Lue keskustelun säännöt.
Saitteko elämänne takaisin, kun teille syntyi lapsia?
03.08.2015 |
Siis jos olitte siihen mennessä lähinnä eläneet neljän seinän sisällä ja ainoa elämänsisältö oli palstailu ja kännäys, sekä ravintona lähinnä pakastepizza ja muut einekset. Tekikö se lapsi ehkä sen, että elämä alkoi tuntua vähemmän tarkoituksettomalta ja sisällyksettömältä? Ja aloitte esim. ehkä käydä leikkipuistoissa ja muualla ulkona, harrastaa muitakin aktiviteetteja lasten kanssa, opettelitte laittamaan ruokaa ym?
Kommentit (21)
Minä menetin elämäni lapsen myötä. Sitä ennen olin minä. Lapsen jälkeen olin vain äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä olen elänyt omaa elämääni aina useammasta lapsesta huolimatta. muuttanut ulkomaille, luonut uraa jne
Kaikki eivät saa elämäänsä kuntoon vaikka syntyy lapsi, ja silloin tulee se ls-ilmo ja huostaanotto.
En pysty ymmärtämään näitä jotka valittaa ettei ole enää elämää kun on saanut lapset. Kyllä se vika on äidin korvien välissä eikä lapsessa.
Lapsi ei ole mikään väline, jonka avulla saada elämästä taas kiinni.
Ryhdistäydy ensin, sitten vasta lapsi kuvioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin lähtökohtaisesti jos elämä on ollut risaista ja niin sanotusti perseellään, ei sitä lapsen tulo ainakaan täysin korjaa. Iso juttu on muuttaa kaikki ajankäytöstä ruuanlaittoon, puhetapaan ja vapaa-ajan viettoon kertaheitolla.
.
Jos siihen pystyy niin mahtava juttu tietysti. Mutta se että tehdään lapsi siksi että elämä kääntyisi parempaan suuntaan on todella huono ajatus. Lapsen myötä tulee niin paljon vastuuta negatiivisellakin tavalla että jo ennestään täytyisi olla oikeanlaiset keinot (eli kaljoittelua ei lasketa) selviytyä vaikeistakin asioista. Useimmiten ne taidot puuttuu ihmisiltä joilla yleinenkin elämänhallinta on hukassa.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:14"]
Lapsi ei ole mikään väline, jonka avulla saada elämästä taas kiinni.
Ryhdistäydy ensin, sitten vasta lapsi kuvioihin.
[/quote]
Eihän lasta siihen tarkoitukseen toki ole tarkoitettu, mutta jos sillä on se sivuvaikutus että elämään tulee taas motivaatiota niin miksi ei voisi kokeilla? Niin ja masentunut en ole, sen on lääkäri todennut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:18"][quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:14"]
Lapsi ei ole mikään väline, jonka avulla saada elämästä taas kiinni.
Ryhdistäydy ensin, sitten vasta lapsi kuvioihin.
[/quote]
Eihän lasta siihen tarkoitukseen toki ole tarkoitettu, mutta jos sillä on se sivuvaikutus että elämään tulee taas motivaatiota niin miksi ei voisi kokeilla? Niin ja masentunut en ole, sen on lääkäri todennut.
[/quote]
Jos joudut jo etukäteen miettimään, pystytkö tarvittaessa ryhdistäytymään, tiedät vastauksen siihen kannattaako tuossa tilanteessa tehdä lasta. Ja se on ei. Jos edes vähän epäilyttää niin jätä suosiolla lapsen teko myöhemmäksi ja ala nyt heti laittamaan elämäsi järjestykseen. Aloita yksi asia kerrallaan, lopeta päihteet, ala tehdä terveellistä ruokaa päivittäin, ala liikkua, hanki harrastus, pidä koti siistinä, ota rahankäyttö haltuun kuukausittaisella budjetilla. Tuossa nyt muutama esimerkki. Lapsi ei missään tapauksessa tee sinusta parempaa ihmistä vaan sen kipinän on tultava sinulta.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:14"]En pysty ymmärtämään näitä jotka valittaa ettei ole enää elämää kun on saanut lapset. Kyllä se vika on äidin korvien välissä eikä lapsessa.
[/quote]
Onko joku väittänyt, että syy on lapsessa? Itse masennuin pari kuukautta lapsen syntymän jälkeen, en syytä lasta vaan itseäni, etten tehnyt aborttia. Ennen lasta mulla oli kaikkea, nyt ei ole muuta kuin lapsi, josta toki huolehdin mutta se ei muuta sitä että elämä meni pilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LASTA EI TEHDÄ SELVITTÄMÄÄN OMAN ELÄMÄN ONGELMIA! HARKITSE LASTA VASTA SITTEN KUN OLET SAANUT OMASTA ELÄMÄSTÄSI KIINNI.
Olen aina ollut hyväntuulisuuteen ja onnellisuuteen taipuvainen. Mieheni kuolemasta toivuin varmasti osittai sen takia, että piti hoitaa lasta eli oli vastuu, syy ja tarkoitus toimia, nopeammin kuin olisin toipunut ilman lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:26"]LASTA EI TEHDÄ SELVITTÄMÄÄN OMAN ELÄMÄN ONGELMIA! HARKITSE LASTA VASTA SITTEN KUN OLET SAANUT OMASTA ELÄMÄSTÄSI KIINNI.
[/quote]
Totta, se ei pelasta parisuhdetta tai ole mikään vanhuudenturva
Oma elämäni parantui huomattavasti, mutta ei se lapsi tai synnytys sitä tehnyt, vaan asenteen muutos! Sen pitäisi onnistua kyllä ihan ilman lasta tai raskauttakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:23"]
Jos joudut jo etukäteen miettimään, pystytkö tarvittaessa ryhdistäytymään, tiedät vastauksen siihen kannattaako tuossa tilanteessa tehdä lasta. Ja se on ei. Jos edes vähän epäilyttää niin jätä suosiolla lapsen teko myöhemmäksi ja ala nyt heti laittamaan elämäsi järjestykseen. Aloita yksi asia kerrallaan, lopeta päihteet, ala tehdä terveellistä ruokaa päivittäin, ala liikkua, hanki harrastus, pidä koti siistinä, ota rahankäyttö haltuun kuukausittaisella budjetilla. Tuossa nyt muutama esimerkki. Lapsi ei missään tapauksessa tee sinusta parempaa ihmistä vaan sen kipinän on tultava sinulta.
[/quote]
Kyllä luulisin että pystyisin ryhdistäytymään jos siihen olisi joku syy (välillä on ollut parempiakin kausia). Muuten niitä syitä ei ole oikein ilmaantunut vaikka vuosia olen odotellut. Lapsi olisi luullakseni sellainen syy, että sitten voisi kokea että omalla itsellä ja tekemisillä olisi joku merkitys ja siten pystyisi ryhdistäytymään. Esim. jos nyt mietin että miksi en mene ulos, niin se johtuu siitä etten tiedä mitä kiinnostavaa tekemistä siellä ulkona olisi. Sitten taas jos olisi lapsi, niin lapsen pitäisi päästä ulos tai lapsi pyytäisi sitä ja siinä olisi kerralla motivaatio siihen ulos menemiseen.
Mulla oli kyllä elämä ennen lasta ja myös sen jälkeen. Jos lähtökohta on tuollainen kuin ap kuvaili, niin en suosittele lapsen hankkimista siihen tilanteeseen. Miten luulet pystyväsi ottamaan vastuun uudesta ihmisestä, jos et saa edes omaa elämääsi kondikseen? Tulos on erittäin todennäköisesti entistä suurempi kaaos ja täydellinen elämänhallinnan menetys, ongelmat vain kasaantuvat ja alat syyttää lasta elämäsi pilaamisesta, vaikka olet tehnyt sen ihan itse. Elämä lapsen kanssa vaatii tasapainoista mieltä ja rautaisia hermoja. Sinulla pitää olla lapselle jotain annettavaa, niin että hänestä kasvaa normaali, tasapainoinen lapsi, joka tuo myös iloa ja onnea sinun elämääsi.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 21:58"]
Minä menetin elämäni lapsen myötä. Sitä ennen olin minä. Lapsen jälkeen olin vain äiti.
[/quote]
Tää oli hyvin sanottu!
Tosin ennen äityyttä olin veljeni systeri ja mieheni vaimo. Harva taisi edes tietää, mikä mun nimi on ja kuka oikeasti olen.
Nykyään olen ton ja ton äiti.
Nautin kyllä elämästäni ei siinä mitään. Olen tottunut aina olemaan jonkun toisen "varjossa" ja siitä miten mut määritellään. Toisinaan vaan muistuu mieleen, että mitähän mä olen. Kuten nyt.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:38"]
Sitten taas jos olisi lapsi, niin lapsen pitäisi päästä ulos tai lapsi pyytäisi sitä ja siinä olisi kerralla motivaatio siihen ulos menemiseen.
[/quote]
Et sä tarvii siihen lasta. Hanki koira!
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:00"]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 21:58"]
Minä menetin elämäni lapsen myötä. Sitä ennen olin minä. Lapsen jälkeen olin vain äiti.
[/quote]
Tää oli hyvin sanottu!
Tosin ennen äityyttä olin veljeni systeri ja mieheni vaimo. Harva taisi edes tietää, mikä mun nimi on ja kuka oikeasti olen.
Nykyään olen ton ja ton äiti.
Nautin kyllä elämästäni ei siinä mitään. Olen tottunut aina olemaan jonkun toisen "varjossa" ja siitä miten mut määritellään. Toisinaan vaan muistuu mieleen, että mitähän mä olen. Kuten nyt.
[/quote]
Todella omituista. Miten joku voi olla noin tossu? Oletko niitä ihmisiä joilla ei ole mitään omia mielipiteitä? Seuraatko edes politiikkaa? Maailman tapahtumia?
Ei mua ainakaan määrittele jonkun äitinä kuin lapseni ja heidän kaverinsa joille olen vaan kaverin äiti. Aikuisen esikoisen kavereille olen jo varmasti myös oma persoona niille joiden kanssa olen puhunut ja esim. face-kaveri-
Sama muiden määritelmien kanssa, kaikille jotka minut tuntee olen ihan oma itseni, minä en ole kenenkään jatke.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:38"]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:23"]
Jos joudut jo etukäteen miettimään, pystytkö tarvittaessa ryhdistäytymään, tiedät vastauksen siihen kannattaako tuossa tilanteessa tehdä lasta. Ja se on ei. Jos edes vähän epäilyttää niin jätä suosiolla lapsen teko myöhemmäksi ja ala nyt heti laittamaan elämäsi järjestykseen. Aloita yksi asia kerrallaan, lopeta päihteet, ala tehdä terveellistä ruokaa päivittäin, ala liikkua, hanki harrastus, pidä koti siistinä, ota rahankäyttö haltuun kuukausittaisella budjetilla. Tuossa nyt muutama esimerkki. Lapsi ei missään tapauksessa tee sinusta parempaa ihmistä vaan sen kipinän on tultava sinulta.
[/quote]
Kyllä luulisin että pystyisin ryhdistäytymään jos siihen olisi joku syy (välillä on ollut parempiakin kausia). Muuten niitä syitä ei ole oikein ilmaantunut vaikka vuosia olen odotellut. Lapsi olisi luullakseni sellainen syy, että sitten voisi kokea että omalla itsellä ja tekemisillä olisi joku merkitys ja siten pystyisi ryhdistäytymään. Esim. jos nyt mietin että miksi en mene ulos, niin se johtuu siitä etten tiedä mitä kiinnostavaa tekemistä siellä ulkona olisi. Sitten taas jos olisi lapsi, niin lapsen pitäisi päästä ulos tai lapsi pyytäisi sitä ja siinä olisi kerralla motivaatio siihen ulos menemiseen.
[/quote]
...kunnes sä hokaisit, että ei siellä puistossa seisoskelu aina mitään herkkua ole, ja jäisitte jatkossa taas neljän seinän sisälle?
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:31"][quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:38"]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:23"]
Jos joudut jo etukäteen miettimään, pystytkö tarvittaessa ryhdistäytymään, tiedät vastauksen siihen kannattaako tuossa tilanteessa tehdä lasta. Ja se on ei. Jos edes vähän epäilyttää niin jätä suosiolla lapsen teko myöhemmäksi ja ala nyt heti laittamaan elämäsi järjestykseen. Aloita yksi asia kerrallaan, lopeta päihteet, ala tehdä terveellistä ruokaa päivittäin, ala liikkua, hanki harrastus, pidä koti siistinä, ota rahankäyttö haltuun kuukausittaisella budjetilla. Tuossa nyt muutama esimerkki. Lapsi ei missään tapauksessa tee sinusta parempaa ihmistä vaan sen kipinän on tultava sinulta.
[/quote]
Kyllä luulisin että pystyisin ryhdistäytymään jos siihen olisi joku syy (välillä on ollut parempiakin kausia). Muuten niitä syitä ei ole oikein ilmaantunut vaikka vuosia olen odotellut. Lapsi olisi luullakseni sellainen syy, että sitten voisi kokea että omalla itsellä ja tekemisillä olisi joku merkitys ja siten pystyisi ryhdistäytymään. Esim. jos nyt mietin että miksi en mene ulos, niin se johtuu siitä etten tiedä mitä kiinnostavaa tekemistä siellä ulkona olisi. Sitten taas jos olisi lapsi, niin lapsen pitäisi päästä ulos tai lapsi pyytäisi sitä ja siinä olisi kerralla motivaatio siihen ulos menemiseen.
[/quote]
...kunnes sä hokaisit, että ei siellä puistossa seisoskelu aina mitään herkkua ole, ja jäisitte jatkossa taas neljän seinän sisälle?
[/quote]
Ja ruokkisit niillä einespizzoilla lapsesikin.