Voiko talvella pärjätä ei-talviasuttavalla mökillä?

Vierailija kirjoitti:

Mistä sinne saa veden?

Itse sisälle kantamalla, kuten kesälläkin? Tosin olen jo oppinut av:llä sen, että käsitteet ovat hieman sekaisin. Meillä vesi otetaan talvella lähteestä, kuten keälläkin. Lähde pysyy auki kun hakkaa kehittynyttä jääriitettä pois ja käyttää lähdettä. Saisi tietysti myös avannosta tai lumesta. Juoksevaa vettä siellä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Mökissä on kaksinkertaiset ikkunat, ei kovin hyvä eristys, mutta ollaan oltu siellä kyllä pikkupakkasella. Vesi ehkä järvestä avannosta (?) tai lumesta sulattamalla, kuten ehdotettiinkin. Toimiiko ulkohuussi talvella kuinka pitkään säännöllisessä käytössä, vai pitäisikö miettiä muita ratkaisuja?

Ulkohuussi ”toimii ” talven yli jos se on tyhjennetty juuri ennen pakkasia, eli ruumassa riittää tilaa koko talven tuotokselle. Mikään siellä ei talvella kompostoidu, vaan kaikki jäätyy ja kertyneen massan kompostoituminen alkaa taas keväällä. Talvella säiliötä ei pysty tyhjentämään, koska se on umpijäässä.

Avannosta saunavesi ja juomavettä voi ottaa mukaan kotoa (ostat muutaman kanisterin tai ämpärin kannella). Kaupasta voi myös ostaa pulloveden.

Lämmitys pattereilla ja takalla. Vaatetta tarvittaessa + villasukat jne. Makuupussit on hyvä vaihtoehto, jos mökissä on viileää.

Peitot ja tyynyt voi tarvittaessa ottaa mukaan kotoa, jos nämä on syksyllä pakattu pois.

Mennessä on varmasti useampi tunti kylmä, jos lämmitystä ei saa päälle etukäteen. Tähän kannattaa varautua.

Kertakäyttöastioita voi harkita, jos putket ei ole käytössä talvisin tai ei halua pestä asioita ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Mökissä on kaksinkertaiset ikkunat, ei kovin hyvä eristys, mutta ollaan oltu siellä kyllä pikkupakkasella. Vesi ehkä järvestä avannosta (?) tai lumesta sulattamalla, kuten ehdotettiinkin. Toimiiko ulkohuussi talvella kuinka pitkään säännöllisessä käytössä, vai pitäisikö miettiä muita ratkaisuja?

Siis miksei ulkohuussi toimisi talvella? Niitähän on ollut vuosisatoja. Suosittelen kuitenkin hankkimaan siihen lämpöistuimen eli sellaisen eristysrenkaan aukon ympärille, ettei tunnu niin jäiseltä takamukseen. Ja kannattaa pitää huoli, ettei kasa alla pääse jäätymään turhan korkeaksi.

Aamuyön tuteina on kylmintä, mikäli rakenne on harakanpesä. Riippuu tulisijojen varauskyvystäkin. Mikäli sähkön hinta ei ole huipussaan, niin voi käyttää irtopatteria lämmitykseen niille tunneille kun tulisijojen lämpö on hiipunut. Jos sähköä ei ole käyettävissä, niin talvikäyttöinen ulkomakuupussi. Kyllä siellä pärjää jos on tulisijoja. Kannattaa toki harkita remonttia ja laittaa lisää eristeitä tms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mökissä on kaksinkertaiset ikkunat, ei kovin hyvä eristys, mutta ollaan oltu siellä kyllä pikkupakkasella. Vesi ehkä järvestä avannosta (?) tai lumesta sulattamalla, kuten ehdotettiinkin. Toimiiko ulkohuussi talvella kuinka pitkään säännöllisessä käytössä, vai pitäisikö miettiä muita ratkaisuja?

Siis miksei ulkohuussi toimisi talvella? Niitähän on ollut vuosisatoja. Suosittelen kuitenkin hankkimaan siihen lämpöistuimen eli sellaisen eristysrenkaan aukon ympärille, ettei tunnu niin jäiseltä takamukseen. Ja kannattaa pitää huoli, ettei kasa alla pääse jäätymään turhan korkeaksi.

Varmaan tarkoitettiin kompostoitumista, mikä pysähtyy pakkasilla. Tokihan siihen aukolle voi istahtaa milloin vaan, mutta aika äkkiä pytty alkaa täyttymään kun ulosteet ei kompostoidu.

Vierailija kirjoitti:

Mökissä on kaksinkertaiset ikkunat, ei kovin hyvä eristys, mutta ollaan oltu siellä kyllä pikkupakkasella. Vesi ehkä järvestä avannosta (?) tai lumesta sulattamalla, kuten ehdotettiinkin. Toimiiko ulkohuussi talvella kuinka pitkään säännöllisessä käytössä, vai pitäisikö miettiä muita ratkaisuja?

Ainakin toisen huussin tekeminen, mikäli paskasäiliönne on pieni. Harvassa huussissa pysyy maatumisreaktio toiminnassa läpi talven. Jos viet paskakasan ulos -30 pakkaseen, niin tietenkin se jäätyy. Ulkohuussi on käytännössä ulkotilaa, etenkin se paskasäiliön osuus. Muutoin kyllä ssiellä passaa paskoa talvellakin. Ei jäädy pehva.

Ulkohuussin toimivuus riippuu siitä, minkälainen se on. Jos kyse on epämääräisestä lautavirityksestä tontin takarajalla, jonne mennään yökkäillen ja keko kasvaa reiän alla ilman mitään kuivikkeita, niin ei hyvältä vaikuta.

Toisaalta, jos on käytössä asiallinen kompostoiva ulkohuussi, jossa on erillinen nesteenkeräys, niin se toimii kyllä. Meillä on biolanin kahdella ämpärillä varustettu systeemi, kun yksi säiliö täyttyy, sen voi siirtää taakse muhimaan ja tyhjennetään siellä ollut astia ja siirretään se eteen. Jos huussi on vakituisessa käytössä, se säiliö/ämpäri/astia täyttyy aika nopeasti. Siksi täytyy miettiä jo sulan maan aikana, mihin se kompostoituva jäte siirretään sitten jatkokompostoitumaan. Tossa biolanissa näppärää on se, että ne astiat ovat kohtuullisen pieniä. Ja miksi se on näppärää? Koska silloin tällainen persjalkainen toimistotyöntekijä jaksaa kantaa niitä silloinkin, kun ne ovat täynnä pashaa.

Mutta toimivan kompostoivan ulkohuussin pystyy tekemään kyllä ihan itsekin vaika Puuilosta ostetuilla saaveilla. Alimmaksi isompi (leveä) astia, johon laitetaan turvetta tai sahanpurua tai vaikka metsänpohjamujua. Sen päälle laitetaan syvä saavi tms, jonka pohjaan tehdään reikiä (ei mitään myyrän mentäviä, vaan nestettä varten. Sen pohjalle taas pieni kerros kuiviketta valmiiksi. Huussin takaosassa pitää olla avattava luukku, josta tyhjennys käy helposti.

Aina kun jotain tekee, niin kannattaa muistaa, että tätä tarvitsee huoltaa ja tyhjentää, ja tehdä mitoitus sen mukaiseksi. Iso saavi saattaa olla houkutteleva, mutta ihan oikeasti - kuka sen tyhjentää ja mihin? Kuinka pitkää matkaa sitä pitää siirrellä tontilla?

Kuivikkeeksi käy turve, kuivat puunlehdet, sahanpurukin.

Huussikompostia, jossa on ihmisulostetta, ei kannata käyttää raakana kasvimaalle. Kompostoituneena se soveltuu kasveille, jotka kasvavat maan ylöpuolella, esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat jne. En käyttäisi juureksille enkä perunoille...

Jos kuivanmaanmökki, mutta jossain lähellä on järvi, niin pulkassa voinee vetää vesisäiliöitä, niissä pitää olla korkki tai kansi päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mökissä on kaksinkertaiset ikkunat, ei kovin hyvä eristys, mutta ollaan oltu siellä kyllä pikkupakkasella. Vesi ehkä järvestä avannosta (?) tai lumesta sulattamalla, kuten ehdotettiinkin. Toimiiko ulkohuussi talvella kuinka pitkään säännöllisessä käytössä, vai pitäisikö miettiä muita ratkaisuja?

Ainakin toisen huussin tekeminen, mikäli paskasäiliönne on pieni. Harvassa huussissa pysyy maatumisreaktio toiminnassa läpi talven. Jos viet paskakasan ulos -30 pakkaseen, niin tietenkin se jäätyy. Ulkohuussi on käytännössä ulkotilaa, etenkin se paskasäiliön osuus. Muutoin kyllä ssiellä passaa paskoa talvellakin. Ei jäädy pehva.

Aika monta huussia pitää rakentaa, jos koko talven on mökillä :D  Meillä on huussi jossa on pieni säiliö että sen jaksaa kantaa pois ja toinen tilalle. Joku toinen kirjoittaja antoi tarkat ohjeet.

Vierailija kirjoitti:

Ulkohuussin toimivuus riippuu siitä, minkälainen se on. Jos kyse on epämääräisestä lautavirityksestä tontin takarajalla, jonne mennään yökkäillen ja keko kasvaa reiän alla ilman mitään kuivikkeita, niin ei hyvältä vaikuta.

Toisaalta, jos on käytössä asiallinen kompostoiva ulkohuussi, jossa on erillinen nesteenkeräys, niin se toimii kyllä. Meillä on biolanin kahdella ämpärillä varustettu systeemi, kun yksi säiliö täyttyy, sen voi siirtää taakse muhimaan ja tyhjennetään siellä ollut astia ja siirretään se eteen. Jos huussi on vakituisessa käytössä, se säiliö/ämpäri/astia täyttyy aika nopeasti. Siksi täytyy miettiä jo sulan maan aikana, mihin se kompostoituva jäte siirretään sitten jatkokompostoitumaan. Tossa biolanissa näppärää on se, että ne astiat ovat kohtuullisen pieniä. Ja miksi se on näppärää? Koska silloin tällainen persjalkainen toimistotyöntekijä jaksaa kantaa niitä silloinkin, kun ne ovat täynnä pashaa.

Mutta toimivan kompostoivan ulkohuussin pystyy tekemään kyllä ihan itsekin vaika Puuilosta ostetuilla saaveilla. Alimmaksi isompi (leveä) astia, johon laitetaan turvetta tai sahanpurua tai vaikka metsänpohjamujua. Sen päälle laitetaan syvä saavi tms, jonka pohjaan tehdään reikiä (ei mitään myyrän mentäviä, vaan nestettä varten. Sen pohjalle taas pieni kerros kuiviketta valmiiksi. Huussin takaosassa pitää olla avattava luukku, josta tyhjennys käy helposti.

Aina kun jotain tekee, niin kannattaa muistaa, että tätä tarvitsee huoltaa ja tyhjentää, ja tehdä mitoitus sen mukaiseksi. Iso saavi saattaa olla houkutteleva, mutta ihan oikeasti - kuka sen tyhjentää ja mihin? Kuinka pitkää matkaa sitä pitää siirrellä tontilla?

Kuivikkeeksi käy turve, kuivat puunlehdet, sahanpurukin.

Huussikompostia, jossa on ihmisulostetta, ei kannata käyttää raakana kasvimaalle. Kompostoituneena se soveltuu kasveille, jotka kasvavat maan ylöpuolella, esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat jne. En käyttäisi juureksille enkä perunoille...

Hyvät vinkit. Ihmisuloste kasvimaalla saa aikaan helkkarinmoisen mahataudin, ellei se ole kunnolla kompostoitunutta. Useamman vuoden se ottaa eli ollaan mökillä haudattu huussin sisältöä vain maahan kuoppaan. Ikävää puuhaa, jos suurin osa pissoista ei ole tehty nurmelle ja jos ei ole käytetty tarpeeksi kuiviketta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mökissä on kaksinkertaiset ikkunat, ei kovin hyvä eristys, mutta ollaan oltu siellä kyllä pikkupakkasella. Vesi ehkä järvestä avannosta (?) tai lumesta sulattamalla, kuten ehdotettiinkin. Toimiiko ulkohuussi talvella kuinka pitkään säännöllisessä käytössä, vai pitäisikö miettiä muita ratkaisuja?

Ainakin toisen huussin tekeminen, mikäli paskasäiliönne on pieni. Harvassa huussissa pysyy maatumisreaktio toiminnassa läpi talven. Jos viet paskakasan ulos -30 pakkaseen, niin tietenkin se jäätyy. Ulkohuussi on käytännössä ulkotilaa, etenkin se paskasäiliön osuus. Muutoin kyllä ssiellä passaa paskoa talvellakin. Ei jäädy pehva.

Aika monta huussia pitää rakentaa, jos koko talven on mökillä :D  Meillä on huussi jossa on pieni säiliö että sen jaksaa kantaa pois ja toinen tilalle. Joku toinen kirjoittaja antoi tarkat ohjeet.

Meillä on 2 huussia. Riittää talvikäyttöön. Vaihdettava astia on hyvä jos on paikka missä säilöä tuotokset.

Pakkasella kannattaa kyllä ensin vaihtaa ne ikkunat sitten tutkia missä tilassa on eristeet usein oravat linnut vielä vie ne pesäänsä ja hiiret tekee kusi kakka pesiä kattoja myöten.Villasukkaa jalassa. Kerran meidät kutsuttiin mökille .....hiiren paskaa sohvat pöydät täynnä mustia pipanoita.Eikä vähän vaan paljon. Kiitos ei kiitos kerrostalo on paratiisi.Ei tarvi palella.Kesållå nukkuu vaikka teltassa.

Kanadassa ja Usassa moni asuu EI eristetyissä mökeissä vaikka käy pakkasta jopa -22.

Löydät näitä youtubesta My self reliance, Raspberry rock ja suomalainen vastaava Naturally silent. Tästä suomalaisesta en tiedä asuuko vakituisesti mökissä, mutta noi kanadalaiset ukot asuu. Kamiinaa joutuvat polttamaan yötäpäivää.

Toki Kanadassa ja Usassa saa apua naapurilta jos tulee hätä, Suomessa voit varautua siihen ettei naapuri auta eikä halua edes tunne sinua.

Onko teidän posteja varastettu tai väärennetty kirjoitettu jotain outoja niihin tai kopioitu kuin olisi tutuilta eikä tutut olekaan niitä lähettänyt.

Vastasiko AP jo juomavesiasiaan vai oliko se joku muu, joka lähteestä puhui? Vedensaanti itselläkin olisi se kriittisin pointti. Jos on järven rannalla, niin pesuveden saa sitten sieltä toki, kun tekee avannon. Mutta juomavesi pitäisi vielä saada jostain, ellei halua hakea sitä kaupungista säännöllisesti.

Olen miettinyt pellettikamiinaa joka antaisi lämpöä yön yli. Sellaisen varaan pystyisi rakentamaan laajemmankin lämmitysjärjestelmän.

Saakohan aurinkokennoista talvella riittävästi virtaa pellettikaminan pyörittämiseen.

Tällainen tuli vastaan

https://www.kotituli.fi/hybridilammitys/pellettitakka-aurinkomini-12-kw

Sähköttömistä kiinnostaa Kehävalkea

http://www.kehavalkea.fi/phone/index.html

Meillä on saarimökki ja sen käyttö olisi varmaan aika hankalaa. Tai lähinnä mökille pääseminen. Meressä on vielä jäät, mutta ne tuskin kestävät edes hiihtäjää saati autoa. Vedet viedään mukana saareen mantereelta, pesuvettä on saarellakin muttei juomakelpoista. Sitten on vielä merituuli joka voi kesälläkin olla kylmä.