Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaverin outo parisuhde.
03.08.2015 |
Tiedän ettei saisi työntää nokkaansa muiden asioihin ja yleensä en ihmettelekkään, saatikka tuomitse (mistä ei tässäkään ole kyse) muiden tekoja mutta tämä.. Taustoja sen verran että pari on ollut yhdessä jo noin 3 vuotta (kyseessä nyt siis 22v nainen ja 25v mies) ja ennen sitäkin heillä oli jotain on/off juttua jo ainakin vuoden tai jopa kaksi. Nyt he ovat asuneet yhdessä jo vähän reilun vuoden.
Mikä siis ihmetyttää on se että heidän suhteensa tuntuu vieläkin olevan samalla tasolla kun yleensä ollaan 4kk jälkeen. Kaverini esim kertoi mulle joku aika sitten että avomiehensä siskon lapsella on syntymäpäivät ja mies oli kysynyt haluaako hänkin tulla, ja hän lupautui menemään. Normaalisti mielestäni tuossa vaiheessa ei tarvitse kysyä vaan ilmoittaa että "X:n synttärit on silloin ja silloin, älä varaa siihen mitään menoa". Sain sen käsityksen että ystäväni tapaisi siis nämä miehensä siskon lapset ensimmäistä kertaa. Muutenkin hän ei ilmeisesti ole kovin läheisissä väleissä miehen vanhempien/sisarusten kanssa. Muutaman kerran vain tavannut.
No sitten nyt kesällä oli tämän ystäväni siskon valmistujaiset. Sielä ollessani ihmettelin kovasti kun tajusin ettei kukaan (kaverini vanhempia ja siskoa lukuun ottamatta) sukulaisista ollut tavannut vielä tuota miestä. Sielä mummot ja vaarit, tädit, sedät ja serkut odottivat täpinöissään koska se mies oikein tulee (tämäkin, hän tuli vieraaksi tiettyyn aikaan mikä kutsussa oli eikä suinkaan "edustanut" koko päivää kuten tyttöystävänsä) ja kieltäystyivät lähtemästä ennen kuin tapasivat hänet. Ymmärtääkseni kaikki eivät edes tienneet etukäteen tämän naisen seurustelevan.
Muutenkin kaikki rahapolitiikka (on tietysti jokaisen oma asia miten sen hoitaa, varsinkin kun eivät ole naimisissa) ynnä muu on musta hyvin omituista heidän suhteessaan. Käyttäytyvätkin toisiaan kohtaan kuin kämppikset (kaverit), ei kuten avopuolisot.
Joojoo, ei ole mun asia ja jokainen elää kuten tahtoo. Tiedän. Enkä mä nyt tällä päätäni rassaa, tänään vaan taas kävin heillä kylässä niin siksi tuli mieleen. Mitäs te olette mieltä tästä? Löytyykö muiden lähipiiristä vastaavia pareja?
Kommentit (57)
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:54"]
Mä en ymmärrä yhtäkään kohtaa miksi suhde olisi outo. Aapee on outo.
[/quote]
Tasan sama tuli mieleen... ;DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:03"]
No on tuo mielestäni vähän outoa, kun ovat olleet noin pitkään jo yhdessä. Ei kuulosta vakavalta suhteelta.
[/quote]
Taidat olla ap?
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:42"]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:03"]
No on tuo mielestäni vähän outoa, kun ovat olleet noin pitkään jo yhdessä. Ei kuulosta vakavalta suhteelta.
[/quote]
En ollut minä
-ap
Taidat olla ap?
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:14"]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:04"]
Olen ollut mieheni kanssa 25 vuotta ja edelleenkin hän saattaa ilmoittaa, että sisko juhlii synttäreitään/uutta autoa tms. x.x., haluatko tulla mukaan eikä suinkaan ilmoita, että sinne mennään. Jopa pitkissä parisuhteissa voi olla niin, että toisella on joku harrastusmeno sovittuna tai muuten vain ei halua lähteä sukuloimaan.
Minusta olisi kamalaa, jos parisuhteeni olisi sellainen kuin ap kuvittelee parisuhtee olevan eli enemmänkin vankila kuin ihmissuhde.
[/quote]
Oho. Aika monet on olleet tätä mieltä. Minä taas itse miellän asian niin että kun on oltu noinkin kauan yhdessä ja asutaan yhdessä niin silloin ollaan jo perhettä eli vaikkei olla naimisissa niin miehen suku on tavallaan myös mun sukua ja toisin päin. En tiedä sitten mistä tämä käsitys mulle tulee (näin tää on toiminut meidän kohdalla toiminut) kun näköjään valtaosa ainakin av-mammoista on sitä mieltä että ei kuulu. Mun lapsuudessa vanhempani (olivat tietysti naimisissa) kuuluivat, ja kuuluvat tietysti edelleen, hyvin tiiviisti toistensa sukuihin ja muistan että ihan pienenä musta oli hankala edes hahmottaa kenen veli se X-setä oikein on. Tai kumpi on mulle verisukua X-setä vai hänen vaimonsa X-täti. Näin se vaan on meidän suvussa aina mennyt ja mielestäni myös mieheni suvussa. Yleensä jos on jotain juhlia heidän suvussaan mihin ei kutsukorttia lähetetä niin soittavat mulle. Minä sitten ilmottelen miehelleni koska mennään kenenkin hänen sukulaisensa juhliin.
Ehkä mä sitten tosiaan olen tässä se outo lintu :D T:ap
[/quote]
Oletko sattumoisin Itä-Suomesta kotoisin?
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 00:20"]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:14"]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:04"]
Olen ollut mieheni kanssa 25 vuotta ja edelleenkin hän saattaa ilmoittaa, että sisko juhlii synttäreitään/uutta autoa tms. x.x., haluatko tulla mukaan eikä suinkaan ilmoita, että sinne mennään. Jopa pitkissä parisuhteissa voi olla niin, että toisella on joku harrastusmeno sovittuna tai muuten vain ei halua lähteä sukuloimaan.
Minusta olisi kamalaa, jos parisuhteeni olisi sellainen kuin ap kuvittelee parisuhtee olevan eli enemmänkin vankila kuin ihmissuhde.
[/quote]
Oho. Aika monet on olleet tätä mieltä. Minä taas itse miellän asian niin että kun on oltu noinkin kauan yhdessä ja asutaan yhdessä niin silloin ollaan jo perhettä eli vaikkei olla naimisissa niin miehen suku on tavallaan myös mun sukua ja toisin päin. En tiedä sitten mistä tämä käsitys mulle tulee (näin tää on toiminut meidän kohdalla toiminut) kun näköjään valtaosa ainakin av-mammoista on sitä mieltä että ei kuulu. Mun lapsuudessa vanhempani (olivat tietysti naimisissa) kuuluivat, ja kuuluvat tietysti edelleen, hyvin tiiviisti toistensa sukuihin ja muistan että ihan pienenä musta oli hankala edes hahmottaa kenen veli se X-setä oikein on. Tai kumpi on mulle verisukua X-setä vai hänen vaimonsa X-täti. Näin se vaan on meidän suvussa aina mennyt ja mielestäni myös mieheni suvussa. Yleensä jos on jotain juhlia heidän suvussaan mihin ei kutsukorttia lähetetä niin soittavat mulle. Minä sitten ilmottelen miehelleni koska mennään kenenkin hänen sukulaisensa juhliin.
Ehkä mä sitten tosiaan olen tässä se outo lintu :D T:ap
[/quote]
Oletko sattumoisin Itä-Suomesta kotoisin?
[/quote]
Kaakkois-Suomesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa parisuhteelta minun makuuni.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:14"]
Järkyttävän utelias suku sun kaverilla! Mummot ja vaarit kyttää, että koska se meidän Maijan naimatatti oikein tulee näytille. Ei voi olla totta!
[/quote]
NAIMATATTI!!!!!!! Hulvaton nimitys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidat puhua meidän parisuhteesta. Hei I, hanki elämä ja lopeta juorujen levittäminen!
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 00:50"]
Taidat puhua meidän parisuhteesta. Hei I, hanki elämä ja lopeta juorujen levittäminen!
[/quote]
Nimeni ei ala I:llä, vaan L:llä
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 00:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 00:50"]
Taidat puhua meidän parisuhteesta. Hei I, hanki elämä ja lopeta juorujen levittäminen!
[/quote]
Nimeni ei ala I:llä, vaan L:llä
-ap
[/quote]
Eikös tuo ole pieni L?
Kyllä mä olen APn kantamoisilla, että outoa jos ei perheenä edustettaisi. Suhde ei niin nuori sentään ole. Tuleehan sitä välillä muita menoja, mutta että kolmen vuoden jälkeen ei ole kaikki perheenjäsenet edes kumppania nähnyt. Outoahan se vaan on.
Yksi esimerkki jos muuta tulee:
Meillä teinin kilpaharrastus, että jäi äitini 60 v juhlat multa ja tyttäreltä väliin. Miehelle oli itsestäänselvyys, että nuorempien kanssa sinne menee. Likan kisoja on nähty, mutta kerran se anoppi 60 täyttää.
Joukkueesta ei vaan voi olla pois ja sukukin tuon ymmärtää. Tehtiin sitten tyttöreissu Tallinaan kylpylään äitini, tytär, kaksi siskoani ja mä. :)
Joustoa tietenkin pitää olla, mutta tuskin AP tätä tarkoittikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on outoa, että ovat olleet noin pitkään yhdessä eivätkä ole menneet naimisiin. Ehkä nainen ei ole vakavissaan suhteen kanssa, kun ei ole kunnolla suvulle esitellyt?
Kun minut vietiin ensimmäistä kertaa miehen vanhempia tapaamaan, ei taidettu sillä kerralla muita sukulaisia nähdä. Mutta toisella kerralla kun käytiin ja kerrottiin, että ollaan kihloissa ja mennään pian naimisiin, käytiin sillä reissulla jo muidenkin sukulaisten luona. (Ei asuta samassa kaupungissa, kuin appivanhemmat ja muu suku.)
Minusta on ollut mukavaa saada uusia sukulaisia avioliiton myötä. Tulen hyvin toimeen miehen siskon ja tämän miehen kanssa kuten myös veljieni vaimojen kanssa. Veljieni vaimotkin ovat tykänneet kun ovat kuulleet minulta jotain lapsuusjuttuja, jotka selittävät veljien käyttäytymistä. Ja yhtä lailla minusta on ollut mukava huomata, mitä tapoja mieheni on oppinut vanhemmiltaan.
Ja kyllähän lapsille serkut on tärkeitä sukulaisia! Miten lapset pääsevät tutustumaan serkkuihinsa, jos kartatte puolisoiden sukua viimeiseen asti?
no on se kieltämättä himpun outoa jos avopuoliso tulee puolisonsa juhliin samoihin aikoihin ku muut vieraat, eikä ole puolisonsa rinnalla/auttamassa/ottamassa vieraita vastaan. Ei siinä mtn jos ei oo sukua nähny, mut toi on erikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 01:03"]
Minusta on outoa, että ovat olleet noin pitkään yhdessä eivätkä ole menneet naimisiin. Ehkä nainen ei ole vakavissaan suhteen kanssa, kun ei ole kunnolla suvulle esitellyt?
Kun minut vietiin ensimmäistä kertaa miehen vanhempia tapaamaan, ei taidettu sillä kerralla muita sukulaisia nähdä. Mutta toisella kerralla kun käytiin ja kerrottiin, että ollaan kihloissa ja mennään pian naimisiin, käytiin sillä reissulla jo muidenkin sukulaisten luona. (Ei asuta samassa kaupungissa, kuin appivanhemmat ja muu suku.)
Minusta on ollut mukavaa saada uusia sukulaisia avioliiton myötä. Tulen hyvin toimeen miehen siskon ja tämän miehen kanssa kuten myös veljieni vaimojen kanssa. Veljieni vaimotkin ovat tykänneet kun ovat kuulleet minulta jotain lapsuusjuttuja, jotka selittävät veljien käyttäytymistä. Ja yhtä lailla minusta on ollut mukava huomata, mitä tapoja mieheni on oppinut vanhemmiltaan.
Ja kyllähän lapsille serkut on tärkeitä sukulaisia! Miten lapset pääsevät tutustumaan serkkuihinsa, jos kartatte puolisoiden sukua viimeiseen asti?
[/quote]
Pitkään yhdessä? Mitä? Kolme vuotta yhdessä ja ikää 22 ja 25. Ei todellakaan ole mikään kiire naimisiin. :D
En näe syytä olla omien sukulaisteni kanssa tekemisissä, eikä miesystäväni halua edes tavata heitä, kun olen kertonut miten ovat minua kohdelleet. Tyttärensä miesystäväni haluaa ehdottomasti pitää erillään kyseisistä ihmisistä, mikä kyllä onnistuu ihan mutkattomasti pitkästä välimatkasta johtuen. Kumppanin sukulaisten ja tuttavapiirin kanssa kyllä ollaan oikein hyvissä väleissä, eikä kukaan kummastele kuvioitani, kun olen ihan reilusti kertonut mikä mättää. Ovat kivoja ja lämpimiä ihmisiä. Juuri sellaisia vanhanajan pidetään-kaikista-huolta-yhdessä tyyppejä.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 02:35"]
Ööh, onko aloitus provo?
Miksi ihmeessä parisuhde tarkoittaisi sitä, että on toisen komenneltavissa? Tai että pitäisi pitää ikävää jonkun ventovieraan kakaran synttäreillä sen sijaan, että eläisi omaa elämäänsä ja vaikka menisi omiin harrastuksiinsa ja tapaisi omia kavereitaan tai vaikka tekisi omaa väitöskirjaansa? Miksi se puoliso pitäisi raahata oman suvun kekkereihin? Eihän se puoliso ole sukua, tai jos on, niin se on sairasta.
Juu, itse en ymmärrä miksi mun pitäisi suhteessa muka sulautua joksikin miehen jatkeeksi. Mulla on oma työ, omat harrastukset, omat kaverit, omat sukulaiset. Siinä on ihan tarpeeksi. Todellakaan en käyttäisi harvinaista ja kallisarvoista viikonloppua johonkin miehen sukujuhliin. Enkä tietenkään olettaisi, että mies tulisi minun sukujuhliini. Itseasiassa edellisessä 4,5 parisuhteessa en kokenut mitään tarvetta viedä miesystävää "näytille" tms. Edes vanhempani eivät häntä koskaan tavanneet. Minä olen aikuinen ihminen eikä se kenen kanssa aikaani vietän kuulu jollekin Mirjami-tädilleni ollenkaan.7
Minusta ovat säälittäviä ne yhdessä nyhjäävät pariskunnat. Yksi ollaan niin mitättömiä ettei jotenkin vaan pärjätä ja sitten kun löytyy se siippa niin ollaan kuin siamilaiset kaksoset ja vietetään pariskuntaillallisia tai käydään pariskuntana anoppilassa ja pariskuntana vietetään lomat ja juhlapyhät ja pariskuntana käydään prismassa ja pariskuntana haetaan illalla kioskilta maitoa ja pariskuntana aletaan harrastaa samoja juttuja ja pariskuntana tehdään aivan kaikki, ei mitään omaa elämää kummallakaan..yyh, itse en pystyisi.
[/quote]
Aijai mitä katkeraa puhetta. Ei mikään ihme ettet enään ole parisuhteessa :D Silloin kun tapaa oikean ihmisen, hänen perheestään, mielenkiinnonkohteistaan ja kavereistaan tulee sitä "oman elämän sisältöä". Voisin väittää ettei ole oikea kumppani vierellä, jos ei ole mitään mielenkiintoa toisen sukuun tai toisen "elämään".
Viimeistään naimisiinmennessä toisen perheestä tulee sinunkin sukulaisiasi. Esim appiukko= father in law, käly = sister in law. Itse en kokisi mitään mieltä olla naimisissa, ellei elämämme olisi yhteen sulautuneet. Mieheni lapset edellisestä liitosta ovat tärkeä osa perhettämme, omista sukulaisitani on tullut tärkeitä miehelleni, mieheni työskentelee yrityksessäni, ystäviä tapaamme aina yhdessä, ja harrastuksemme; esim purjehdus ja mökkeily olisi aika ankeaa yksistään. Elämä on ihanaa kun sen saa jakaa rakkaimpansa kanssa! <3
Niin ja sinusta yhdessä "nyhjäävät" pariskunnat ovat säälittäviä..hahah grow up! Pääse yli kateudesta ja katkeruudesta, niin ehkä sinuakin vielä joku päivä onnistaa! ;)
Alue: Aihe vapaa
Mä en nyt yhtään käsitä, mitä ap tarkoittaa eli mikä hänen ongelmansa on.