Läheisen muistisairaus - vertaistukea?
Rakas isoisäni sairastaa alzheimerin tautia, joka on nyt etenemässä vaikeaan vaiheeseen. Vielä syksyllä onnistui vastavuoroinen jutustelu, yhteiset kävelylenkit ja hän nautti arkisesta pienestä puuhastelusta hoivakodissa. Muisti tietysti reistasi ja hänellä oli sairauteen liittyen harhoja ja ahdistusta, mutta ainakin läheisten vieraillessa piristyi ja nautti yhdessäolosta. Sittemmin kunto on romahtanut. Lyhyessä ajassa liikkuminen (rollaattorinkin kanssa) on muuttunut vaikeaksi, vaipat jouduttu ottamaan jatkuvaan käyttöön, syöminen on vaikeaa, keskustelu ei enää onnistu. Vierailuilla isoisä ei tunnista meitä, on apaattinen ja reagoimaton tai jopa aggressiivinen. Tuntuu pahalta nähdä rakas ihminen tuossa tilassa, tietäen että hän ei itse sitä haluaisi (siskonsa muistisairauden loppuvaiheilla isoisä useasti sanoi että ei koskaan haluaisi itse olla vastaavassa tilassa). Miten kestää läheisenä tätä? Vaikka osasimme odottaa että näin taudin kanssa tulee ajan myötä käymään tuntuu tosi vaikealta. Löytyykö täältä vertaistukea?
Kommentit (3)
Eihän tuo mikään helppo tilanne ole. Omalla kohdalla lohdutti se, ettei oman omaisen tarvinnut kuitenkaan esimerkiksi kärsiä kivuista. Jonkinlainen helppo voimistelu voisi tehdä hyvää lihaksille, auttaa pitämään parempana niiden liikkuvutta ja ehkäistä kangistumista.
Omaiseni piristyi musiikista ja tykkäsi kuunnella laulamista ja yhdessä laulaminenkin onnistui, vaikka puheentuotto ei enää juurikaan toiminut. Voisit kokeilla ilahduttaisiko lempimusiikin kuuntelu ja tykkäisikö kuunnella laulamista ja tapailla ehkä itsekin sanoja mukana.
Jaksamista!
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo mikään helppo tilanne ole. Omalla kohdalla lohdutti se, ettei oman omaisen tarvinnut kuitenkaan esimerkiksi kärsiä kivuista. Jonkinlainen helppo voimistelu voisi tehdä hyvää lihaksille, auttaa pitämään parempana niiden liikkuvutta ja ehkäistä kangistumista.
Omaiseni piristyi musiikista ja tykkäsi kuunnella laulamista ja yhdessä laulaminenkin onnistui, vaikka puheentuotto ei enää juurikaan toiminut. Voisit kokeilla ilahduttaisiko lempimusiikin kuuntelu ja tykkäisikö kuunnella laulamista ja tapailla ehkä itsekin sanoja mukana.
Jaksamista!
Kiitos kun vastasit ja kiitos laulamisvinkistä. Viime vierailulla yritimme kuunnella klassista musiikkia josta isoisäni on aiemmin nauttinut, mutta nyt hän ei ainakaan meidän silmin vaikuttanut reagoivan siihen. Voi tietysti olla että se ei vain näkynyt ulospäin. Mutta laulamista voisimme kokeilla, joitakin hänelle tuttuja lauluja.
Hoivakodissa onneksi viedään asukkaita säännöllisesti kuntosalille, jossa ohjataan kunkin kunnolle sopivaan harjoitteluun. Täytyy toivoa että isoisä on tähän jatkossakin halukas.
Ap
Ketään samassa tilanteessa?