Lue keskustelun säännöt.
Lapsen oppimisvaikeudet uuvuttaa
11.03.2022 |
Lapseni on 9-vuotias ja hänellä on vaikeuksia matematiikassa sekä toiminnanohjauksessa, hahmotushäiriö todettu jo pienenä.
Muuten pärjään ihan hyvin, lukuaineissa menee mukavasti ja englanti on todella helppoa hänelle.
Tämä lohduttaa vähän, mutta olen todella huolissani lapseni tulevaisuudesta.
Jos matematiikka tuottaa noin suuria vaikeuksia jo tuossa iässä, mitkä edellytykset lapsella on pärjätä tulevaisuudessa tässä luonnontieteitä painottavassa maailmassa?
Matematiikka on mukautettu hänelle ja käy erityisopettajalla pari kertaa viikossa sekä tukiopetuksessa, kotona myös harjoitellaan yhdessä mutta ei vaan millään opi eikä ymmärrä.
Sanoo että numerot hyppivät ja pää menee sekaisin niitä katsoessa.
Surettaa lapsen puolesta, kun muuten olisi niin fiksu ja osaava, mutta ei varmaan pärjää edes lukiossa noilla taidoilla.
Läksyjä tekee useamman tunnin illassa ja itkee joka päivä että on kehitysvammainen ja typerä.
Sydämeni särkyy tuota itkua ja huutoa kuunnellessa, lasta ei yhtään lohduta hyvät numerot muista aineista eikä mikään positiivinen palaute tai kannustaminen, pitää itseään silti typeränä ja itkee vain koko ajan ja sättii itseään.
Ei usko aikuisia eikä ammattilaisia, hänen mielestään kaikki aikuiset vain yrittävät mielistellä ja "feikkitsempata ääliötä".
Tämä on musertavaa ja uuvuttavaa, millä voisin kannustaa lasta? Tuo ongelma ei tule iän myötä kyllä paranemaan, itsetuntoa pitäisi tukea jollain muulla tavalla nyt.
Kommentit (41)
Plus:
Nähtävästi esim matematiikka aiheuttaa nyt ahdistusta. Yritäppä oppia jotain mikä pelottaa ja ahdistaa sua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tutkittu, ettei ole silmissä vikaa tai sitten lukihäiriö? Mainitsit, että lapsi sanoo numeroiden hyppivän?
Opettajat ovat ihania ja kannustavia, lapsen englanninopettaja on antanut joka tunnilla runsaasti hyvää palautetta ja positiivisia tuntimerkintöjä.
Äidinkielessä lapsi on myös taitava, oppi lukemaan jo 5-vuotiaana ja on erittäin hyvä jäsentelemään ajatuksiaan ja verbaalisesti lahjakas sekä sanoittaa hyvin kypsästi ajatuksiaan.
Ikävä kyllä hän on myös pelottavan tiedostava ja imee kaikki mahdolliset uutiset ja aikuisten keskustelut kuin sieni, ymmärtää hyvin miten raadollinen paikka maailma on hänen kaltaisilleen.
Minusta hän on erittäin fiksu ja kypsä ikäisekseen ja jollain tasolla uskon hänen tiedostavan sen itsekin, uskon hänen ahdistuksensa kumpuavan osin siitä, ettei hän kykene käyttämään täyttä potentiaaliansa vaikeuksien takia.
Toivon sydämestäni, että jossain vaiheessa kielellistä lahjakkuutta ja sosiaalisia taitoja aletaan taas arvostaa hieman enemmän.
Ap
Lukio-opinnot ovat täysin mahdolliset! Jos ei suoraan lukiosta, ammattioppilaitoksen kautta.
Lukio ei ole mikään välttämättömyys nykykoulumaailmassa. Amiksen todistuksella voi hakea suoraan AMK:iin ja saa myös hakukelpoisuuden yliopistoon.
Silmät on tutkittu ja lukihäiriöseula tehty koululla usein, lapsella on äidinkieli 10 ja samoin englanti.
Lukee sujuvasti ja kirjoittaa myös todella hyvin.
Lukihäiriötä tai silmäongelmia ei siis ole, numeroiden hyppimisellä hän tarkoittaa ilmeisesti jotain paniikkireaktiota, sanoo että aivot menee solmuun ja tulee hirveä ahdistus ja paniikki, kun katsoo numeroita ja ne vain vilisevät silmissä, sanoi joskus että pyörryttää katsella niitä.
Sekoittaa myös helposti numeroita keskenään eikä erota esimerkiksi satoja tai tuhansia toisistaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli hänellä on vain yhdestä kohtaa vialliset aivot. Jos hän oppii käyttämään matikkaan sitä samaa osaa, jota hän käyttää lukemiseen tai englannin kieleen, niin silloin ongelma poistuu. Jos häntä vain helpotetaan, hän ei koskaan opi käyttämään toimivia aivojen alueita.
Itselläni on sekä dyskulkia, että lukivaikeus. Silti selvisin lukion laajasta matematiikasta, koska siinä käytettiin eri aivojen alueita, kuin alakoulun matematiikassa.
Voi ei. Mulla sama vika ja syrjäydyin täysin kaikesta. Lukuaineet oli hyviä, mutta ei se riittänyt. Nyt olen viisikymppinen ja vaan kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sadat ja tuhannet, sadattuhannet ja miljoonat erotetaan laskemalla nollat. Joudun tekemään yhä niin. Tuo laajan matematiikan lukenut.
Opeta tunnistamaan numerot kuvina, niin ongelma poistuu tai ainakin lievenee.
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkittu, ettei ole silmissä vikaa tai sitten lukihäiriö? Mainitsit, että lapsi sanoo numeroiden hyppivän?
Todennäköisemmin dyskalkulia. Ei ainakaan näkökyvyn ongelma, sillä silloinhan kuulonvaraisesti osaisi laskea 1+2=3, mutta jonkun toisen logiikalla 1+2=12 eikä kykene millään hahmottamaan miksi se olisi 3.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma ei poistu koskaan, jollei lapsi pysty kehittämään vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Tuo alakoulun matikassa käytettävä aivojen alue on tosiaan hänellä rikki.
Osaako hän laskea, jos numerot muutetaan kirjaimiksi tai kuviksi?
https://www.jyu.fi/tdk/kastdk/tutkijakoulu/seminaarit/kotimaiset/risku
Katoppa ja lue tämä. Olin "metsässä" pienten kanssa ja kokeilimme Varga-ohjelman mukaan. Ihan pienetkin tajusivat juttuja.
Eli siirrä arkeen asioita....tai no,katso ja etsi Varga.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallakaan meistä vanhemmista ei ole oppimisvaikeuksia, mutta omalla isälläni on kyllä lukihäiriö, voi siis olla perintötekijöistäkin kiinni.
Lapsi on syntynyt keskosena, uskon myös sen vaikuttavan.
Tästä ollaan lapsen kanssa juteltu ja ukin kanssa on moneen kertaan käyty keskustelu, ettei oppimisvaikeudet estä mitään.
Isäni on tehnyt ihan normaalisti töitä koko ikänsä rakennusalalla ja yrittäjänä, hyvin pärjännyt.
Näiden keskustelujen jälkeen lapsi on aina hetken hyvällä mielellä, sitten alkaa taas ahdistaa ja itkettää.
Ap
Minulla on samanlainen tapaus, 8-vuotias vain. Matematiikka ylivoimaisen vaikeaa, ei millään tahdo hahmottaa asioita. Muut aineet sujuvat.
En halua hänen keskittyvän siihen, missä hänellä on luontaisesti kovin hankalaa - se pilaisi hänen koulunsa. Teemme läksyt yhdessä mahdollisimman paljon leikin kautta, ja painotan niitä asioita, joissa lapsi on hyvä ja taitava. Olen sanonut hänelle, että maailmassa on miljoona ammattia, joissa matematiikalla ei tee yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaista kuntoutusta ja terapiaa olette hankkineet hänelle? Millä kuntoutatte hahmottamista? Teillä on ehkä maksimissaan kolme vuotta enää aikaa kuntouttaa, sitten aivot ovat liian urautuneet. Teistä huoltajista riippuu nyt pitkälti lapsenne tulevaisuus.
Tästä aiheesta on paljon tutkimusta. Mitä keinoja olette kokeilleet?
Lapsi tarkempiin tutkimuksiin. Sovi tapaaminen matematiikan opettajan kanssa. Läksyt pois jos kerran matematiikka on jo mukautettu. Lapselle oppimisrauha ja turha stressi pois. Hyvin pärjää. Minun autismilapseni on lukiossa ja hyvin menee, jotkut aineet vaikeita kuten matematiikka mutta joissain aineissa loistaa. Tavoite on matematiikassa kunhan läpi pääsee.
Minulla todettiin ADHD aikuisiällä ja minulla on edelleen ihan sama tilanne matematiikan kanssa. Hyvin olen pärjännyt vaikka hädintuskin selvisin peruskoulun matikasta. Päässälaskuihin en pysty, mutta eipä sitä nyky maailmassa mihinkään tarvitse kun laskin kulkee aina mukana puhelimessa.
Minulla myös kielelliset taidot erinomaiset, olin englannissa luokan parhaimpien joukossa. Tyttöjen ADHD muuten näkyy usein haaveiluna ja omiin ajatuksiin uppoutumisena, asioiden unohteluna, toiminnanohjauksen ongelmina..
Ja yleensä jos osaa kieliä, ei osaa matikkaa. Se tuntuu olevan vähän joko tai.
Pidin itseäni myös aivan idioottina ja typeränä kun en matikasta mitään ymmärtänyt. Sinun tyttärelläsi on tuuria kun on hyvät tukiverkostot, minua opettajatkin piti typeränä. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat ihania ja kannustavia, lapsen englanninopettaja on antanut joka tunnilla runsaasti hyvää palautetta ja positiivisia tuntimerkintöjä.
Äidinkielessä lapsi on myös taitava, oppi lukemaan jo 5-vuotiaana ja on erittäin hyvä jäsentelemään ajatuksiaan ja verbaalisesti lahjakas sekä sanoittaa hyvin kypsästi ajatuksiaan.
Ikävä kyllä hän on myös pelottavan tiedostava ja imee kaikki mahdolliset uutiset ja aikuisten keskustelut kuin sieni, ymmärtää hyvin miten raadollinen paikka maailma on hänen kaltaisilleen.
Minusta hän on erittäin fiksu ja kypsä ikäisekseen ja jollain tasolla uskon hänen tiedostavan sen itsekin, uskon hänen ahdistuksensa kumpuavan osin siitä, ettei hän kykene käyttämään täyttä potentiaaliansa vaikeuksien takia.
Toivon sydämestäni, että jossain vaiheessa kielellistä lahjakkuutta ja sosiaalisia taitoja aletaan taas arvostaa hieman enemmän.
Ap
Tosiasiassa niitä arvostetaan enemmän. Ns. hyvä tyyppi työllistyy huonostakin todistuksesta huolimatta.
Maailma on täynnä ihmisiä, jotka eivät tajua matikasta juuri mitään. Esimerkiksi prosenttilaskut on monelle tosi vaikeasti hahmotettavia. Siinä perässä menee muutama sellainenkin, joka ei tajua vieläkään arkisempia laskuja.
Lapsellasi suurin ongelma lienee kykyprofiilin epätasaisuus ja se, että hän tiedostaa asian itse. Hän tulee opinnoissa ja työelämässä pyörimään sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kaikessa hyviä tai vähintään keskitasoa. Hänelle olisi periaatteessa helpompaa, jos olisi kauttaaltaan "tyhmä". Kielitaidolla ja muulla osaamisella hän tulee pääsemään vielä pitkälle, kunhan vaan saa lusittua koulun ja matikan läpi.
Hahmottamisvaikeus on kyllä todellisuudessa aika invalidisoiva ja haittaa aikuisena elämistä paljon. Siksi ei voi luottaa, että kaikki menee aikuisena kivasti. Se olisi lapselle valehtelemista.
Tässä ketjussa on ollut muitakin huoltajia, joiden pitäisi pikaisesti järjestää lapselle hänen tarvitsemaansa kuntoutusta. Pelkkä vahvuuksien korostaminen ei todellakaan riitä! Kuntouttamisella voidaan saada todella hyviä tuloksia, mutta itsestään ne tulokset eivät tule.
Dyskulkiasta ja lukivaikeudesta on aikuisuudessa valtavasti haittaa. Voin kertoa ihan omasta kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Teidän geeninne. Olisit valinnut kumppanin paremmin.
Tämä nyt on jo melkoisen huono veto.
En ole ap, mutta 9v lapsellani on myös vaikeuksia matematiikan kanssa ja kärsii siitä todella kovasti. Molemmat vanhemmat olemme mensa-tason älykkäitä (ihan virallinen testi läpäisty) ja akateemisia omilla aloillamme töissä. Lapsikin on ihan nopeaälyinen, mutta etenkin matematiikka tuntuu hänelle äärimmäisen vastenmieliseltä. Rauhallisessa ympäristössä hän osaa vastata kertotaulukysymyksiin oikein ja ymmärtää periaatteen, mutta heti kun koulussa on koe tai aikataulutettuja tehtäviä hän panikoi. Hän haluaisi lopettaa koulun koska matematiikkaa on “joka päivä”, tukiopetuksen myötä. Lapsella on diagnosoitu adhd ja autismin piirteitä.
En osaa tarjota ap:lle kuin empatiaa ja jakaa huolen lasten tulevaisuudesta maailmassa joka painottaa koulutusta ja koulumenestystä. Lapsen isoäiti tarjosi hänelle juuri 5e jos lapsi saa 10 kokeesta. Mieleni teki itkeä, koska lapsi on ollut niin surullinen itse kun paras koenumero joka hänellä on koskaan mistään ollut, on 8,5. Kaverinsa saavat ysejä ja kymppejä ja hän kokee hirvittävää huonommuutta ja koen etten osaa tukea häntä tarpeeksi ja suren itsekin (en luonnollisesti lapsen kuullen!).
Voi se parantuakin iän myötä. Plus tämä pitkä matikka vöyhötys on nyt tapissa. Luultavasti opetussuunnitelmia on jo muutettu siinå vaiheessa kun lapsesi lukio tai ammattikoulu on ohitse.
Keskittykää niihin juttuihin missä lapsi on hyvä, ja puhu niille opettajille että antavat liinaa matikassa.