~~~LOKAMASUJEN perjantai~~

COE: Voi ei, kyllä on inhottava tilanne. Meillähän lapsenvahti on tulossa kanssa 2 tunnin ajomatkan päästä, joten on pitänyt miettiä varasuunnitelmaa. Olisiko teilläkin esim. naapurissa tai tuttavissa joitain henkilöitä, kenelle voisitte viedä tarvittaessa muksun odottelemaan sun äidin saapumista? Meillä on tuon tyyppinen systeemi, mikäli synnytys lähtee etenemään nopeasti. Inhottava se on tyttö jättää vähän vieraampaan paikkaan, koska hän on vielä kova arastelemaan. Mutta mä ajattelen niin, että siinä on sitten yhdet itkut elämässä, ei sen kummempaa. No, voi olla, että lähden yksin taksilla edeltä sairaalaan ja mies tulee sitten perässä. Mutta kyllä stressaa samalla lailla tuo, että koska sitten uskaltaa soittaa, että lähtekääs tulemaan sieltä 150 kilsan päästä. Toivotaan, että teillä synnytys ei sitten just sun äidin mökkireissun aikana käynnisty. Tässä on muuten sellainenkin yhtäläisyys, että mun isä tosiaan asuu tuossa Tampereella, mutta en voisi kuvitellakaan pyytäväni häntä lapsenvahdiksi, vaikka hänellä on itsellä pieniä lapsia. No, ei tästä sen enempää kun on vähän arka aihe minulle :(



Täällä onkin yhdellä jos toisella paskat fiilikset ja kuulun samaan ryhmään. Kuulunee taudinkuvaan näin lopussa kun ei jaksaisi odottaa! Tsemppiä kaikille! Onneksi on tämä ihana vertaistukiryhmä, niin saadaan täällä ihan vapaasti päästää höyryjä pihalle. Just yritin selittää tätä loppuajan fiilista parille lapsettomalle kaverille, no tiedätte varmaan miten paljon ne pystyy tätä käsittämään. Ei pätkän vertaa!



OPOKAS lähti sitten aamulla. No, toivotellaan vielä tsemppiä vaikka siellä ollaankin varmasti jo sairaalassa ja ehkä jo nyytti sylissä!!!



Voi hitsi, olisi itsekin niin ihana köllötellä sairaalassa pieni ihme kainalossa. Itkettää...



Kohta lähdetään miehen kanssa kotia kohti (olen ollut kaupungilla palaverissa ja yliopistolla tämän päivän) ja haetaan neiti viimeistä kertaa tarhasta. On sekin haikeeta, kun kaikki kaverit jää sinne. Nyyh!



Nyt pitää mennä. Palaillaan!

S-I ja masussa liian hyvin viihtyvä pikkuinen 39+3

Tunnin aikana tullut kuutisen vähän kipeämpää supparia, alkoivat sellasesta isommasta. Just tällainen saa miettimään että mitä oikein teen jos hoitaja 3h päässä? Jos kipeä supistelu jatkuisi vielä seuraavatkin 3h niin varmaan pitäis lähteä synnärille katsastamaan. Mutta en minä kuitenkaan nyt vielä tunnin päästä ketään rupea soittamaan, niin että häh?!



No siis en ole vielä mihinkään soittamassa tai lähdössä, eiköhän nämä tästä lopahda, mutta inhottavaa kun ei voi olla rauhallisin mielin :( Sikäli " lohduttavaa" JÄÄSYDÄN, että joku muukin on samassa kelkassa! Mulle vaan tulee niin paha mieli siitä että tässä _olisi_ hoitaja lähellä jos vaan viitsisi tulla, veljenikin vielä asuu samassa taloudessa ihan virattomana! Ei vaan voi pitää puhelinta päällä, kun pelaa tietokonetta ja se voi häiritä!



CAMELOT: Mä en oikein tiedä mistä tuo isäni suhtautuminen johtuu. Kun aiemmin häneltä kysyin että josko hän voisi päivystää, niin hän alkoi selitellä että kun työt voi olla pahasti kesken juuri kun soitan, niin ei hän voi lähteä sitten. On siis yksityisyrittäjä eikä ketään pomoa valvomassa. Ja sitten jos lähtee niin pitäisi peseytyä ja niin edelleen... kuulemma ainakin 1,5 h menee siinä että hän olisi täällä. Ajomatkaa siis 5 min. Yritin sanoa, että jos vaikka tulee verta tai vihreää lapsivettä ja pitää HETI lähteä niin tosissaanko hän on sitä mieltä että hänen työnsä on tärkeämpää kuin lapsenlapsen henki? Eipä osannut siihen mitään vastata.



En tiedä jännittääkö hän esikoisen kanssa olemista, voi olla sitäkin. Siksi yritinkin vähän alustaa sitä jo viime viikolla kyselemällä. Luulen, että pääasiassa hän haluaa vain hoitaa elämänsä omalla tavallaan. Eilen oli tosiaan kyse siitä että pyysin että laittaisin hänen puhelimeensa sellaisen profiilin että minun ja miehen soitto tulee läpi vaikka olisi äänettömällä (isä pitää usein puhelinta monta tuntia äänettömällä, koska asiakkaat voivat soittaa, tai hän voi itse olla esim. kauppareissulla ilman puhelinta). Ei antanut minun sitä tehdä, väitti että laittaa sen itse. No, tiedän mitä siitä seuraa, olisin soittanut tänään ja sanoisi että " en ole ehtinyt" , ja kun seuraavan kerran kysyisin niin " nyt on kiire töissä, en ehdi, äläkä koko ajan kysele" .



Lähdettiin siitä pois niin että minä itkin kun ei ole lapselle hoitopaikkaa, ja isä vielä sanoi lähtiäisiksi sitten että se on minun vikani kun en suostunut että hän hoitaa asian tavallaan. Että rupesi vielä syyllistämään siinä lähtiessä itkevää lastaan :( Tänä aamuna oli sitten laittanut sähköpostia miehelle, että olisi hienoa jos mies saisi kuvattua jotain videota synnytyksen aikana kuten esikoisesta (siis jotain meidän tunnelmia). No eipä paljon voi kuvata jos ei pääse paikalle.



Olen edelleen tosi pahoilla mielin tuosta, jotenkin lamauttaa enkä ole saanut tehtyä yhtään mitään vaikka kaikkea piti tehdä. Tuntuu jotenkin että liioittelenkin koko juttua... en tiedä. Äh.



No mutta se siitä, rupean vaikka lukemaan. CAMELOTILLE piti vielä sanoa että hyvä että edistystä oli kuitenkin tapahtunut, ja OPOKKAALLE toivottaa hyvää reissua, vauva tosin taitaa olla jo maailmassakin?!



Nyt takaisin omia suppareita kuulostelemaan, välissä tuli taas yksi mutta pieniähän nuo on, täytyy kuitenkin tarkkailla etteivät tosissaan säännöllisiksi rupea.



Coe

Mulle tuli itse asiassa jossain vaiheessa mieleen että voisin kysyä naapurista, meillä asuu naapurissa esikoisen kaveri 3v, ja jos lähtö tulee päiväsaikaan niin luulen että voisin sopia heidän kanssa (jos vaan ovat kotona) että hoitavat tyttöä siihen asti kunnes meidän äiti ehtii tänne. Yöajaksi taas ajattelin kysyä että jos eräs toinen, lapseton naapuri voisi tulla unta vahtimaan, on sellainen reipas nuori nainen, samoin esikoisen kummi asuu tässä pk-seudulla ja luulen että yöaikaan voisi tullakin taksikyydillä.



Eli kyllä mä luulen että se järjestyy, tosin onhan se vaan noloa kysellä naapureilta kun omat verisiteetkin olisi lähellä. Meidän äidin mökki on muuten siellä teidän lähettyvillä, että ristiin mennään kun lähtö tulee :)



Coe

Täällä taas tapahtumia riittää... Opokas varmaan jo työntouhussa synnytyssalilla.



Voi COE teidän hoito-ongelmaa ja jollain muullakin (voi anteeksi, että nimimerkki jo ehti unohtua) oli sama tilanne . Coe, En oikein keksi muuta apua, kuin että Entä jos minä tulen hoitamaan teidän tyttöä tuon meidän tytön kera 3 tunniksi kunnes äitisi ehtii paikalle, sinä kuitenkin lähdet ekana synnärille meistä ja ehtisin teille varmasti täältä tosi nopeasti , kun en nyt suunnitellut mitään reissuja lähitulevaisuuteen ;-) . ja olen kyllä ihan tosissani tämän tarjouksen kanssa, meidän tosin täytyisi treenata vähän etukäteen :-)



Täällä elämä jatkuu samaa rataa kuin ennenkin. Neuvola häämöttää vata ensi viikolla ja tuskin sielläkään mitään erikoista edessä. Oltiin ap kaupungilla humputtelemassa ja nyt kotona päikkäreillä. Tällä hetkellä koitan vaan ottaa iisisti päivä kerrallaan ja voimia toistaiseksi riittää. Synnytys ei juuri pyöri nyt mielessä, meidän pitäisi päättää itse asiassa aika suuresta asiasta piakkoin, nimitätin muutetaanko ulkomaille miehen työn perässä...Paikkana olis Lontoo ja se ei ihan heti houkuttele pienten lasten kanssa. Jos jollakin on kokemuksia tai tuttuja lapsiperheistä, jotka asuvat siellä, antaisin mielelläni yhteystiedot ja vaihtaisin kokemuksia...Iso päätös minulle.



TSEMPPIä kaikille teille, joilla kovasti loppuraskauden vaivat piinaavat - toivotaan, että te kaikki pääsette nyt ekana tositoimiin.



Jolla 36+2

onpa Coella ahdistavan kuullosta toi lapsenhoito ongelma.

Toivotaan että kaikki lutviutuu parhain päin.

Harmi ettei isäsi voi hoitaa esikoista, kun olisi noin lähelläkin.

Hätätapauksessahan esikoisen voi ottaa sairaalaan mukaan,

siellä on se ns.mehuhuone pikkuisille, jossa hoitajan pitävät seuraa.

Jos sen sieltä voisi sitten joku sukulainen tai tuttu hakea.



Itsellä ei onneksi tuota ongelmaa, esikoinen kun jo pärjäisi vaikka yksinkin,

mutta se hyvä puoli että asutaan just tällä hetkellä vielä appivanhempien nurkissa, on että täällä on lähes aina joku kotona.

Täällä kun näitä asukkeja on enemmänkin.

Ei tarvitse murehtia miten poika pärjää, ja millä pääsee kouluun...



Toivotaan että saisit Coe ja muut lapsenne johonkin hoitoon.

Kamala stressi varmasti asiasta :(

Neuvolasta kotiuduttu sekä hyvien, että huonojen uutisten kera.



Valkuista oli nyt virtsassa, verenpaineet nousussa ja turvotusta vieläkin enemmän. Mulla on ollut aiemmin raskausmyrkytys, joten siksi nämä ovat huonoja uutisia, sillä helposti uusii myrkytys, jos on aiemmin ollut. Toisaalta viikkoja on nyt niin paljon, että ei kovin vakavaa, mutta kyllä se aiheuttaa lisästressiä kaikkien muiden vaivojen lisäksi. Mittailen nyt kotona päivittäin paineita, joten seuraava neuvola vasta ens perjantaina, jos paineet ei nouse enempää.



Oon ihmetelly tässä muutaman päivän ajan, kun on alkanut tuntumaan sellaista kovaa painetta peräpäässä. Kun istuu, niin tuntuu, että peräpää repeää. Ja tuntuu, niinkuin olis iso hätä tulossa kokoajan :) No terkka meinas, että vauva on laskeutunut vielä alemmas. Sf-mittakin oli laskenut edellisestä mittauksesta 2 cm. (sama mittaaja) Nyt siis sf-mitta on sama kuin se oli jo monta viikkoa sitten. Yks kaveri sanoi just aamulla, että tuo kyllä plumpsahtaa just tuolta tuo vauva, on niin alhaalla maha. No toivottavasti, vaikka tiedän että se ei välttämättä tarkoita yhtään mitään.



Painoakin oli tullut taas kilo viikossa. On tullut viime viikkoina 800-1000g joka viikko. Yhteensä sitä on tullut nyt 18 kg. Taitaa 20 kg raja rikkoutua. :(



ONNEA kaikille synnyttäneille! En ole varma, että onko jonkun onnittelut jääneet väliin, kun en ihan joka päivä ole kirjoitellut. Ihana lukea synnytyskertomuksia. Vaikka se ei kovin mukavaa olekaan olla siinä tilanteessa, niin kertomukset aina herkistää..



Me ollaankin nyt viikonloppu pienemmällä porukalla, kun 2 lapsista lähtivät viikonlopuksi kavereiden luo. :)



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Pixelina rv 37+3

Minä täällä vesistelen Teidän onnitteluista! Kiitos :) On mieli niiiin herkässä. Tyttöäkin kun katselen, tulee itku. Siinä se nyt on :' ) Niin paljon odotettu oma vauva!



Mähän kävin viikko sitten polilla kokoarviossa, lääkäri sanoi, että vauva on jo 4 kiloinen. Vaikka ensisynnyttäjänä ei osaa hirveesti pelätä, kun ei tiedä oikeen mitä pelkää, mutta kyllä aika paniikki tuli. Minä mahaan vauvalle juttelin, että oisko hän jo valmis tulemaan... Lauantai-iltana alkoi supistukset. Ajattelin aiemmin, että tunnistanko ne varmasti, vatsan kovettumista on niin paljon ollut. Mietiin kokoajan, että kun menis vaan vesi, niin ei tarttisi arpoa oikeaa ajankohtaa. No, tuntuihan ne :) Kellotin lauantai-iltana kymmenen minuutin välein kaksi tuntia, kunnes yhdeltä yöllä nukahdin, välillä heräsin, mutta mitään kunnon kipuja ei ollut. Kahdeksalta aamulla heräsin, kun supisti taas. Aloin heti kellottamaan, kymmenen minuutin välein tulivat taasen. Mä en kuitenkaan uskonut, että nää nyt oikeesti voi olla jo niitä. Tai ainakaan että vielä minnekään lähdettäis. Lähdettiin sitten koirien kanssa lenkille puoleksi tunniksi, supistuksia tuli, mutta sitten taas jatkettiin :)



Soitin sairaalaan, sanoivat, että kun tulee alle kymmenen minsan välein n. 2-3 tuntia, sitten voitte tulla. Kauratyynyillä yritin masua ja alaselkää lämmittämään, helpotti ehkä pikkasen kipuja. Sunnuntaiaamuna n. 11 aikaan supistuksia oli tullut tunnin ajan n. 5 minsan välein. Sanoin miehelle, että nyt en enää soita, ne ei ota mua muuten vastaan. Haluan käydä näyttäytymäs, tuskin ottavat sisään, mutta saa itselle varmuuden. Niinhän siinä sitten kävi, että heti sairaalakamppeet päälle, synnytyskanavaa ei enää ollut jäljellä, kohdun suu kylläkin vaan pari senttiä auki. En tiennyt, että mulla oli tiputellut jo lapsivettä -ties kuinka kauan... Saliin mentiin jo tunnin päästä. Ilokaasuttelin pari tuntia, kunnes poksahti. Lapsivetet meni ja siitä kaikki alkoi ihan yhtäkkiä tapahtumaan, en oikeen edes muista. Suu oli kuitenkin n. 4 cm auki, pistettiin epiduraali, josta en kyllä osannut iloita. En tuntenut mitään eroa ennen ja jälkeen epiduraalin, mutta kaikki eteni. Jo viideltä oli kohdunsuu kokonaan auki ja sain alkaa ponnistelemaan. En saanut mitään aikaiseksi, epätoivo alkoi iskeä. Reippaan tunnin ponnistelin, kunnes päättivät pistää vielä spinaalin. Se oli IHANA!!! Sain torkuttua n. puoli tuntia. Katsoin kun käyrät vaan nousi supistuksista, mutta muuta en tuntenut kuin että vauvan pää laski alas. Vauva voi kokoajan tosi hyvin, vaikka aikaa kului näin " paljon" . Odottelimme ponnistamisen tarvetta, kunnes sitten pienen pienen tarpeen ja pikkasen imukupilla helpottaen vauva syntyi klo 19.31. Imukuppia pelkäsin hirveesti ennemmin, mutta se ei ollut muutakun ihana apu eikä vauvalle tullut pahkaakaan siitä.



Itseä ärsytti klisee, että sitten ne kivut unohtuu ja haihtuu, kun vauva on maailmassa. Mietiin ponnistusten välissä, että VARMASTI näin ei ole. Mutta kyllä se vaan niin oli. Ei ne ehkä unohtunut ainakaan kokonaan, mutta MITÄÄN kipua en tuntenut sen jälkeen. Tyttö oli vatsalla reilun puoli tuntia ja kokoajan katseli mua ja isäänsä tummilla silmillänsä :' ) Ihana tyttömme oli syntynyt -vaikka niin veikkasimme siitä poikaa :)



Tsemppiä kaikille vielä edessä ihanan kokemuksen kokeville ja voimia loppupäiviin! Ylihuomenna on lokakuu!!!! Ja onnea ja vauvantuoksuisia jaksuja kaikille jo vaavinsa saaneille!

Lämpimät onnittelut Bernuskillekkin prinsessan johdosta ja kiitos synnytyskertomuksesta. Niitä on tosiaan mukava lueskella vuoroaan odotellessa.



Opokas se sitten lähti vauvaansa hakemaan... Kaikki varmaan jo onnellisesti ohi!



Miannille, voi surku että sulla toinen lääkäri ja vielä noin outo!!! Ihmeellisiä erojak yllä noitten lääkäreiden mielipiteissä... Mutta oikein rentouttavaa Oulun reissua sinulle ja tiedä vaikka ostoskierroksen päälle huomenna pääsisit sinne synnärille tositoimiin! =)



Coelle voimia synnytyksen aikaiseen lapsenhoidon uudelleen järjestelyyn! Kyllä asioilla on onneksi tapana järjestyä!!!! Kirvelystä sulle kirjoittelin yksi ilta, että aiheutuu kuulemma kudosten venymisestä lapsen painon alla.



Oma(.), järkyttävä väsymys/laiskuus vaan jatkuu. Saa pakottaa itsensä tekemään pakollisetkin asiat. Eilisen päivän oli vielä riesana jatkuva kuvotuksen tunne, onneksi illalla helpotti ja yön sai muutamaa heräämistä lukuunottamatta nukkua hyvin.



Olikohan muuta???



Pullataikinan sain tehtyä kohoamaan, tarttis vissiin mennä leipomaan ne ja sitten taas ruoanlaittoon...



Rentouttavaa viikonloppua kaikille!



Neljäs 36+6

MORENA,Kuulostaa kyllä ihan lapsivedeltä tuo vuoto,mulla tuli just sellasta kun esikoista odotin ja oli sitä itteään.



Tänään olen voinut ihmeen hyvin,vähä särkee alapäähän ja limatulppaakin tais tulla mutta ei väsytä enää yhtään!

Supistelee kuten ennenkin ja viikonloppuna kokeillaan kyllä kolmea ässää :)

Tuo alempi pää kun on jo ihan valmis koitokseen,heh.



Kärsiville paljon tsemppiä,kohta on jo lokakuu :))



Hauskoja viikonloppuja kaikille..



Wades & Natika 37+

Ihana lueskella noita synnytyskertomuksia :)

oliko sulla sillon vuodon lisäksi supistuksia vai miten synnytys sitten lähti käyntiin? Sitä mietin, että kun meen sinne päivystykseen ja jos ilmenee, että kyseessä on lapsivesi, niin käynnistetäänkö synnytys. En tiedä, miksi tuota käynnistystä niin paljon pelkään...

Mulla ensimmäisen kanssa lapsivettä " lorahteli " reilun viikon ennen h-hetkeä, itse en silloinkyllä mieltänyt sitä lapsivedeksi, ajattelin että siellä se vauva painaa rakkoon ja lorahtelee ihan jotain muuta sen vuoksi. Supistuksia ei ollut ja määrä vaihteli samoin tilanteen: välillä juuri kun sinulla kun olin nousemassa ylös sängystä tai kävellessä tai ihan vaan istuessani. Yliaikaisuustarkastuksessa kun olin niin sopivasti taas lorahti kun sisätutkimusta tehtiin ja tekivät jonkinmoisen testin ja totesivat sen lapsivedeksi. Jouduin sitten osastolle ja sanoivat käynnistävänsä aamulla, mutta yöllä meni loputkin vedet ja silloin ei kyllä ollut enää epäselvää vuodon laadusta sillä sitähän tuli litrakaupalla tai ainakin tuntui siltä.Mulla käsitys että jos on tihkunnu pitemmän aikaa niin ei ne varmaan sua enää sieltä kotiin päästä, elikkä otahan tavarat mukaan kun lähdet.....

Pituutta 49cm ja painoa 3395g. Vauva syntyi rv 37+5. Synnytys oli helppo ja melko nopea eka vaihe 9h 15min ja ponnistusvaihe 4min. Odotuksista huolimatta vauva oli pieni. Esikoinen on ollut meillä 4kg ja 52cm (Syntyi rv 38-1) ja sen vuoksi odotin koko ajan vähintään nelikiloista vauvaa nytkin. Oli todella yllätys, että vauva oli näin pieni. Tänään ollaan kotiuduttu ja nyt aletaan ahrjoitelle perhe-elämää kahden lapsen kanssa. Täytyy lukea teidän muiden kuulumiset ja onnea kaikille joilla on jo nyytti kainalossa.

Lämpimät onnittelut teidän perheelle, pienen prinsessan johdosta!! Ihanaa arkea ja hyviä vointeja!!!



neljäs

ja koko perheelle!!!! Toivotan mukavia vauvantuoksuisia päiviä teille.



Mamseli

Käynnistettiin seuraavana päivänä kun huomattiin että lapsivesi tirraa.

Taidatkin olla jo sairaalassa mutta kuitenkin :)



Paljon onnea Niinalle !



Nyt on supistellut aika tiuhaan ja menkkakipuja ilmaantunut.Tuskinpa kuitenkaan mitään tapahtuu..



Wades

paljon onnnea niinalle pikkuisesta! ihanaa!

ja kiitoksia bernuski synnytyskertomuksesta, niitä on aina kiva lukea!!

onnea vielä!



opokas on tainnut myös lähteä omaa pikkuistaan hakemaan, vauvauutisia odotellaan:)



mites coe, vieläkö supistelee? ikävä tuo hoitotilanne! toivottavasti löytyy ratkaisu!!



miannille jaksuja, kyllä se toinen lääkäri varmaan sitten " korjaa" tilanteen ja saat sen käynnistyksen! tsemppiä päänsäryn ja kurjan olon kanssa!



tänne ei MITÄÄN uutta.. eilen meni arvaamani synytmäpäivä ohi.. saa nähdä kuinka kauan tämä aikoo viihtyä masussa!!

kyllä jo ottaisin syliin:)!!



en jaksa edes ruveta valittamaan:/



jaksamisia kaikille vaivojen kanssa ja onnea nyytinhakuun lähteneille ja ihanaa vauva-arkea ja tutustumista jo omansa saaneille!



edelleen odotteleva fiikuna ja masussa viihtyvä mytty rv 38+2

Zimpuralle, mä olin kanssa siellä käännöshommassa maanantaina. Eilen neuvolassa täti totesi, että pää alaspäin on pysynyt, mutta tilaa on niin rutkasti ja vauva on niin ylhäällä, että hyvin voi vielä pepulleen kääntyä. Kehotti tarkkailemaan " suuria muljautuksia" ja tulemaan näytille, jos epäilee kääntyneen, jotta voitaisiin sitten passittaa uudelleen käännökseen. Mulle kyllä sanottiin synnärillä, että supistusten aikana, eli kun synnytys jo olisi alkanut, ei enää voida kääntää. En tiedä sitten.



Naatti ja poikki- olo on täälläkin, vaikkei mitään sen suurempia vaivoja olekaan, mitä monilla tuntuu riittävän. " Sosiaalista elämää" on tullut harrastettua ehkä liikaakin kyläilyjen merkeissä ym. , ja nyt ajattelin, etten sovi mitään ylimääräistä pariksi seuraavaksi viikoksi!



Mukavaa viikonloppua kaikille, jaksuja vaivoihin ja tsemppiä vauvan hakuun lähtijoille! Varmaan monelle tulee lähtö taas viikonlopunkin aikana..



toukonen rv 37 tasan

NIINALLE myös onnittelut pienestä tytöstä! :)



Meikäläisellä SUPPARIT LOPPUIVAT, kun päätin mennä suihkuun testaamaan että ovatko ihan oikeita. 2,5 h ehti tulla kymmenen minuutin välein sellaisia 45 sekunnin mittaisia, että eiköhän taas ole jotain edistystä tapahtunut. Suihkun jälkeen pari tuntia olivat poissa, mutta nyt illalla on lisää tullut, kipeämpiä ja ihan pitkiä mutta onneksi tosi harvoin.



Päätin nyt käyttää loppuillan tehden tässä sohvalla pakollisia töitä, kun tuntuu että tässä voisi lähipäivinä vaikka lähtöä tehdä. Ovatpa sitten tehtyinä vaikkei tulisikaan lähtö eteen.



Sitten KIITOS kaikille myötätunnosta, tulee parempi mieli :) En tosiaan itse ymmärrä isäni käytöstä ollenkaan, koska meillä on vanhempien kanssa läheiset välit. Hänen taustasta tosin täytyisi mun aina muistaa, että hänen molemmat vanhempansa ovat kuolleet ennen kuin hän täyttänyt 10 vuotta, eikä hän ehkä " osaa" vanhemmuutta sen vuoksi ja vaatii omilta lapsiltaan liikaa pärjäämistä. Vaikea vaan tällaisissa itselle kovin tärkeissä asioissa jaksaa ymmärtää. Myös se harmittaa, että äitini tosiaan tänään lähti sinne 3h ajomatkan päähän ja kaksi kertaa olen hänen kanssaan puhunut puhelimessa, mutta hän ei ole kysynyt miten sujuu eikä ole varmistanut, onko meillä joku hoitaja. Miestäkin vähän suututtaa tilanne.



No mutta se siitä. JOLLALLE erityiskiitos tosi ihanasta tarjouksesta :) :) :) Mä meinaan kyllä varmistella vähän noita passivuoroja sellaisilta tutuilta, jotka ei itse ole lähdössä synnärille ihan heti, mutta tuli tosi hyvä mieli oikeasti siitä että löytyy avuliaita sieluja kuitenkin :) :) Kukas asuukaan JÄÄSYDÄMEN lähellä ja tarjoaisi samaa apua? :)



NELJÄSKÖ: Niin! Näinkin vastauksesi ja oon sitä pyöritellyt mutta unohtanut kommentoida. Tosiaan mulle on ilmestynyt noita ihastuttavia peräpukamia jotka ilmeisesti johtuu laskimovaivoista? Ajattelin että voisko tuo häppärien kirvely kuitenkin johtua samasta ja olla (hittovie) suonikohjuja kehittämässä? :/



Btw, huomasin tänään elämäni ensimmäisen RASKAUSARVEN alamahassa. Ihan on tullut nyt eilen tai tänään, hyvin alas. Onkohan maha äkkiä ottanut pudotusta, kun noin äkisti tullut?



Vielä jollekin piti jotain sanoa, mutta en enää muista kuka se oli. Ainakin ZIMPURALLA taisi olla perätilan kanssa taas harmia, toivottavasti lähtee korjaantumaan.



Nyt taidan ruveta työhön... illanjatkoja :)



Coe

kirjottelen tänään riesaksi saakka ;)



ONNEA NIINALLE!!!



Itsekkin tässä pohdin,

miten se käännös onnistuisi enää kun synnytys on käynnistynyt,

eikä ainakaan sitten mitenkään,

jos vedet menee.

Kaipa se on pakko mennä taas sitten ens viikolla sinne,

ajattelin kysästä onnistuisiko käynnistys samaan syssyyn, kun saa käännöksen tehtyä.

Pikkuinen on jo kuitenkin jo kolmisen kiloa.

Riippuu miten omat paikat on kypsyneet, epäilen ettei mitenkään :(

Mutta epäilen taas sen pysymistä alaspäin, kun on niin kova mylläämään.

Heittää volttia kokoajan,

mulle ne ei lääkärissä sanonut mitään noista muljahteluista, että niistä pitäis ilmoitella.



Mulla jäi viimekerran käännöksestä tonne kohdun yläreunaan vaan kumma kivulias kohta.

Siihen sattui kun käännöstä tehtiin, silloin vauvan pää oli siinä.

Ja se on aina vaan kipeä??!

Tänään kun kävin siinä ultrassa,

niin kätilöopiskelija tutki minua ja kysyi onko siinä arka kohta,

en ymmärrä mistä se sen tiesi, enkä tajunnut enempiä silloin kysellä.

Vauvan pää siinä tuntuu ainakin tällä hetkellä olevan.



Taidan mennä kattoo nyt tölsöö

ja lopetan kirjottelun tältä päivältä.