Yliopistoon suoravalinnalla?

En tiiä. Pääsin yliopistoon pääsykokeen kautta.

Vähintään 7 ällää, että on edes jotain mahdollisuuksia päästä todistuksella.

Riippuu täysin alasta.

Lääkikseen tarvitaan 4-5 ällää oikeista aineista. Jonnekin Joensuun teologiseen pääsee suunnilleen C:n papereilla, jos on kirjoittanut uskonnon, ja M:n papereilla, jos ei.

En tiedä, menin pääsykokeella.

Kummallista kyllä, nyt kun suoravalinnoilla ja yo-pisteillä sisään pääsee suoraan, niin mielenterveys on yths:llä kasvanut ja opiskelijat valittaa kun ei jaksa… Kai siellä yliopistolla on kohta erityisopettajat vetämässä pienryhmiä…

Katso yliopistojen sivuilta hakutilastoja, sieltä se selviää. Jos yliopistoon haluat, sinun täytyy pystyä etsimään itse tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin alasta.

Lääkikseen tarvitaan 4-5 ällää oikeista aineista. Jonnekin Joensuun teologiseen pääsee suunnilleen C:n papereilla, jos on kirjoittanut uskonnon, ja M:n papereilla, jos ei.

Ja kirjoita ne 4 ällää eri kertana… Mitä se. kertoo todellisesta osaamista ja ylipäänsä kyvystä opiskella yliopistolla. Minun aikana kirjoitettiin kaikki kerralla ja keväällä luettiin IFA, jolla haettiin pääsykokeissa. Onkohan siellä leikkaussalissakin kohta erkkaope auttamassa?

Valtiotieteellisestä sai tytär paikan een papereilla. Lähti kyllä sitten ulkomaille opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin alasta.

Lääkikseen tarvitaan 4-5 ällää oikeista aineista. Jonnekin Joensuun teologiseen pääsee suunnilleen C:n papereilla, jos on kirjoittanut uskonnon, ja M:n papereilla, jos ei.

Ja kirjoita ne 4 ällää eri kertana… Mitä se. kertoo todellisesta osaamista ja ylipäänsä kyvystä opiskella yliopistolla. Minun aikana kirjoitettiin kaikki kerralla ja keväällä luettiin IFA, jolla haettiin pääsykokeissa. Onkohan siellä leikkaussalissakin kohta erkkaope auttamassa?

Sellainen, joka kirjoittaa neljä ällää poolista pitkä matikka, äikkä, pitkä kieli, fysiikka, kemia, biologia, saisi tankattua myös IFA:n. He eivät vain jaksa tehdä sitä, kun on kolme vuotta paahtanut lukiossa. Useimmat ovat paahtaneet jo peruskoulussa.

Pääsykoevalinnan yksi ongelma oli se, että ällänkin oppilaat joutuivat välivuosille, kun ei ehtinyt lukea pääsykokeisiin yhtä paljon kuin se edellisen vuoden ällän ylioppilas.

Sinultakin selvästi jäi IFA lukematta.

Älkää jaksako 4&6, sama tyyppi?, ihan turhaa itsenne ja jonkin vanhan ajanjakson hypettämistä vailla faktapohjaa.

Esim.nuo mainitut mielenterveysasiat, niille on ihan todetut syynsä jotka pätevät muuallakin kuin yliopistossamaailmassa ja ne eivät ole sisäänpääsyväylään liittyviä.

Vaikeimmat yliopistoalat päästä sisään suoraan on (ei järjestyksessä) eläinlääkis, oikis, informaatioteknologia, lääkis, psykologia ja hammaslääkis.

Mututuntumalla sanon, että lääkiksessä on oppilasaines muuttunut pääsykoeuudistuksen jälkeen. Uskon, että jatkossa tulee useampi jättämään opinnot kesken. Tällainen suuntaus on nyt jo näkyvissä.

Itsekin kirjoitin hyvät yo-arvosanat pienellä panostuksella, mutta pääsykokeiden eteen sai oikeasti tehdä todella paljon työtä. Ja minulla sentään oli suuri kiinnostus ja motivaatio alaa kohtaan. Varmasti monelle on aika karu yllätys mitä opiskelu lääkiksessä todella vaati. Ilman todellista kiinnostusta alaa kohtaan ei lääkisopinnoissa kyllä pärjää.

Opettajien mukaan lääkisopiskelijoiden anatomian tuntemus on huomattavasti huonontunut sen jälkeen kun ifa ja galenos poistuivat.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeimmat yliopistoalat päästä sisään suoraan on (ei järjestyksessä) eläinlääkis, oikis, informaatioteknologia, lääkis, psykologia ja hammaslääkis.

IT-alalla on niin paljon aloituspaikkoja, että niihin ei tosiaankaan vaadita huippupapereita.

Pari DI-alaa vaatii LLL äikkä, pitkä matikka ja fysiikka, jos Aaltoon tahtoo. Nekään eivät ole IT-puolelta, vaan teknillinen fysiikka ja tuotantotalous.

Vierailija kirjoitti:

Mututuntumalla sanon, että lääkiksessä on oppilasaines muuttunut pääsykoeuudistuksen jälkeen. Uskon, että jatkossa tulee useampi jättämään opinnot kesken. Tällainen suuntaus on nyt jo näkyvissä.

Itsekin kirjoitin hyvät yo-arvosanat pienellä panostuksella, mutta pääsykokeiden eteen sai oikeasti tehdä todella paljon työtä. Ja minulla sentään oli suuri kiinnostus ja motivaatio alaa kohtaan. Varmasti monelle on aika karu yllätys mitä opiskelu lääkiksessä todella vaati. Ilman todellista kiinnostusta alaa kohtaan ei lääkisopinnoissa kyllä pärjää.

Opettajien mukaan lääkisopiskelijoiden anatomian tuntemus on huomattavasti huonontunut sen jälkeen kun ifa ja galenos poistuivat.

Kyllä. Yksi syy on myös se, että lääkikseen lähdetään rahan toivossa. Joo saahan sieltä hyvät liksat, jos päivystää vuorokaudet ympäriinsä tai on keikkalääkärinä jossain Köyliössä, kun sinne ei sijainnin vuoksi saa virkaan lääkäriä. Useimmat jäävät vähän normaaleimmille palkoille yliopistokaupunkin tai sen liepeille, kun puolisollekin pitäisi löytyä töitä ja lapsille samanlainen lätkälapsuus kuin itsellä.

Oikis on toinen suoravalinnan häviäjä. Sinne kertyy, taas rahan toivossa, väkeä, joita ei pykälät kiinnosta yhtään.

Pitäisi ottaa papereilla niin kuin muallakin maailmassa. Onhan siinä nuori jo 12 vuotta tehnyt työtä. Jos on ahkera, fiksu ja tavoitteellinen, niin totta kait se pitää palkita. On sillä enemmän merkitystä kuin yhden päivän sattumatestillä. Ja mikä rahansyytö yhteiskunnalta päällekkäisiin kokeisiin. Papereilla valitut ovat ymmärtääkseni pärjänneet paremmin kuin pääsykoevalinnan kautta opiskelupaikan saaneet. 

Vierailija kirjoitti:

Mututuntumalla sanon, että lääkiksessä on oppilasaines muuttunut pääsykoeuudistuksen jälkeen. Uskon, että jatkossa tulee useampi jättämään opinnot kesken. Tällainen suuntaus on nyt jo näkyvissä.

Itsekin kirjoitin hyvät yo-arvosanat pienellä panostuksella, mutta pääsykokeiden eteen sai oikeasti tehdä todella paljon työtä. Ja minulla sentään oli suuri kiinnostus ja motivaatio alaa kohtaan. Varmasti monelle on aika karu yllätys mitä opiskelu lääkiksessä todella vaati. Ilman todellista kiinnostusta alaa kohtaan ei lääkisopinnoissa kyllä pärjää.

Opettajien mukaan lääkisopiskelijoiden anatomian tuntemus on huomattavasti huonontunut sen jälkeen kun ifa ja galenos poistuivat.

Ehkä se oli just sulle taas noin vaikeaa…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin alasta.

Lääkikseen tarvitaan 4-5 ällää oikeista aineista. Jonnekin Joensuun teologiseen pääsee suunnilleen C:n papereilla, jos on kirjoittanut uskonnon, ja M:n papereilla, jos ei.

Ja kirjoita ne 4 ällää eri kertana… Mitä se. kertoo todellisesta osaamista ja ylipäänsä kyvystä opiskella yliopistolla. Minun aikana kirjoitettiin kaikki kerralla ja keväällä luettiin IFA, jolla haettiin pääsykokeissa. Onkohan siellä leikkaussalissakin kohta erkkaope auttamassa?

Et ole tainnut boomer oikein tutustua noihin pääsykoeuudistuksiin, kun täällä lesoilet. Sun todistuksilla nyt ei ole mitään väliä enää, kun olet jo toinen jalka haudassa. Silloin joskus sinne yliopistoon pääseminen oli huomattavasti helpompaa, kuin nykyään.

Se riippuu alasta ja yliopistosta minne hakee. Helsinkiin vaaditaan kovemmat paperit kuin jonnekkin Joensuuhun.

Ihan tavallisilla M-papereilla pääsin opiskelemaan matematiikkaa. Ei taida nykyään onnistua noilla papereill, mutta mielenkiintoista tietää millaiset paperit tarvitaan nykyään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin alasta.

Lääkikseen tarvitaan 4-5 ällää oikeista aineista. Jonnekin Joensuun teologiseen pääsee suunnilleen C:n papereilla, jos on kirjoittanut uskonnon, ja M:n papereilla, jos ei.

Ja kirjoita ne 4 ällää eri kertana… Mitä se. kertoo todellisesta osaamista ja ylipäänsä kyvystä opiskella yliopistolla. Minun aikana kirjoitettiin kaikki kerralla ja keväällä luettiin IFA, jolla haettiin pääsykokeissa. Onkohan siellä leikkaussalissakin kohta erkkaope auttamassa?

Sellainen, joka kirjoittaa neljä ällää poolista pitkä matikka, äikkä, pitkä kieli, fysiikka, kemia, biologia, saisi tankattua myös IFA:n. He eivät vain jaksa tehdä sitä, kun on kolme vuotta paahtanut lukiossa. Useimmat ovat paahtaneet jo peruskoulussa.

Pääsykoevalinnan yksi ongelma oli se, että ällänkin oppilaat joutuivat välivuosille, kun ei ehtinyt lukea pääsykokeisiin yhtä paljon kuin se edellisen vuoden ällän ylioppilas.

Sinultakin selvästi jäi IFA lukematta.

Välivuodet on päinvastoin yleistyneet. Ennen useampi pääsi heti opiskelemaan. Osasyy voi olla ensikertalaiskiintiöllä. Ei uskalleta hakea ellei ole varma valinnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeimmat yliopistoalat päästä sisään suoraan on (ei järjestyksessä) eläinlääkis, oikis, informaatioteknologia, lääkis, psykologia ja hammaslääkis.

IT-alalla on niin paljon aloituspaikkoja, että niihin ei tosiaankaan vaadita huippupapereita.

Pari DI-alaa vaatii LLL äikkä, pitkä matikka ja fysiikka, jos Aaltoon tahtoo. Nekään eivät ole IT-puolelta, vaan teknillinen fysiikka ja tuotantotalous.

No, esim.pitkän matematiikan oli viimekevään yhteishaussa oltava vähintään E jotta oli mahkuja päästä ns suoravalinnalla yliopistoon.