Miten juoda kohtuudella?

Minä voin tarjota sinulle 2 kertaa vuodessa romanttisen illallisen ja juoda vähän jotain ruoan kanssa sopivaa :D

Tutulta kuulostaa...Parikymppisenä ratkaisin ongelman niin että otin baariin vain käteistä mukaan, yleensä parikymppisen.
Sitten vaan olen opetellut juomaan vähemmän ja näin kolmikymppisenä juon vain mietoja ja yleensä pysyy homma lapasessa. Paitsi silloin kun on "ilmasen viinan bileet", sillon tulee otettua yleensä liikaa.
Omalla isälläni on alkoholiongelma ja tunnistan itsessäni samoja piirteitä jonka vuoksi juon harvoin ja tosiaan rajoitan juomista.

Ikää 30 ja vieläkin morkkistelen omia toilailujani. Voin olla myös juomatta, mutta sitten en kyllä halua baariinkaan mennä. En kestä katella humalaisia selvinpäin. Juon paljon kun otan, pitäisi opetella varmaan pikkuhiljaa sitä kohtuukäyttöä.. mutta hitto kun kännissä on vaan niin hauskaa :'D
On kyllä suluvika - tämäkin.

Pääsiäisen pitkät pyhät tulossa. Miten sitä pystyy yhtään hommaamaan. Tiistai aamuvuoroon ja ihan hirvee olo taas! Apua. Mutta ei mtn aa-kerhoja.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 21:40"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 21:30"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 21:25"]

Hae lääkitys. Googlaa lääke alkoholismiin. Se auttaa just tohon että voi juoda mutta mopo ei lähde käsistä.

Mihin minä lääkettä tarvitsen, jos kykenen halutessani olemaan juomatta? Ongelma tulee vasta sitten, kun olen tietoisesti päättänyt ottaa muutaman ja sitten menee yli. Mielestäni olen aika samanlainen kuin muutkin, ei kai suurin osa ikäisistäni ja vanhemmistakin mitään alkkiksia ole?

Ap

Ei mun mielestä kuulosta normaalilta. Toki varmasti suurimmalle osalle tulee joskus ylilyöntejä, etenkin nuorena, mutta aloituksesta päättelisin että vaivasi on suht jatkuvaa. 

Itsellä samaa taipumusta, ja olenkin ison osan ajasta tietoisesti alkottomalla linjalla kun olen menossa illanviettoon. Jos joskus haluan, päätän etukäteen että juon esim. lasin viiniä ja korkeintaan kaksi mietoa, enkä yhtään väkeviä. Näin ei tule niitä virhearvioita sen "yhden vielä" jälkeen.

No tässä pitää tietää, että lähipiirini koostuu pääasiassa opiskelevista nuorista. Siellä on ihan normaalia vetää pää täyteen ja sekoilla menemään. Ei niitä muita näytä aamulla hävettävän. Minä saatan morkkistella ihan mitättömiä juttuja viikkokausia.

Ongelmat alkoivat ensimmäisen kunnon parisuhteen jälkeen. Vaiennetut huolet pyrkivät humalassa pintaan. Yleensä vain kavereiden kesken ollessa meno pysyy hyvänä ja kännistä huolimatta kaikki on ok. Oikeastaan kaikki häiriökäyttäytyminen liittyy mieheen. Syyllinen käytökseeni olen kuitenkin minä itse tietenkin.

Myös ihan selvänä rentoutuminen on hankalaa. Olen aika murehtiva persoona ja löydän aina epäkohtia, jotka sillä hetkellä tuntuvat maailmanlopulta. Olen selvänä hyvin estoinen. Tämmöistä on ollut nyt pari vuotta.

Jotain edistystä on kuitenkin jo ollut, tänä vuonna olen tainut juoda hiprakkaa pidemmälle ehkä kaksi kertaa ja toisella kerralla vältyttiin draamalta kokonaan, vaikka aika humalassa olinkin, eikä silloin ollut edes morkkista aamulla. Toisella kerralla suutuin miehelle, mutta minun mielestäni suutumukseni oli aiheellista, mutta sen purkaminen ystävien läsnäollessa ei ollut.

Ap

Jos opiskelet, käypä opiskelijoiden terveyspalveluissa juttelemassa psykologin kanssa. Juomisesi ei ole vielä ongelma, mutta yhdistettynä tuohon persoonaasi se saattaa ongelmaksi muuttua. Olin itse samanlainen: itselle hirveän tiukka ja estoinen, ainut tapa nollata oli alkoholi, juuri opsikeluajoista lähtien. Ei ollut hyvä pitemmän päälle. Nyt olen opetellut toiset tavat päästä paineista ja olen opetellut olemaan avoimempi enkä ota kaikesta stressiä. Tuon kun olisin opetellut ikäisenäsi jo niin voisin juhlissa ottaa sen lasillisen, nyt join sen mahdollisuuden vuosien varrella itseltäni (vaikka ei se juomattomuus oikeasti rajoita tai mitään vie pois, voi olla onnellinen ilmankin). Tartu sinä tuohon ajoissa! t. Raitis alkoholisti.

Vierailija]Juuri näin, parhain olla kokonaan ilman. Joillekin ihmisille alkoholi ei vaan sovi.

Tismalleen noin. Aloitin 16-vuotiaana, kunnes kolmekymmentä vuotta (!) myöhemmin lopulta oivalsin, että alkoholi ei sovi mulle. Takana kolmenkymmenen vuoden juomisjakso, joka ylläpiti masennusta. Lopeta hyvä ihminen! Kuulun niihin ihmisiin, jotka heti ensimmäisen ryypyn jälkeen juovat, kunnes humaltuvat. Sammuvat.  "Lasillinen viiniä" oli  suuri vitsi - se oli viinipullo tai kaksi per ruokailukerta/viikon jokainen ilta. Putki paheni muutama vuosi sitten. Join päivittäin, paljon. Ei puhettakaan, että olisin voinut elää päivän ilman alkoholia. Alkoholisoiduin. Nyt kuivilla. Hidasta raitistumista, hidasta elämänmuutosta. Älä vahingoita itseäsi juomalla. 

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 21:25"]

Hae lääkitys. Googlaa lääke alkoholismiin. Se auttaa just tohon että voi juoda mutta mopo ei lähde käsistä.

Mihin minä lääkettä tarvitsen, jos kykenen halutessani olemaan juomatta? Ongelma tulee vasta sitten, kun olen tietoisesti päättänyt ottaa muutaman ja sitten menee yli. Mielestäni olen aika samanlainen kuin muutkin, ei kai suurin osa ikäisistäni ja vanhemmistakin mitään alkkiksia ole?

Ap

Mikä se sinun muutama on, jonka pystyt ottamaan ilman että juot itsese sekaisin? Normaalia on se, että itse pystyy määrittämään minkä verran juo.

Kyllä sinun valitettavasti on lopetettava juominen. Se on nimenomaan alkoholismia, ettei voi itse päättää omasta juomisesta. Tiedän kyllä kuinka veemäistä se on nuorena ihmisenä lopettaa bilettäminen. Sinä nimittäin et voi enää käydä baareissa. Nämä kaverit pitää myös jättää.

Alkoholisti ei aina ole 50-vuotias asunnoton työtön mies. Alkoholismi ei kehity juomisesta, eikä johdu alkoholista. Alkoholismi on synnynnäinen ominaisuus. Juominen ei ole mitenkään pakollista. Nämä tämän hetkiset kaverisi eivät tule olemaan elämässäsi enää muutaman vuoden päästä, joten ei kannata panostaa heihin.

Tiedän että haluaisit vaan rennosti bilettää. Mutta sinä ap olet alkoholisti, etkä voi. Bileet loppu nyt. (Huom. Jos koet vaikeaksi lopettaa alkoholin käytön, mietipä mitä se tarkoittaa.)

Ei minusta vältättämättä ole alkoholismia jos ei osaa lopettaa. Eiköhän se juomisen pakko ole kokonaisvaltaisempaa alkoholismissa. On melko yleistä Suomessa että on totuttu kiskomaan siihen asti että taju lähtee, mikä tietenkään ei ole hyvä juttu. Uskoisin ap että jos oikein tiukasti päätät niin pystyt lopettamaan kyllä sen muutaman jälkeen. Ja tosiaan kaverelle pitää tehdä selväksi että et ota enempää. Minäkin join - juuri tavan vuoksi - melko reippaasti nuorempana. Sitten se juhliminen jäi, harrastukset tuli tärkeämmiksi ja koti-illat.

Nykyisin ihan kauhistuttaa ajatus siitä että vetäisi pään täyteen jossain ravintolassa. Joskus illallisilla jos on alkudrikit, ruokaviinit ja jälkiruokaviinit ja vielä digestiivit päälle niin saattaa tuntua että nyt tuli liikaa, ja sekin nolottaa.

Minäkin ehdotan sitä, että ota joka toiseksi juomaksi vesilasi.

Jos ottaa kotona, varaa sinne vain pienen määrän juomaa. Jos baarissa, ottaa mukaan vain käteistä sopivan määrän, ei kortteja.