Hulluutta - äidiksi vielä 37-v?

Jos haluat lapsen = ei ollenkaan hulluutta, jos et halua, mutta silti päädyt tekemään = hulluutta. Kyllä tiedän useitakin tuon ikäisenä, jopa vielä myöhemminkin jopa sen ainokaisensa saaneita, eikä mitään ihmeellistä siinä.

No mulle on ystävät vihjailleet ja ihan suoraankin sanoneet, että älkää vaan pilatko tuota tekemällä lapsi.

Ap

Sain esikoisen 37v iässä, seuraavan ollessani 39v ja kuopuksen, kun olin 43v. Katunut en ole kertaakaan. Tosin nämä ovat olleet helppoja tapauksia, ei ole ollut yövalvomisia ja kaupparaivareita.

No, jos haluat lapsen niin anna palaa. Jos tuntuu ettet halua, niin älä tee lisää lapsia. Itsehän sä parhaiten oman jaksamisesi tiedät. Mä oon 39 enkä jaksaisi enää parivuotiasta lasta, mutta toisaalta monet mun tutut on hankkineet lapsia vanhempanakin. Se kannattaa tietysti pitää myös mielessä, ettet välttämättä enää tule niin helposti raskaaksi kuin nuorempana. 

Olen kyllä varautunut siihen ettei välttämättä enää onnistuis. Pystyisin hyvin elämään senkin vaihtoehdon kanssa. Mies haluaisi lapsen ja on jopa valmis jäämään hoitovapaallekin. Ihana mies.
Ap

Hyi kun ahdistaa tämmöset höpötykset, että on hulluutta tehdä lapsia 35-40v. Itse olen 32 ja yritystä takana viisi vuotta. Neljäänkymppiin olen ajatellut vetää rajan näissä yrittämisvuosissa. Yhtään lasta ei vielä siis ole.

Älä ahdistu mun pohdiskeluista. Tää on enemmän mun omaa angstailua. Järjellisesti ajatellen en vielä ole vanha. Mietin vaan elämänvalintoja. Ehkä tuo otsikko onkin huonosti muotoiltu kun kyse on enemmän siitä, luopuako saavutetuista vapauden hetkistä.

Ja sitähän ei sais ääneen sanoa, että eronnut nauttii omasta ajastaan. Koska se on syntiä se.

Ap

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 19:22"]

Mummoni synnytti kaksospojat 44-vuotiaana. :)

[/quote]

Ja mun isomummoni yhdeksännen lapsensa, kuopuksensa 49-vuotiaana! 

Niin, eroamalla saavutit joka toisen viikon lapsivapaata aikaa OMISTA LAPSISTASI. Onko tuo nyt hyvä saavutus? Eikö lapsia alunperin tehdä mentaliteetilla, että ne on osa jokapäiväistä elämääsi? Jos muuten et halua uutta lasta. Kerro miehelle pian. Olisi sääli roikottaa häntä suhteessa jossa ei koskaan saa kokea isyyttä ja oman lapsen kasvatusta ja kasvun seuraamista jos kerran lasta haluaa. Parempi päästää ajoissa etsimään naista joka on valmis antamaan hänelle isyyden lahjan.

Mulla on kouluikäiset lapset ja ollaan yrittämässä iltatähteä. Ollaan onnellisia, jos se suodaan :) Niin ja ikä pian 38.

Siitä vaan! Itse sain pojan toukokuussa ja täytin 40 kesäkuussa, enkä tunne itseäni vanhaksi. Esikoinen meni eskariin nyt syksyllä.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 19:41"]Niin, eroamalla saavutit joka toisen viikon lapsivapaata aikaa OMISTA LAPSISTASI. Onko tuo nyt hyvä saavutus? Eikö lapsia alunperin tehdä mentaliteetilla, että ne on osa jokapäiväistä elämääsi? Jos muuten et halua uutta lasta. Kerro miehelle pian. Olisi sääli roikottaa häntä suhteessa jossa ei koskaan saa kokea isyyttä ja oman lapsen kasvatusta ja kasvun seuraamista jos kerran lasta haluaa. Parempi päästää ajoissa etsimään naista joka on valmis antamaan hänelle isyyden lahjan.
[/quote]

Tulihan se tuomiopäibän pasuuna sieltä. En eronnut ollakseni erossa lapsistani vaan ex-miehestäni. Omaa aikaa tuli sivutuotteena koska lapsilla on hyvä isä ja lapset halusivat vuoroviikkosysteemin, kuten isäkin.

Minä mietin pitkään kolmatta lasta. Lopulta uskallettiin yrittää, ja hän syntyi kun olin 39v. Se oli elämämme paras päätös. Isot ottaneet upeasti vastaan. Ja koululaisesta on kiva tulla kotiin, kun äiti kotona. Olen todella nauttinut joka hetkestä. Yösyötötkon tuntuu ihanalta yhteiseltä ajalta, siksi en ole raaskinut pitää yökoulua, vaikka lapsi jo yli vuoden ikäinen.

Kannattaa sitten huomioida, että naisen hedelmällisyys laskee tiukasti 35 v jälkeen. Itse toki tiesin tämän, mutten ajatellut että se koskee mua koska nuo kaks edellistä on alle 30 vuotiaana tullut helposti. Kolmatta alettiin tekee iällä 37.. Meni kaksi vuotta yrittäessä, vuosi lapsettomuushoidoissa. Ainut syy ikä. Voihan se onnistua hyvinki niinku monilla, mutta ei välttämättä. Ota siis tuokin huomioon. Tuttu sai ekansa iällä 36, sitten 40 vuotiaana oli kolme. Neljäs piti vielä tehdä muttei enää onnistunut.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 19:08"]No mä oon 36v. Meidän eka yhteinen syntyy kun olen juuri täyttänyt 37 :)
En mä mielestäni niin hullu ole. Suunnitelmissa vielä toinen perään, jos onnistuu. Aina ei mene niinkuin suunnittelee.
[/quote]
Lisään tähän että tätä papua koitettiin yli viisi vuotta, ihan luomuna ollaan menty. Eli kaikki ei todellakaan mene niin kuin haluaisi.
Onnea ja tsemppiä hirveästi, mitä tahansa teetkin asian suhteen!

Kiitos kun jaoitte kokemuksianne! Juuri tätä kaipasinkin. Ja tsemppiä sekä onnea kaikille teille jotka vielä yritätte. Toivon teille positiivisia uutisia.

Nuorihan sinä vielä olet. Meidän iltatähti syntyi kun olin 42v (ekasta kierrosta/yrityksestä) ja harvinaisen terve ja älykäs lapsi. Jos todella haluat lapsen ja mieskin haluaa, hommiin vaan. Tulee jos on tullakseen. 

Anna mennä vaan. Et missään nimessä ole liian vanha. Mielipide on sekä henkilökohtainen että ammatillinen. Terv Kätilö

Mä sain lapset vähän vaille 28v., 30v. Ja vähän vajaa 36v. Tosin saman miehen kanssa, mutta nyt siis ovat ekalla, kolmannella ja vauva täytti juuri vuoden. Tämä on ihan täydellinen kokoonpano! On helppoa, kun nyt on vain yksi lapsista pieni, paljon kuluttavampaa oli silloin, kun oli vauva ja taapero... Ja kun pienin on koulussa, olen samanikäinen kuin monet muutkin vanhemmat, joita en nytkään pidä mitenkään liian vanhana. Jos haluat lapsen, niin turhaan odotat vielä pari vuotta!