkö niitä ahtaita pikkuluukkuja on ängetty?
Lisäksi Suomessa on pitkään ollut vallalla kulttuuri, ettei pidä ottaa paljoa lainaa ja asuntolaina pitäisi maksaa pois 10-15 vuodessa. Tästä syystä Suomessa on perinteisesti hankittu ensin pieni asunto ja vähitellen vaihdettu isompaan. Ja tilaa on sitten, kun lapset muuttaa pois kotoa. Monessa muussa maassa taas on ollut jo pitkään tavallista ottaa monen vuosikymmenen pituinen asuntolaina ja ostaa heti valtava talo, kun menee naimisiin ja alkaa perustaa perhettä.
Minä olen tyytyväinen omaan asuntoomme, joka on vain 164 neliötä ja täällä asuu kaksi aikuista ja kolme lasta. Paljon on maailmassa suurempia asuntoja kuin meidän, mutta me emme sellaista tarvitse. Itse asiassa mielestäni oma asuntomme on peräti suuri.