Kuinka pahaa olette aidosti toivoneet toiselle?

Minä toivoin että miehen salarakkaalta tarttunut klamydia aiheuttaisi hänelle lapsettomuuden. Olin vähän katkera.

Että työkaveri saisi saman flunssan kuin minulla oli. Hyi mua. Ei kyllä saanut.

Erään ystäväni aviomies ansaitsis oikein kuolla. Se on uhannu tappaa tän mun kaverin ja niiden lapsen "ettei kukaan muu saa niitä".

Tää herra on semmoinen kännäävä väkivaltanen ääliö, joka on tehny rikoksia ja käyttää kaikki vaimonsa pienetkin tuet kaljaan ja tupakkaan. Itse makaa työttömänä kotona ja riehuu sitten että "miten niin ei oo rahaa?!" ja vaimo on eläny kaurapuurolla ja pelkällä makaronilla kuukausia. Ostaa aina heti ekana lapsen ruuat ja kamat, ettei mies ehdi käyttää rahoja.

Onneks mies on nyt ilmeisesti katoamassa kuvioista, on semmonen hirviö kyllä. Nainen muuttanu monta kertaa ettei se mies pääse seuraamaan sitä..

Toivoisin että "kaverini" kolaroisi. Loppuisipa hänen lässytys siitä kuinka hän on niiiiiin hyvä kuski. Olen myöskin toivonut että samainen tyyppi saisi joskus turpiinsa

Ihan niitä kammottavimpia asioita lapseni isälle, tuskin tarvitsee erikseen kirjoittaa. Olen myös mässäillyt ajatuksella, että palkkaisin jonkun pelottelemaan häntä ensin viikkoja, sitten lopulta nappaavan johonkin pakettiautoon, sitovan jonnekin kellariin ja mukiloivan säännöllisesti sanotaan päivän, pari, että oppisi hänkin tietämään mitä se pelko on. Kauheuksien toivomisissa olen mennyt jopa hänen lähipiiriinsä saakka, että HÄN menettäisi jotain tärkeää, mutta tästä on tullut heti huono olo, kun eihän ne muut ole mulle tehneet pahaa. Mutta ois niin ihana kosto sille paskapäälle.

Helpotti kummasti angstia kun välillä kävi koko tämän hakkausfantasian alusta loppuun päässään läpi. =D Nyt olen enimmäkseen päästänyt vihasta irti.

Varattu mies valehteli olevansa vapaa ja etsivänsä kumppania. Toivoin, että elämä laittaisi hänet niin polvilleen, että osaisi arvostaa muita ihmisiä eikä vain jahdata naisia etumus koholla.