Eroon sokerista
Olen nyt ollut kuukauden lähes ilman sokeria.
Eikä enää tee edes mieli. On niin hyvä olo!
Ennen vedin monta suklaalevyä ja karkkipussia viikossa. Join myös paljon sokerillisia limsoja, vaihdoin limsat veteen.
Ensimmäiset 3 viikkoa oli erittäin vaikeita. Oli tärinää ja päänsärkyä siksi että en syönyt sokeriherkkuja.
Nyt uni on parantunut, eikä väsytä päivisin.
Voin suositella kaikille sokerilakkoa!
Kommentit (23)
Sokerihan toimii samalla periaatteella kuin Huumausaineet, tietenkään sokeri ei ole vaarallista, niinkuin huumausaineet.
Mutta siitä tulee kyllä riippuvaiseksi.
Esimerkiksi jos syö pari palaa suklaalevystä niin sitten pitää syödä koko levy koska syömistä ei voi lopettaa. Sokeri koukuttaa ja aiheuttaa aivoissa hyvän olon hetkellisen tunteen, loppujen lopuksi kun sen suklaalevyn tai useamman on syönyt putkeen niin tulee paha olo.
T: sokerilakossa 6kk
Itse olen yrittänyt sokerilakkoa, mutta en ole onnistunut.
Saattaa kyllä johtua siitä että olen töissä leipomossa ja aina siellä tauolla on jotain pullaa ja leivoksia. Lisäksi töistä saa ottaa kotiin kaikkia epämuodostuneita leivoksia ja pullia. 😅
Minä en onnistu tuossa koskaan. Joka yritys vain lisää toleranssia.
Vierailija kirjoitti:
Sokerihan toimii samalla periaatteella kuin Huumausaineet, tietenkään sokeri ei ole vaarallista, niinkuin huumausaineet.
Mutta siitä tulee kyllä riippuvaiseksi.
Esimerkiksi jos syö pari palaa suklaalevystä niin sitten pitää syödä koko levy koska syömistä ei voi lopettaa. Sokeri koukuttaa ja aiheuttaa aivoissa hyvän olon hetkellisen tunteen, loppujen lopuksi kun sen suklaalevyn tai useamman on syönyt putkeen niin tulee paha olo.T: sokerilakossa 6kk
VMP! Sokerissa ei ole riippuvuutta aiheuttavia ainesosia.
Todellisen riippuvuuden sijaan kysymys on siitä, että opetamme aivomme huonoille tavoille. Aivomme ovat hyvät yhdistämään asioita toisiinsa. Jos illalla sohvalla syö aina karkkia, aivot saattavat alkaa vaatia sokereita aina sohvalle istuessa. Sohva ja nopeat sokerit kuuluvat nyt aivojen mielestä erottamattomasti yhteen. Tällaisesta huonosta tavasta on onneksi helpompi oppia pois kuin vaikka huumeriippuvuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sokerihan toimii samalla periaatteella kuin Huumausaineet, tietenkään sokeri ei ole vaarallista, niinkuin huumausaineet.
Mutta siitä tulee kyllä riippuvaiseksi.
Esimerkiksi jos syö pari palaa suklaalevystä niin sitten pitää syödä koko levy koska syömistä ei voi lopettaa. Sokeri koukuttaa ja aiheuttaa aivoissa hyvän olon hetkellisen tunteen, loppujen lopuksi kun sen suklaalevyn tai useamman on syönyt putkeen niin tulee paha olo.T: sokerilakossa 6kk
VMP! Sokerissa ei ole riippuvuutta aiheuttavia ainesosia.
Todellisen riippuvuuden sijaan kysymys on siitä, että opetamme aivomme huonoille tavoille. Aivomme ovat hyvät yhdistämään asioita toisiinsa. Jos illalla sohvalla syö aina karkkia, aivot saattavat alkaa vaatia sokereita aina sohvalle istuessa. Sohva ja nopeat sokerit kuuluvat nyt aivojen mielestä erottamattomasti yhteen. Tällaisesta huonosta tav
Niin, ap...mitä sellaista olet tehnyt, mikä estäisi sokerin ääreen palaamisen myöhemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sokerihan toimii samalla periaatteella kuin Huumausaineet, tietenkään sokeri ei ole vaarallista, niinkuin huumausaineet.
Mutta siitä tulee kyllä riippuvaiseksi.
Esimerkiksi jos syö pari palaa suklaalevystä niin sitten pitää syödä koko levy koska syömistä ei voi lopettaa. Sokeri koukuttaa ja aiheuttaa aivoissa hyvän olon hetkellisen tunteen, loppujen lopuksi kun sen suklaalevyn tai useamman on syönyt putkeen niin tulee paha olo.T: sokerilakossa 6kk
VMP! Sokerissa ei ole riippuvuutta aiheuttavia ainesosia.
Todellisen riippuvuuden sijaan kysymys on siitä, että opetamme aivomme huonoille tavoille. Aivomme ovat hyvät yhdistämään asioita toisiinsa. Jos illalla sohvalla syö aina karkkia, aivot saattavat alkaa vaatia sokereita aina sohvalle istuessa. Sohva ja nopeat sokerit kuuluvat nyt aivojen mielestä erottamattomasti yhteen. Tällaisesta huonosta tav
Sokeriaddiktion kokemuksen ilman muuta saa, jos taustalla on kolme-neljä-viisi laihdutuskuuria ja karkkilakkoa sitten kun syödään, se maistuu poikkeuksellisen hyvältä.
Kyse on käyttäytymismallista, jolla pystytään luomaan addiktio sokeriin.
Tuossahan tarvitsee yleensä vain jättää lähinnä makeiset, sokerijuomat ja pullat pois.
Esim suklaan ajatellaan olevan hieman kielletty asia. Suklaa lihottaa ja on epäterveellistä. Jos ihminen kieltää suklaan itseltään haluten sitä silti, voi muodostua kokemus siitä, ettei ihminen hallitse tätä haluaan.
Sokerikoukku ei ole riippuvuus vaan ruokailurytmin ongelma.
höpöhöpöpöpp taas!
Kun syö kunnollista ruokaa, värikkäitä kasviksia ja hedelmiä, ei edes tarvitse mitään sokerillista.
JA jos haluaa, voi ottaa mutta ei tule himoa.
Kuten tuolla sanottiin, opittu tapa. Jättää ostamatta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sokerihan toimii samalla periaatteella kuin Huumausaineet, tietenkään sokeri ei ole vaarallista, niinkuin huumausaineet.
Mutta siitä tulee kyllä riippuvaiseksi.
Esimerkiksi jos syö pari palaa suklaalevystä niin sitten pitää syödä koko levy koska syömistä ei voi lopettaa. Sokeri koukuttaa ja aiheuttaa aivoissa hyvän olon hetkellisen tunteen, loppujen lopuksi kun sen suklaalevyn tai useamman on syönyt putkeen niin tulee paha olo.T: sokerilakossa 6kk
VMP! Sokerissa ei ole riippuvuutta aiheuttavia ainesosia.
Todellisen riippuvuuden sijaan kysymys on siitä, että opetamme aivomme huonoille tavoille. Aivomme ovat hyvät yhdistämään asioita toisiinsa. Jos illalla sohvalla syö aina karkkia, aivot saattavat alkaa vaatia sokereita aina sohvalle istuessa. Sohva ja nopeat sokerit kuuluvat nyt aivojen mielestä erottamattomasti yhteen. Tällaisesta huonosta tav
Sokeri nostaa nopeasti dopamiinin erittymistä ja saa ihmiselle hyvän olon. Niin toimii kaikki riippuvuutta aiheuttavat asiat. Pelaaminen, alkoholi, nettiriippuvuus, liiallinen urheilu, työnarkomaani jne. Kaikkeen voi tulla riippuvaiseksi.
https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/d3e4ef3e-ab00-4b81-af1a-1df0226d5a…;
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sokerihan toimii samalla periaatteella kuin Huumausaineet, tietenkään sokeri ei ole vaarallista, niinkuin huumausaineet.
Mutta siitä tulee kyllä riippuvaiseksi.
Esimerkiksi jos syö pari palaa suklaalevystä niin sitten pitää syödä koko levy koska syömistä ei voi lopettaa. Sokeri koukuttaa ja aiheuttaa aivoissa hyvän olon hetkellisen tunteen, loppujen lopuksi kun sen suklaalevyn tai useamman on syönyt putkeen niin tulee paha olo.T: sokerilakossa 6kk
VMP! Sokerissa ei ole riippuvuutta aiheuttavia ainesosia.
Todellisen riippuvuuden sijaan kysymys on siitä, että opetamme aivomme huonoille tavoille. Aivomme ovat hyvät yhdistämään asioita toisiinsa. Jos illalla sohvalla syö aina karkkia, aivot saattavat alkaa vaatia sokereita aina sohvalle istuessa. Sohva ja nopeat sokerit kuuluvat nyt aivojen mielestä erottamattomasti yhteen. Tällaisesta huonosta tav
Ei kyse ole vain tavasta, vaan sokerista tulee hyvä olo ja siksi sitä haluaa lisää.
Suosittelen sokerin pysyvästi poistamista ruokavaliosta. Lakoilla on sellainen taipumus, että riippuvuus jatkuu jos ajattelee sen olevan vain lakko. Mutta vähentäminen ja sen jälkeen lopettaminen on pidemmän päälle helpompaa ja järkevämpää.
Jos on väsynyt niin tekee mieli jatkuvasti sokeria. Itse huomasin tämän
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen sokerin pysyvästi poistamista ruokavaliosta. Lakoilla on sellainen taipumus, että riippuvuus jatkuu jos ajattelee sen olevan vain lakko. Mutta vähentäminen ja sen jälkeen lopettaminen on pidemmän päälle helpompaa ja järkevämpää.
Samaa mieltä. On tullut oltua lakossa monen monta kertaa elämän aikana ja sitten kuitenkin taas palannut syömään sokeria. Hyvä olisi, jos saisi ratkaistua sen oman riippuvuuden. Sen jälkeen on helppoa olla ilman sokeria.
Hienoa. Mutta yritäpä jatkaa näin ei vain muutama vuosi vaan koko loppuelämä.
todella havinaista onnistua noin, mutta paljon harvinaisempaa on olla selvillä vesillä koko loppuelämä. useimmat sortuvat
Mulla ei koskaan toiminut. Kun aikoinaan jojolaihduttelin, pidin usein sokerilakkoja. Ja alkoholilakkoja. Ja juustolakkoja, joskus. jopa vilja- tai perunalakkoja. Kyllähän ne usein painonlaskuun auttoi, kun joku energiapitoinen ruoka jäi pois, mutta toisaalta yleensä ne piti yllä sellaista epätervettä ruokasuhdetta, joka lopulta johti jättimäiseen repsahdukseen ja kaiken pudotetun painon lihomiseen takaisin.
Mulla pysyvään laihtumiseen vei ihan toinen tie, ja se on sallia kaikki, mutta oppia syömään kaikkea kohtuudella. Silloin ei mieleen kerry sellaista kieltäymyksen ja puutteen tunnetta, joka sitten heikkona hetkenä, kun olet stressaantunut ja nukkunut huonosti, johda "ihan vähän vaan" periksi antamiseen, josta alkaa viikkojen mässyorgiat.
Vierailija kirjoitti:
Sokerihan toimii samalla periaatteella kuin Huumausaineet, tietenkään sokeri ei ole vaarallista, niinkuin huumausaineet.
Mutta siitä tulee kyllä riippuvaiseksi.
Esimerkiksi jos syö pari palaa suklaalevystä niin sitten pitää syödä koko levy koska syömistä ei voi lopettaa. Sokeri koukuttaa ja aiheuttaa aivoissa hyvän olon hetkellisen tunteen, loppujen lopuksi kun sen suklaalevyn tai useamman on syönyt putkeen niin tulee paha olo.T: sokerilakossa 6kk
Mä olin nuorena tuommoinen, etten muka voinut lopettaa. Samoin en voinut lopettaa esim. alkoholin juomista, vaan jos aloitin, join kunnes nukahdin tai sammuin tai viina oli loppu. Molemmissa olen sittemmin onnistunut opettelemaan kohtuukäyttöön.
Eihän ihmisen ole pakko olla kuin joku automaatti, joka vaan menee jonkun dopamiinien mukana eikä muka voi mitään. Kyllä voi. Ihmisellä on haluamisesta ja mielihyvästä vastaavien "liskoaivojen" lisäksi myös korkeamman ajattelun aivokuori, joka voi sanoa, että nyt vaikka tekisi mieli syödä koko levy, niin se ei tee hyvää pitkän tähtäimen tavoitteelleni laihtua. Että eipä syödä nyt sitten kuitenkaan, vaikka mieli tekisi. Tätä korkeamman aivokuoren hallintaa voi ihminen opetella vähitellen, ja päästä impulssiensa herraksi.
"Sokeri nostaa nopeasti dopamiinin erittymistä ja saa ihmiselle hyvän olon. Niin toimii kaikki riippuvuutta aiheuttavat asiat. Pelaaminen, alkoholi, nettiriippuvuus, liiallinen urheilu, työnarkomaani jne. Kaikkeen voi tulla riippuvaiseksi. "
Mutta kaikesta ei silti pyritä eroon, vaan yritetään löytää kohtuus. Itsekin olen ollut burnoutiin asti työnarkomaani aikoinaan, mutta ei mun ratkaisu ollut loppuelämän työlakko, vaan oppia tekemään työtä vähemmän.
Luin eräästä kirjasta kerran vertauksen tästä ihmisen sisällä olevasta prosessista, että on kuin sisällä olisi elefantti ja sen ratsastaja. Elefantti kuvaa evoluution aikana kehittyneitä viettejä ja haluja ja palkitsemisjärjestlemiä, jotka syttyy tietyistä asioista ja tuottaa mielihyvän kokemuksia. Ratsastaja taas kuvaa ajattelevaa osaa aivoja, joka miettii asioita pidemmällä tähtäimellä. Paras ratkaisu olisi saada ratsastajan elefantin hallinta niin hyväksi, että voi ihan rauhassa antaa elefantin välillä nauttia ilon ja tyydytyksenlähteensä, ilman että se karkaa aivan villiksi ja ratsastajalta katoaa ohjat. Miksi sitten tuollaista "elefanttia" tarvii olla ollenkaan? No se vaan on miten ihmisen aivot on evoluution aikana rakentuneet, että siellä on se viettipohja ja palkkiosysteemit, ja toisaalta niitä hillitsemään pystyvät osat aivoja. Ja toisaalta suuri osa ilosta ja elinvoiman tunteesta tulee sieltä "elefanttipuolelta", jos sen saisi jotenkin tukahdutettua ja olisi pelkkä ajatteleva mieli, ei olisi hyvä sekään.
Mulla on kohta kolme vuotta täynnä sokerilakkoa. Syön sokeria vain juhlapäivinä eli korkeinaan 10 päivänä vuodessa. Se ei vaadi mitään ponnisteluja enää ja elämänlaatu on parantunut kaikin keinoin. Painoa on myös pudonnut enemmän kuin kehtaan sanoakaan.