Kohta taas harrastukset alkavat, monta harrastusta lapsillanne on?

Meillä pojalla neljänä päivänä. Musiikkia, liikuntaa ja käsitöihin liittyviä. Itse on valinnut ja haluaa käydä. On 7.5 v iältään. Kuljetusta vaatii vain yhtenä päivänä. Tytöllä on kuutena päivänä viikossa harrastus. Kilpaurheilee, soittaa ja laulaa ja kuvataiteilee. Itse on valinnut ja hyvin jaksaa. Yhtenä päivänä pitää kuljettaa häntäkin. Asumme kaupungissa, joten lapsetkin voi kulkea itse = välimatkat lyhyet. Tyttö 10 v.

Kaksi harrastusta, mutta toinen paljon aikaavievä:
- soittotunti, orkesteri ja teoriatunti, kaikki kerran viikossa + soittoläksyt päivittäin
- tanssitunti kerran viikossa

Kulkevat itse fillarilla (11 ja 13 v), kunnes pyöräilykelui loppuu, sitten viedään autolla. Itse ovat harrastuksensa valinneet, joskin muskarissa ovat käyneet vauvasta asti, joten soittotuntien aloittaminen oli lähes itsestäänselvyys.

Pelaa tietokoneella ne ajat mitkä koulunkäynniltä ja läksyiltä jää.

Yksi joka jatki ut myös kesän . Ratsastus x 2 ja kyydin tarvitsee. Jo seisemäs vuosi menossa. 14 v.

Mun 16-vuotias tyttö harrastaa partiota, tennistä, koripalloa ja taitoluistelua. Sit on kans koulussa jotain "kerhoja", en oikeen tiedä niiden virallista nimeä. Silti se on hemmetin hyvä koulussa, en tajua miten olen voinut saada tollasen lapsen.

Kolme lasta, kaikilla yksi aikaa vievä harratus. Vanhin 15v treenaa Suomen huipulla n. 20h vkossa. 13v harrastaa samaa lajia, mutta ei ole huippu-urheilija. Hänellä treeniä n. 10h/vko. Kuopus 8v pelailee omassa joukkueessaan kolme kertaa viikossa.

Lapset ovat harrastaneet lajejaan 3-vuotiaista lähtien. Aluksi tietysti tunnin kerran viikossa ja sitten laji on vienyt mennessään. Usein meillä keskustellaan jaksamisesta ja motivaatiosta. Siis niin, että vanhemmat kysyy, jaksatko varmasti, haluatko varmasti. Isommat ovat liikuntapainotteisessa koulussa, jotta treenaaminen onnistuu paremmin. Lasten harrastukset rytmittävät arkeamme voimakkaasti, sillä vähintäänkin haemme lapset jokaisesta treenistä. Viikonloppuisin viemmekin. Olen itse aktiivitoimija isoimman joukkueessa ja osallistun seurankin toimintoihin jonkun verran. Mieheni taas on vastuutehtävissä kuopuksen joukkueessa. Tämä on selkeä valinta meidän perheessä, näin haluamme aikamme käyttää. Tiedostan myös sen, että vanhin lapsemme todennäköisesti parin vuoden sisällä alkaa himmailemaan omaa harrastamistaan, joten näin tiivis aikataulu ei ole ikuinen.