Miksi jotkut haluaa vielä yhden lapsen lisää ja sitten vielä yhden?

Viikonloppuna kuulin ystävältäni iloisia vauvauutisia. Kolme lasta ennestään, joista vanhin asuu isällään. Kaksi muuta käyvät oman isänsä luona joka toinen viikonloppu. Nuo kolme lasta ovat siis kahdesta eri liitosta. Nykyinen puoliso ei ole lasten isä.

Minusta heillä on elämä ollut seesteisen oloista. On kaunis koti, jossa on molemmille ”pysyvämmille” lapsille omat huoneet ja yksi ylimääräinen makkari, jossa pystyy majoittamaan vanhimman lapsen silloin harvoin kun hän käy pidempään kuin yhden päivän. Myös ystäväni nykyisellä miehellä on lapsi, joka on viikonloppuja heillä ja yöpyy siinä huoneessa.

Nyt on tulossa uusi lapsi. Ihanaa tietysti kuulla vauvauutisia, mutta sen jälkeen heillä on perheeseen kuuluvia lapsia 5. Ja muutama lemmikki lisäksi. Silloin kun ystäväni alkoi odottaa kolmatta lastaan, hän sanoi, että ehdottomasti viimeinen, koska ei rahatilanne kestä isompaa taloa. Nyt on vähän isompi talo, mutta eihän heillä nytkään ole kuin 4 makkaria. Viime kesänä halusivat mökkeillä koko porukalla ja joutuivat vuokraamaan tila-auton.

Mietin, että olenko minä outo, kun pohdin tällaisia, että miksi joku voi omasta vapaasta tahdostaan haluta lisää lapsia, kun noin monta on ennestään eikä rahatilanne ainakaan ole paranemassa. Vai pystyykö ihminen vain ohittamaan perhehuolet ja rahahuolet, kun kohdalle sattuu se oikea, jonka kanssa haluaa vielä yhden yhteisen lapsen?