Joskus kauan sitten Suomessa tehtiin 12-tuntista työpäivää kuutena päivänä viikossa. Itkettiinkö silloin väsymystä, oliko burnouteja ja työuupumusta?

Vierailija kirjoitti:

Silloin ei ollut työttömyystukia. Jos ei ollut töissä, oli tuloton.

Töihin kuitenkin oli todella helppo päästä. Usein ei vaadittu mitään tutkintoja tai kokemusta. Opetettiin työpaikalla se mitä työnantaja koki tarpeelliseksi.

Monet työt olivat yksinkertaisia, konemaisia, mutta rasittavia. Ylityökieltoja ei ollut. Jokainen sai tehdä niin paljon kuin pystyi, vaikka 16 tuntia per vuorokausi.

Kyllä työttömyyskorvausta sai ja se oli parempi kuin nykyisin. Sossusta sai aika leväperäisesti rahaa. 

Silloin tehtiin 8 tunnin työt 12 tunnissa. Nykyään pitää tehdä 12 tunnin työt 8 tunnissa. Se ero siinä on.

Vierailija kirjoitti:

En muista, miten pitkiä aikuisten työpäivät oli, mutta olen käynyt kansakoulua aikana, jolloin lauantaikin oli koulupäivä. 

Lauantai oli myös työpäivä! Ei ollut sosiali tukia.Ei suuria lapsinlisiä.Mutta ei pidä sylistää ihmisä jotka kotona makaa ja vievät säilytyksen lapsensa 8h.päivässä päivä kotiin.Kun ei jakseta itse niitä hoitaa,eikä työ kinosta!Yhteiskunan lait salii sen.Kuin lapsinlisät joka kuukausi,mitä enemmän lapsia ,nousee se.Varsinkin jos isän nimi ei anna ja haluu tuki vidakko elää!Kivoja lisä lain puiteissaa tukina.Mutta Suomen valtio ne mahdolistaa.Juuri ne joita äänestitte eduskunta. Laativat lait.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista, miten pitkiä aikuisten työpäivät oli, mutta olen käynyt kansakoulua aikana, jolloin lauantaikin oli koulupäivä. 

Lauantai oli myös työpäivä! Ei ollut sosiali tukia.Ei suuria lapsinlisiä.Mutta ei pidä sylistää ihmisä jotka kotona makaa ja vievät säilytyksen lapsensa 8h.päivässä päivä kotiin.Kun ei jakseta itse niitä hoitaa,eikä työ kinosta!Yhteiskunan lait salii sen.Kuin lapsinlisät joka kuukausi,mitä enemmän lapsia ,nousee se.Varsinkin jos isän nimi ei anna ja haluu tuki vidakko elää!Kivoja lisä lain puiteissaa tukina.Mutta Suomen valtio ne mahdolistaa.Juuri ne joita äänestitte eduskunta. Laativat lait.

Eläkettä saa nykyään saman verran ja enemmän kuin mitä on nuorempien palkat.

Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia vuodessa, työssäkäyvät maksavat ne.

Nykyajan hyväpalkkainen croissenttaja mussuttava byrokraattiluokka, joka isolla palkalla vähän näpyttelee toimistolla, istuu teamseissa ja pohdiskelee maailman menoa oli silloin ratsupiiskaa heilutteleva aatelinen kartanonomistaja. Kyllä silloinkin raskaantyönraatajat ja köyhät yrittivät nousta kapinaan 1918.  Kyllä osattiin itkeä elämän epäoikeudenmukaisuuden edessä silloinkin.

Vielä 60-luvulla ja vissiin 70-luvullakin paikallisessa lomakeskuksessa (maatalousnaisten omistama ja ylläpitämä) lomaili maatalonemäntiä. Heillä oli viikon lomajakso, joka oli aikataulutettu niin, että ohjelma alkoi vasta vuorokausi sen jälkeen, kun se emäntä oli sinne lomailemaan tullut. Se 24h meni siihen, että ne emännät NUKKUIVAT. Olivat siis niin loppuunväsyneitä, että heitä ei saanut herätettyä edes syömään. Ja nää oli kuulemma niitä hyväosaisia, ne joilla meni heikommin, ei tietenkään niillä lomilla näkynyt (vaikka ne oli tuettuja lomia). En muista, että omalla kylällä olisi ihan noin loppuunasti ajettuja maatalon asukkaat olleet, mutta ei se nyt mitään helppoa ollut silloin.

No, ihmiset elivät, miten elivät, jos eivät, niin kuolivat sitten.

Kyllä oli ihnmset meni kikkuun ja osa joutu hullujenhuoneelle. Viinalla ja napeilla sit loput työnorjat lääkitsi itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itkettiin ja juotiin myös viinaa, että saatiin vähän helpotusta. Toisaalta suurin osa töistä oli silloin ruumiillista tai mekaanista suorittamista, toisin kuin tämä nykypäivän aivot hajottava ”tietotyö”. Ei ollut jatkuvia keskeytyksiä, uuden opettelua, tauotonta infotulvaa ja päälle muuta ruudun selaamista.

Ei juotu noihin aikoihin, kun Alkoa ei edes ollut olemassa.  Eikä myyty olutta ruokakaupoissa.

Ja sitten tuli ne viinakortit, joilla valvottiin viinan ostamista alkoholiliikkeistä.

Ja kyllä niitä on ennenkin ollut kirjanpitäjiä, lääkäreitä, toimittajia, toimistopäälliköitä ja eri alojen osaajia, jotka tehneet pelkästään henkistä työtä.

Ja silloin se on ollut vielä työläämpää kuin nyt, kun ei ollut yhtää mitään digitaalista.

Vain lasku-ja kirjoituskoneet.

Kyllä ne on viinansa saaneet ilman alkojakin tahi kauppoja. Ja sitä kului .

Nykyään ei löydy töitä läheskään kaikille töitä haluaville. Samalla joku haikailee 6 päivän työviikkoja ja 12 tunnin työpäiviä. No meitä on moneen junaan ja osa jää asemalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itkettiin ja juotiin myös viinaa, että saatiin vähän helpotusta. Toisaalta suurin osa töistä oli silloin ruumiillista tai mekaanista suorittamista, toisin kuin tämä nykypäivän aivot hajottava ”tietotyö”. Ei ollut jatkuvia keskeytyksiä, uuden opettelua, tauotonta infotulvaa ja päälle muuta ruudun selaamista.

Ei juotu noihin aikoihin, kun Alkoa ei edes ollut olemassa.  Eikä myyty olutta ruokakaupoissa.

Ja sitten tuli ne viinakortit, joilla valvottiin viinan ostamista alkoholiliikkeistä.

Ja kyllä niitä on ennenkin ollut kirjanpitäjiä, lääkäreitä, toimittajia, toimistopäälliköitä ja eri alojen osaajia, jotka tehneet pelkästään henkistä työtä.

Ja silloin se on ollut vielä työläämpää kuin nyt, kun ei ollut yhtää mitään digitaalista.

Vain lasku-ja kirjoituskoneet.

Jaa että ei ollut viinaa kun ei ollut Alkoa?? :DD Oletko koskaan kuullut kotipoltosta, korpikyynelistä, salakuljetuksesta? Areenassa on hyvä dokumentti kieltolain ajasta, kun viinankulutus nousi rankasti. Jopa palkkoja on joskus maaseudulla maksettu paloviinana.

Tuolloin äidit ja isät olivatkin aina töissä,tai väsyneitä töistä,jolloin lapset jäivät heitteille.

Nimim. Kokemus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itkettiin ja juotiin myös viinaa, että saatiin vähän helpotusta. Toisaalta suurin osa töistä oli silloin ruumiillista tai mekaanista suorittamista, toisin kuin tämä nykypäivän aivot hajottava ”tietotyö”. Ei ollut jatkuvia keskeytyksiä, uuden opettelua, tauotonta infotulvaa ja päälle muuta ruudun selaamista.

Ei juotu noihin aikoihin, kun Alkoa ei edes ollut olemassa.  Eikä myyty olutta ruokakaupoissa.

Ja sitten tuli ne viinakortit, joilla valvottiin viinan ostamista alkoholiliikkeistä.

Ja kyllä niitä on ennenkin ollut kirjanpitäjiä, lääkäreitä, toimittajia, toimistopäälliköitä ja eri alojen osaajia, jotka tehneet pelkästään henkistä työtä.

Ja silloin se on ollut vielä työläämpää kuin nyt, kun ei ollut yhtää mitään digitaalista.

Vain lasku-ja kirjoituskoneet.

Kyllä ne on viinansa saaneet ilman alkojakin tahi kauppoja. Ja sitä kului .

Pontikkaa, kiljua ja apteekkipirtua. Kieltolakikaan ei estänyt viinan saamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itkettiin ja juotiin myös viinaa, että saatiin vähän helpotusta. Toisaalta suurin osa töistä oli silloin ruumiillista tai mekaanista suorittamista, toisin kuin tämä nykypäivän aivot hajottava ”tietotyö”. Ei ollut jatkuvia keskeytyksiä, uuden opettelua, tauotonta infotulvaa ja päälle muuta ruudun selaamista.

Ei juotu noihin aikoihin, kun Alkoa ei edes ollut olemassa.  Eikä myyty olutta ruokakaupoissa.

Ja sitten tuli ne viinakortit, joilla valvottiin viinan ostamista alkoholiliikkeistä.

Ja kyllä niitä on ennenkin ollut kirjanpitäjiä, lääkäreitä, toimittajia, toimistopäälliköitä ja eri alojen osaajia, jotka tehneet pelkästään henkistä työtä.

Ja silloin se on ollut vielä työläämpää kuin nyt, kun ei ollut yhtää mitään digitaalista.

Vain lasku-ja kirjoituskoneet.

Jaa että ei ollut viinaa kun ei ollut Alkoa?? :DD Oletko koskaan kuullut kotipoltosta, korpikyynelistä, salakuljetuksesta? Areenassa on hyvä dokumentti kieltolain ajasta, kun viinankulutus nousi rankasti. Jopa palkkoja on joskus maaseudulla maksettu paloviinana.

Ja oluttahan on pantu ja juotu heti maanviljelyksen keksimisestä lähtien.

Äitini isoisä ryyppäsi ja sammui aina jälkeen. Kuoli 37-vuotiaana sydänkohtaukseen.

Vierailija kirjoitti:

Äitini isoisä ryyppäsi ja sammui aina töiden jälkeen. Kuoli 37-vuotiaana sydänkohtaukseen.

Korjasin typon.

Ainakin perushommissa odotukset ja vaatimukset, myös työn tahti, oli paljon leppoisampaa kuin nykyään. Nykyään pitää tehdä ja säätää kaikkea, multitaskata ties mitä kakkaa ja samalla vaaditaan jotain edustamista, pitäis aina näyttää ja kuulostaa fiksummalta kuin onkaan. Ei kukaan oikeasti kelpaa "omana itsenään" juuri mihinkään. Tavallisella leppoisalla työtahdilla tekevät on vähän ressukoita ja ei pärjää työelämässä. 

Mutta ei se helppoa ollut ennenkään. Ihmisten kehot vanheni nopeammin ja fyysinen työ oli oikeasti raskasta. Samoja mielenterveysongelmia, alkoholismia ja itsareita oli paljon. Nykyäänhän Suomessa onkin noi its murh vähentyneet aika lailla, vaikken tiedä linkittyykö mitenkään tähän asiaan.

Muistan kun isoisän isä jaksoi kehuskella kun tehtaan ruokaTUNNILLA pelattiin lentopalloa. Tehtaan joukkue pärjäsi hyvin muita työpaikkoja vastaan. Turnauksia pidettiin työajalla keväällä ja syksyllä. Vähän eri meininki nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin 80 luvulla normi tehdas duunari teki pitkää päivää mutta jokaisella oli varaa omiin asuntoihin, autoon ja ihan hyvään elintasoon muutenkin. Nykyään tavan duunari tekee pitkää päivää asuu vuokrayksiössä ja rahat riittää nippa nappa romu autoon ja bensaan. Yhteenvetona :kyllä se pistää v i tut tamaan kun ei työ kannata.

Tauot myös pidettiin minuutilleen. Vessaan pääsi vain tauoilla, mutta ne pidettiin.  

Ap, kukaan ei varmaan estä, jos haluat kokeilla ympäripyöreitä päiviä kuutena päivänä viikossa. Jatka vaikka puoli vuotta, ja raportoi sitten, lisääntyikö väsymys, miten voivat ihmissuhteet ja terveys, entä muu hyvinvointi?

Uskaltaisin väittää, että yleinen hyvinvointi ei lisäänny sillä, jos aletaan kaikki tekemään vielä enemmän töitä, ja esimerkiksi lapset saavat selviytyä omin nokkineen nykyistäkin enemmän.