IVF/ICSI/PAS viikolla 44?
Onko muita joilla IVF, ICSI tai PAS suunniteltu viikolle 44?
Meillä taustalla kohta kolmen vuoden yrittäminen. Takana clomit x 5 (6?), puregon + kotihommat x 1, IUIx1. Tuon inseminaation yhteydessä löytyi häikkää toisesta munatorvesta ja pääsin lapaan jossa munatorvi poistettiin, todettiin endo ja myooma kohdusta. Onneksi siittiöt ovat kunnossa! Nyt siis edetään ensimmäiseen IVF:ään ja sumuttelut alkavat maanantaina ja punktio ja siirto on suunniteltu viikolle 44.
Löytyisikö siis kavereita joilla suurin piirtein sama aikataulu?
Kommentit (155)
Tosiaan yhtä piinausta.. ei malta yhtään odottaa.
Mulla on oireita kokoajan.. vihloo jos nousen nopeeta. Öisin nukun aina kyljelläni, välillä kun koitan kääntää kylkeä, maha on pinkeenpallona. Vaikeeta kääntyä ettei sattuisi =/
Mä aion tehdä testin jo pari päivää ennen...
Kertokaa mitä oireita teillä on? Mua vähän hämää kun vihloo pitkin päivää.
Tietääkö teillä töissä ketään hoidostanne? Mulla tietää vain pomo. ja laitettiin työaikoihin vapaata ei saikkaria punktio aikana, joten kukaan ei aavista mitään. Työkaverina saa kohta lapsen joka puhuu siitä kokoajan. Itseasiassa jo toista saamassa tän mun prossessin aikana.. Vaikeeta olla siinä vaan tyyneen rauhallisena, mutta hyvin olen siinä onnistunut
9 kpl oli saalis. Nyt yksi 8-soluinen muhun ja loput pakkaseen.
Onko tämä mun 1 vai nolla piinailupäivä? Inssin jälkeen mun menkat on alkanut aina pp11, en ole päässyt edes testaamaan.
Olisi kyllä ihan supermageeta jos tärppäis, olen ainoa lapsi ja mun vanhemmilla on 19.11. 40v. hääpäivä, olisi ihanaa näyttää heille edes hieman toivoa lapsenlapsesta. He tietää meidän käyvän hoidoissa.
No, olisihan tuo muutenkin ihanaa jos hoito onnistuisi :)
Nyt taidan mennä päiväunille, sairaslomaa kun vielä on tänään ja huomenna.
Piinailemisiin
oinas 70 - hieno saalis teillä! Ja alkiokin jo 8-soluinen, no tellä taisikin olla kolmen päivän viljely viikonlopun takia...!
oinas70:
9 kpl oli saalis. Nyt yksi 8-soluinen muhun ja loput pakkaseen.
Taiska kyseli tietääkö kukaan töissä... Mä vaihdoin just työtehtäviä tämän hoidon aikana ja mun entisessä hommassa kerroin aika avoimesti tästä esimiehelleni ja lähimmälle kolleegalle (=koko tiimi). Nyt tehtävän vaihdon myötä sain aika lörpön esimiehen, joten päätin olla kertomatta. Onneksi meillä on mahdollista tehdä töitä myös kotoa käsin ja toimistolla ollaan muutenkin aika liikkuvaisia, joten tuskin kukaan mitään huomaa... Yksi työkaveri tietää, mutta vain siksi, että on kaveri muutenkin...
Mulla on kyllä todella vaikeata keskittyä mihinkään ja mietin koko ajan mitä vatsassa tapahtuu. Onko vielä elossa, olisikohan jo kiinnittymässä...?
Oinas: Tosi hieno saalis teillä, onnea!!! Muistaakseni tuo siirtopäivä on pp0.
Ragazzina: Sama vika, mietin kokoajan että mitä tuolla kohdussa tapahtuu vai tapahtuuko mitään... aargh, ja pitäisi vielä puoltoista viikkoa jaksaa odottaa!!!
Taiska: Oireista sen verran, että maha on edelleen turvoksissa, rinnat ovat kipeät ja mahassa möyryää. Mutta lugeista nuo kaikki varmasti johtuvat. Tämä oireiden tarkastelu on kyllä kauheeta, jokaista kolotusta miettii että mitäköhän tämäkin nyt tarkoitta...... :/
Mä olen tällä hetkellä opiskelijana, mutta aikaisemmissa hoidoissa jouduin kertomaan pomolle saikkarin takia. Oli kyllä todella ymmärtäväinen, vaikka onkin kohta eläkeiässä oleva mies, jolla ei edes omia lapsia ole. Työkaverit ovat sen verran uteliaita ja juoruilevia, että kenellekkään en ole kertonut.
Onko täälä muilla millanen tilanne, eli onko kenelläkään vielä lapsia luomusti taikka hoidoilla? Ja onko mitä hoitoja tehty aiemmin? Meillä toiveissa ensimmäinen tai ensimmäiset ;P...
Tilailin eilen netistä niitä erittäin herkkiä liuskatestejä ja ajattelin alottaa testailun pp10->. Ei haittaa jos näyttää negaa ja muuttuiski plussaks myöhemmin! ;) Mutta jos näyttää negaa ja sellassena pysyy niin siihen on sitten jotenkin helpompaa totuttautua sen muutaman päivän aikana...ja tietty oon siihen muutenkin jo yrittäny asennoitua valmiiks.
Oireisiin ei kyllä voi yhtään luottaa...mulla oli silloin viime siirron jälkeen vaikka mitä (raskausoireita), mutta negaa tuli silti. Joten jos nyt tulee jotain tai on tulematta, niin en pidä niitä merkkinä yhtikäs mistään. Ootteko muuten huomannu, et onko teillä paino noussu kun kaikenlaisia hormonimömmöjä joutunu napsimaan ja piikittelemään yms? Ei tää kyllä kuvitteluakaan voi olla, kun vaatteistahan sen näkee...;( Vaikka nyt onkin vähän epäuskonen olo näiden hoitojen kans, niin uskon kyllä että joskus se varmaan onnistuu....pakkohan se on!! ;) Keväällä ois sitten julkisella puolella seuraava ivf...harmittaa, kun ois niin mukava jatkaa tuola missä nyt on käyty!!
Kovasti paljon tsemppiä piinailuun kaikille tasapuolisesti! :)
Onko täälä muilla millanen tilanne, eli onko kenelläkään vielä lapsia luomusti taikka hoidoilla?
- ei ole, mutta 2 pvä/vko meillä on mieheni lapset
Ja onko mitä hoitoja tehty aiemmin?
Hoidot aloitettiin clomifenillä, sitten 3 inseminaatiota ja nyt on eka IVF.
---
Toi aikaisin testaaminen vois sopia mullekkin, aikaa sopeutua negaan. Jos se sieltä (taas) pamahtaa. Aconin testejä olenkin jo tilannut.
t. oinas, pp2 (kait, maanantaina oli siirto)
Inka-Mari: Mulla on menossa jo kolmas icsi. Takana kaksi tuoresiirtoa, passiin ei ole koskaan päästy vaikka on yhdeksällä pakastetulla alkiolla yritetty. Yleensä alkiot ovat kyllä selvinneet sulatuksesta, mutta eivät vaan ole jatkaneet jakautumista. Eli tuo pakastaminen ei selvästi sovi meidän alkioille... tästäkin hoidosta meni kyllä kaksi alkiota pakkaseen, mutta en usko yhtään että niitä joskus päästäisiin siirtämään. Tämä onkin nyt toistaiseksi viimeinen hoito, ei jakseta enää tätä stressaamista ja jatkuvia pettymyksiä.
Huh, mitenköhän siitä negasta taas selviää... :( jotenkin en vaan voi uskoa että sieltä plussa tulisi.
No joo, tänään on näköjään niin huono päivä meikäläisellä että taidan painua päiväunille... toivotan parempaa mieltä teille muille!!!
Ensimmäistä yritetään ja takana 5 (6?) kiertoa clomeilla, yksi ovulaation induktio puregon pregnyl cocktaililla ja yksi inssi (myös puregon + pregnyl). Inssin yhteydessä huomattiin, että kaikki ei olekaan nihan OK - vasemmassa munajohtimessa nestekertymä + luultavasti endoa joten lapa keväällä jossa endo varmistui, kiinnikkeitä irroteltiin ja munajohdin poistettiin. Myös kohdusta löytyi myoma joka poistettiin.
Mä yritän olla testaamatta ennen itse testipäivää, mutta silloin teen jolloin teen kyllä myös aamulla kotitestin! Mullahan testipäivä on jo pp12.
Laskempa aikani kuluksi piinapäivämme.. jos siirtopäivä on pp0
Inka-Mari: pp7 (testi: 16.11.)
Lupus: pp7 (testi: 18.11.)
Taiska: pp7 (testi: 16.11.)
Ragazzina: pp6 (testi: 15.11.)
Oinas: pp3 (testi: 20.11.)
Olette mua puolet edellä.
Mä taidankin alkaa nyt jännäilemään teidän puolesta, oma piinis kun niin alussa. Ajatukset tosiaan on jossain muualla kuin duuneissa?!
Aamulla töihin ajaessani puhuin mahalleni ja sanoin et kiinnity ny ja pysy ny pliis siellä. Olenkohan tulossa pöpiksi :)
...kuulostaa niin tutulta. Mäkin olen monta kertaa kehottanut Sitä kiinnittymään! ja käsi menee usein vaistomaisesti vatsan päälle ikään kuin sitä nyt pitäisi erityisesti suojella...
Tämä odottaminen on kyllä hermoja raastavaa, mutta kohta on viikko piinistä takana ja ollaan puolivälissä...
Oireita kuulostelen koko ajana vaikka tiedänkin, että Luget saa kaikenlaista aikaiseksi... Rinnat ovat raskaat ja kipeät, varsinkin yön jälkeen ja munasarjoissa tuntuu vieläkin juilintaa...
tulkaa nyt muutkin kertomaan kuulumisianne
Mitenkäs piinailut sujuu? :) Täälä on mennyt tähän asti ihan hyvin, mutta nyt kun ollaan tässä vaiheessa (pp8) alkaa hermot kiristymään. Koko ajan sitä vähän kyttäilee kaikkia mahdollisia oireita. Eipä kyllä juurikaan ole mitään ollut. Alkuviikosta nipisteli alavatsaa ja tänään välillä ollut kipuja hetkellisesti. Ja joinain päivinä sattunu päähän, ihan kun ois sukkapuikolla isketty (viimeks oli lähes koko 2vk hirvee päänsärky!). Kunhan nyt ei mitään vuotoa tulis...viimeks tuli pp8 ja 10 tositositosi vähäsen...
Olisin utelias tietämään onko teillä minkälaisia oireita ja tuntemuksia??? :)
Mukavaa viikonloppua! :)
...eikä oikein mitään oireita tunnu olevan. Rinnat eivät ole enää läheskään yhtä kipeät kun jokin aika sitten ja menkkatuntemuksia on jo. Jotenkin en osaa enää uskoa että sieltä voisi plussa tulla, veikkaan että tiputteluvuoto alkaa tuttuun tapaan tässä lähipäivinä. Voihan p*ska!!! Mieli on siis aika maassa...
Toivottavasti tähän pinoon saataisiin edes muutama plussa!!!
Ihan kiva kun ei saa edes nukuttua ilman piinistä?! heräilen pitkin yötä kuulostelemaan alakertaani. Mulla on myös vähentynyt tissikipu ja mahakaan ei ole ollut outo. Nyt on sellasta menkkakipua, siihen heräsinkin jo puoli seiska. Ei kait ne ny vielä voi alkaa, mullahan vasta 5 piinistelypäivä.
Nämä pakkaset tekee musta korpun. Kokoajan saan olla rasvaamassa ja kauhee kutina. Ekaksi tietty ajattelin tämänkin johtuvan hoidoista.. kunnes tajusin talven tulleen tässä hoidon aikana ;)
Mä olen toitottanut tästä hoidosta ehkä vähän liikaakin. Sanoin juuri yhdelle kaverilleni, että saan laittaa joukkopostituksen kun tulos selviää.. Olin päättänyt että en puhuisi, mutta kun joku soittaa ja kysyy mitäs kuuluu? en ole voinut vaan sanoa " eipä tässä kummempii" . Vaikka inssien jälkeen aina päätin, etten kerro. Se on niin tyhmää siinä omassa pettymyksessään alkaa sitten vielä informoida puolta suomeakin siitä. Noh, empä sitten pysynyt siinä(kään) päätöksessäni.
Pomo oli kyllä liikuttava kun tiistaina menin töihin. Tuli heti kysymään vointia ja kun kerroin, että ajatukset on nyt kyllä enemmän tuossa mahassa kuin töissä, kuvitteli ymmärtävänsä. Hän kun odotti ekaa lastaan, oli ollut työmatkalla ja kokoajan kuunnellut mahaansa ja miettinyt onko nyt kaikki kunnossa vai mitä. Yritti siis ymmärtää..
Ikean aukeamista odotellen. Täytyy hakea kaappiin lisää hyllyjä.
Yritän kokoajan keksiä jotain tekemistä, olisi päivässä edes yhteensä tunti kun ajatukset pois tästä hommasta.
Mutta kuten yksi tuttuni sanoi, koeta nyt olla stressaamatta!
Okka, koetetaampa.. ;) Mukavaa lauantaita kaikille
t. oinas, pp5
Täälläkin melkein kaikki oireet ovat hävinneet. Rinnat aristavat enää vain ihan pikkasen, vatsassa ehkä todella pientä juilintaa jos oikein kuullostelen, mutta oikeasti voisin kyllä sanoa oireiden hävinneen. Nyt pp8 ja enää en uskalla toivoa, että olisin raskaana. Eilen jo tilitin asiasta miehelleni joka kyllä osaa olla melkein ärsyttävän positiivinen... Joskus tuntuu, ettei me eletä samaa todellisuutta...
Täälläkin iho on todella kuiva, mutta talvesta se vain johtuu. Mulla paha atooppinen iho ja sitä saa olla koko ajan rasvaamassa...
Tsemppiä meille kaikille ja yritetään uskoa siihen plussaan!
Ei oo myös edelleenkään oireita, paitsi välillä mahakipua..just nyt ei oo mitään...Oon niin varma, että ei taaskaan onnistu niin oli pakko tehdä testi (niillä erityisen herkillä) ja tuli selvä haamu?!???? Ja nyt oon entistä enemmän sekasin...nehän voi antaa vääriä tuloksia, kun on niin herkkiä. No nyt onkin sitten ihan kauhea olo, kun ei tiedä onko se hyvä juttu vai oisko pitäny jättää kuiteskin testaamatta, kun jospa se onkin " väärä hälyytys" ..vasta pp9..:( Niin ja tein sen testin n.2,5h " vessatauon" jälkeen...mut onko sillä merkitystä? No..nyt ei auta kun varautua siihen, että negaa sieltä voi edelleen tulla..ja yrittää vaan unohtaa koko testi!
Ymmärrän hyvin hämmennyksesi, mutta mun mielestä tuo on aivan MIELETÖMÄN HYVÄ JUTTU! Odottelen innolla, että saan kuulla, että plussa vahvistuu päivä päivältä!
Kiitos Ragazzina ja mä kanssa pidän peukkuja, että kaikki tästä pinosta (ja kaikista muistakin) pääsis tuonne plussanneiden puolelle!! Aina tulee hyvä mieli, kun jollain hoidot onnistuu. Siitä tulee myös itselle tunne, että kyllä niistä hoidoista on apua ja kannattaa vaan sitkeesti jatkaa....
Noita testejä ois vielä jäljellä su-ke ja sitten torstaina aamulla se klinikan antama. Mutta jos noi herkät testit näyttää edelleen kahta viivaa tiistaina tai keskiviikkona niin saatan käydä ostamassa apteekista kaikista vähiten herkimmän testin...:P Mutta tosiaan viimeks odotin kiltisti sen 14 päivää ja olin niin kilahtamispisteessä koko ajan...siks aattelin, että tänään testaan ja negaa tulee varmasti niin on sitten sellai rauhallinen mieli, kun se vaan varmistaa sen mitä on odotettavissa...
Eipä tässä nyt muuta voi kun jatkaa tätä piinaamista...joka on nyt vieläkin piinaavampaa....!!
Joku kyseli onko ennestään lapsia...ei ole mulla eikä miehellä 5 varmaa keskenmenoa takana, 1 epävarma oliko. 3 inssiä ja laittoivat suoraan siitä pitkään ivf. Mitään eivät ole löytäneet, vaikka ovat tutkineet mut täysin ja miehen siittiöt kuulemma huippuluokkaa
Oireet jatkuvat kokoajan.. rinnat kipeet ja jos nousen nopeeta oikein vihloo kunnolla vatsasta.. jonain päivinä kipuja ei ole lainkaan. Yksikin päivä vihlos niin kovasti maha, että luulin että menkat alkaa... mutta ei alkanutkaan.
Piinausta tämä on.. argghhhh.. ajattelen vaan tätä kokoajan. Eilen sitten tempasin. päätin että nyt saa loppua tää piinaus ja vedin ns. perseet olalle ja konttasin suurinpiirtein himaan raflasta... Nautin illasta täydestä sydämmestä.. Enkä ihme kumma en ajatellut koko asiaa.. nollasin täysin itseni.
Ensi viikolla saadaan kaikki jo tietää missä mennään.. toivottavasti saadaan paljon plussia =)
Aika tuntuu menevän todella hitaasti - tuttu tunne varmaankin teillekin...
Mä olen ollut punktiosta saakka aika lailla oireeton, mutta vasemman puolen endometriooma vihottelee. Se teki sitä jo ennen tätä hoitoa, joten siksi en liitä sitä kipua mitenkään tähän hoitoon... Eilen yöllä alkoi kuitenkin ihmeellinen menkkamainen jomotus, mutta se meni onneksi ohi. En kyllä ymmärrä mistä se tuli ja mitä lie ollut...
Kiva Inka-Mari, että pääsitte siirtoon viime viikolla ja hyvältähän nuo alkiot kuulostavat... Mulle ei varmaankaan haluttu siirtää kahta alkiota siksi, kun olivat kuulemma kummatkin huippulaatuisia ja tämä meidän ensimmäinen IVF. Ja Naistenklinikan politiikka on tuon suhteen todella tiukka... Kyllä kieltämättä muakin ihmetytti, että aletaan pakastamaan yhtäkin alkiota. Lisäksi mua harmittaa se, että jos tämä hoito ei onnistu, niin pas tehdään kuullemma lääkkeellisesti - harmittaa siis vieläkin enemmän jos se ainokainen alkio ei selviä sulatuksesta ja olen turhaan pumpannut itseeni hormoneja...
Mutta pitää kuitenkin uskoa tähän hoitoon ja olla ajattelematta tulevaa... Mä aion kyllä testata kotona (testipäivän aamuna). Mä en nimittäin tiedä miten mä muuten kestäisin kuulla mahdollisen negatiivisen tuloksen puhelimessa (ja vielä työpäivän lomassa).
Inka-Mari: