"Erityisherkät" = narsistit

Erityisherkkyys on tutkitusti totta. Neurologinen "järjestelmä" rakentunut niin, että tällainen ihminen reagoi esim. tunnepuolella voimakkaammin niin hyvään kuin huonoon. Ns. liialliset aistiärsykkeet vaikuttavat tällaiseen ihmiseen myös voimakkaammin. Yhteiskunnassa ja arkielämässä on lähes mahdotonta "vaatia", että ympäristö olisi järjestynyt herkälle soveliaaksi. Päinvastoin se varmasti kuormittaa nykyisellään entisestään herkkiä ihmisiä. On myös mahdotonta vaatia ympäristöä ja ympärillä olevia ihmisiä toimimaan niin ettei tällainen ihminen kuormittuisi liikaa. Niinpä herkkä ihminen järjestää yleensä elämänsä työn yms. pakollisen ulkopuolella sellaiseksi ettei se kuormittaisi. Elää esim. hieman erakkomaisesti, ei viihdy suurissa yleisötapahtumissa, ei viihdy tv:n ääressä jne....

Diivoja todellisesti herkät harvoin ovat! Päinvastoin, herkkiä ja herttaisia ihmisiä!

Siitä lapsi vasta kuormittuukin. Näillä lapsilla on usein huono itsetunto,kun oma kokemus ja ympäröivän maailman toiminta on ristiriidassa. Pieniä ihmisiä joita pelottaa ,jotka koittaa kertoa että paha olla. Ymmärrystä he tarvitsevat. Siedätystä tarvitsevat,mutta toimintaterapeutti ja asiaan perehtynyt psykologi ovat oikeat henkilöt tätä toteuttamaan.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:28"]

Miten 3-vuotias on narsisti? T. Aistiyliherkän äiti

[/quote]

Erityisherkkänä sanoisin  ,että sinun ei  saisi "ruokkia" tämän 3 vuotiaan  taipumusta esim. "onko nyt tyyny hyvin, nyt kaikki hiljaa erityisherkkä  "paavo"  kaipaa omaa rauhaa " jne.
[/quote]
60 oli sulle vastaus,lainaus jäu pois. Perustele,en voi käsittää

Vilkas erityisherkkä voi sekoittua adhd:seen. Aistiyliherkkyys on myös ahhd-piirre.

Kiivaimmat keittiöpsykologit ovat todennäköisesti häiriintyneitä. Peilaavat itseään muista ihmisistä. Tarkempaa arviota en aio diagnosoida, koska google/iltalehti/iltasanomat ei pätevyydeksi riitä.

Päästän meluavat seurueet ohitseni, koska en jaksa kuunnella kirkuvaa ääntä, juoppomölinää tai turhan monien huonoista perheistä olevien nuorten v-t mä sanon -tyyppistä keskustelua.

En ole aistiyliherkkä tai narsisti.

Minä en vaan jaksa kuunnella tuollaista. 

Tällä palstalla tuomitaan kaikki sellainen, mihin oma ymmärrys ei pysty.

Aina. 

Herkkyyttä on eri tasoista ja lähes kaikki ihmiset ovat edes jollain tavalla herkkiä. Ei voi vain jakaa ihmisiä "erityisherkkiin" ja "ei-erityisherkkiin", siksi tästä jauhaminen on lähinnä huvittavaa. Kaikkien on ok vaatia joskus omaa aikaa ihan vain itsensä kanssa vietettäväksi ja elämä on nykyään monelle liian hektistä, se on fakta.

Jos kuitenkin kokee jatkuvasti tyytymättömyyttä elämäänsä ja kokee tarvetta valittaa muille, on kyllä syytä ihan itse tehdä elämäänsä niitä tarvittavia uudistuksia. Tottakai monia pysyviä stressin aiheita voi olla. Stressaa käydä töissä. Stressaa, ettei menesty tarpeeksi. Stressaa, ettei ole tarpeeksi aikaa rentoutumiseen. Jossain määrin epämukavuutta on pakko aina sietää, mutta aina kannattaa pyrkiä niihin valintoihin, joilla pitää yllä omaa hyvinvointia ja tyytyväisyyttä pitkällä tähtäimellä. Aina voi vaihtaa alaa, erota parisuhteesta tai päättää luopua energiaa vievästä harrastuksesta ja aloittaa itselle sopivamman. Elämä on valintoja. 

Niin samaa mieltä! "Normaalin" ja erityisherkän ero on vain reagoinnissa, molemmat havainnoivat asiat yhtähyvin mutta normaali suhtautuminen on aikuismaista ja erityisherkkä vetää diivakohtaukset.

Toivottavasti herkistytte itse jollekin mahdollisimman "typerälle" asialle oikein kunnolla.... Siinäpä on sitten mukava olla, kun kukaan ei ota tosissaan. 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 07:48"]

Minä olen niin tällainen että herkistyn siitä ja tästä. Tietäähän kaikki jo että tarvitsen omaa tilaa ja sitten läheisyyttä silloin kun itse päätän. Olenhan erityisherkkä. Kaikkien tulee olla pimeässä koska minä en k e s t ä tuota sähkövaloa. Sähköstä tulee huono olo. Kukaan ei saa käyttää hajusteita koska m i n u l l e tulee huono olo. Älypuhelmet pois päältä minun lähellä, se aiheuttaa päänsärkyä, olenhan erityisherkkä. Onkohan nämä "erityisherkät" jääneet lapsena vaille huomiota kun näin kipeästi sitä aikuisena tavoittelevat.

[/quote]

 Tuo sähkövalo ja älypuhelin ei kuulu erityisherkkyyden piiriin, on enemmänkin tosiaan joku persoonallisuushäiriö. 

Toki haluan itse nukkua pimeässä. Hajusteisiin saattaa  kaikki   tympääntyä.

Eikä noita diivakohtauksia tosiaankaan voi  selittää erityisherkkyydellä.

Minä uskon, että on oikeasti erityisherkkiä, mutta koska en itse ole sellainen, niin on vaikea samaistua miltä se todella tuntuisi. Eli kyllä mä pyrin ymmärtämään sitä tosista. Mutta: Selvästi suurin osa on kuitenkin sellaisia "yliherkkiä" jotka -kas kummaa- voivatkin unohtaa yliherkkyytensä tuosta noin vaan olosuhteista riippuen! Olosuhteet ovat tällöin aina itselle edulliset. Muiden hyväksi ei koskaan.

Ihan kuin ruoka-aineallergikolle sanos ruokapöydässä että 'turhaa nirsoilua,kaikki suusta alas vaan'

Miten 3-vuotias on narsisti? T. Aistiyliherkän äiti

Ainakin minä olen jäänyt vailla huomiota, mut ei se kuitenkaan narsistiksi tee. Noi ap:n mainitsemat ominaisuudet ei ainakaan minun kohdalla päde, muutakun ton viimesen lauseen osalta.

M39

Niin no, se herkistyminen on ihan todellista, luepa tutkimuksia aiheesta. Se on sitten henkilön omassa valinnassa, tuoko sen julki vai ei. Itse erityisherkkänä vietän nykyään lähes kaiken vapaa-aikani yksikseni, ei tartte ahdistua, eikä yksikään kaverini varmasti edes tiedä erityisherkkyydestäni, omituisena erakkona ne pitää.

Minä olen narskupiirteinen mutta en ihan narsisti. En ole erityisherkkä lainkaan, enkä ymmärrä heitä lainkaan. Jos nämä aistiongelmat aiheuttavat ahdistusta ym., niin tuo ei oikein sovi narsismiin. Keksityt diivakohtaukset sopivat kyllä.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:28"]Miten 3-vuotias on narsisti? T. Aistiyliherkän äiti
[/quote]
Entä äiti?

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:29"]Niin no, se herkistyminen on ihan todellista, luepa tutkimuksia aiheesta. Se on sitten henkilön omassa valinnassa, tuoko sen julki vai ei. Itse erityisherkkänä vietän nykyään lähes kaiken vapaa-aikani yksikseni, ei tartte ahdistua, eikä yksikään kaverini varmasti edes tiedä erityisherkkyydestäni, omituisena erakkona ne pitää.
[/quote]
Se, että henkilö kokee asian todeksi, ei tarkoita, että asia absoluuttisesti olisi tosi.

Itse olen olen erityisherkkä. Se ilmenee siten, että koen tunteet erityisen voimakkaina. Suru, kipu ja pettymys ovat pahimmat. Ilo, rakastuminen ja onnistuminen parhaita. Muuten olen rauhallinen ja vähän hiljainenkin. En minä ole koskaan mitään laittanut erityisherkkyyden piikkiin, joskus voin vain yht'äkkiä itkemään koska ajattelin jotain surullista.