Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muistin heikkeneminen - läheisen ahdistus
03.08.2015 |
Olen miettinyt, miten minun kohdalleni sattuu muistisairauksia läheisille. Katsoin äsken ohjelman, jossa oli kuvattu dokumenttiin muistisairaan miehen elämää 3 vuotta. Tuntui niin tutulta. Isä sairastui nuorena. Toisteli samoja kysymyksiä, kiersi sanoja keksimällä uusia ilmaisuja, sekoitti päivämääriä ja syytti muita ihmisiä, että eivät muista sovittuja asioita. Kerran oli puhunut kaikille, että minä olen unohtanut hänet, en pidä yhteyttä. Loukkasihan se, kun suku alkoi kysellä vaivihkaa, milloin olen tavannut isääni. Tavattiin jopa 2 kertaa kuussa, mikä on paljon, kun kuitenkin asuin 200 km päässä. Sitten alkoi hävitä avaimia, joita löytyi mm. jääkaapista, astiakaapista, pesukoneesta. Avaimille olisi ollut avainkaappikin, mutta ei enää osannut käyttää sitä. Hän alkoi juoda liikaa ja syytti muistiongelmista humalaa ja krapulaa. Hoitopaikkaa ei löytynyt, jonossa oli vanhuksia. Kun ei eksynyt mihinkään metsiin, ei ollut akuutin muistisairaiden hoitopaikan tarpeessa. Puhelimeen välillä osasi vastata, joskus taas ei vastannut. Sanoi, että ei aina huvita vastata, mutta minusta tuntui, ettei aina enää muistanut, miten siihen vastattiin. Kerran väitti, että heinäsirkat sirisee, istui puhelin kädessä, kun se soi, tuijotti vain ruutua. Kun kysyin, kuka se on ja miksei vastaa, hän väitti, että ei ole puhelin soinut, jossain ulkona heinäsirkkoja. En tiedä, oliko onni vai epäonni, kun hän kuoli. Sai infarktin ja menehtyi sen seurauksena. Ei ehtinyt saada hoitopaikkaa, mutta eipä ehtinyt kuolla tapaturmaisestikaan, eli jatkuva huoli poistui.
Nyt on sama tilanne mummon kanssa: ei muista ihmisten nimiä, maksaa laskuja kahdesti ja syyttää pankkia, että ottaneet laskun rahat kahdesti tililtä. Viimeksi käydessäni siivosin parvekkeelta hedelmien kuoria, joita hän viskonut sinne. Sanoi, että yläkerran asukkaat niin siivottomia, että parveke haisee. Odotti kesää, vaikka oli jo heinäkuu. Mummolla käy maksullinen siivooja ja sukulaiset hoitavat ruokaostokset, auttavat ruuanlaitossa, lääkkeiden jaossa jne. Minusta tuntuu silti niin pahalta. Hän on aika paljon yksin ja muisti heittää, päivittäin on vaihtelua. Joskus on masentuneen oloinen, kun häntä muka yritetään saada hoitolaitokseen (ei pidä paikkaansa). Joskus alkaa hävitä jo sanontojakin, eli kiertää ilmaisuja samalla tavalla kuin isä aikoinaan. Rollaattori on se vehje, jolla saa liikkua ilman korttia, ja se hänellä on ollut kuulemma kuukauden (oikeasti ollut ainakin vuoden, jos ei kohta kaksi).
Onko muilla samanlaista huolta läheisestä? Miten voi olla ahdistumatta huolen vuoksi? Kai tämän kohtaa yhä useampi, koska muistisairaiden määrä nousee koko ajan, kun elinikä pitenee ja muihin sairauksiin löydetty tehokkaampia hoitoja.
Kommentit (38)
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 13:27"]Kohtaa sen yhä useampi. Luin jostain, että viinadementikkojen määrät kasvaneet. Sukupolvi, joka tulee eläkeikään, on tottunut juomaan rankemmin kuin aiemmat sukupolvet. Saavat hoitoa muihin viinan aiheuttamiin sairauksiin, mutta niitä aivoja ei pysty pelastamaan. Kuollut aivosolu on kuollut aivosolu. Olen itse ollut alkoholistien parissa töissä, ja ovat arvaamattomia, kärsimättömiä ja välillä ihan mahdottomia, kun muisti pettää. Tiedän, että eivät voi sille itse mitään, itsehillintä ei enää toimi, mutta tuntui siellä työntekijänä turvattomalta näiden ihmisten parissa. Pitää osata olla niin, ettei ärsytä ketään. Silti joku kilahtaa, huutaa, uhkailee, yrittää käydä päälle, vaikka on ihan selvin päin, eikä ole mitään oikeaa syytä, itse keksii syyn. [/quote] Näinpä! Miettikää tekin tätä, jotka tällä palstalla hehkutatte juhlimista! Otetaan ilo irti elämästä kuin ei huomista olisikaan. On sitten kiva kiroilla ja uhota, huoritella ja rääkyä soossit rinnuksilla, vaipat märkänä, ilman hampaita ja ilman järkeä toisten hoidon varassa ja ikää on 60 vuotta.
[/quote]
Eikä ikää edes ole kuuttakymmentä, vaan jo nelikymppisiä alkaa näkyä ainakin mun duunipaikalla, vaipoissa kuljetaan rollaattorien avulla. Nuorin, jota itse olen hoitanut, on kolmekymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän siinä tarvitsisi ahdistua suuremmin, jos voisi luottaa, että apua saa kun sitä tarvitaan. Olen tänään keskustellut palveluohjaajan kanssa, joka kertoi turhautuneena, että ihmiset luulevat saavansa palvelusetelin, mutta heitä on kielletty käyttämästä rahaa samaan aikaan kun pomotasolla luvataan ihmisille vaikka mitä.
Tähän mennessä on rimpuiltu yli kolme kuukautta, ja vähitellen asiaan alkaa tottua. Ehkä siinä on se hyvä puoli, että sitten kun tilanne lopulta ratkeaa ja äidille joku pysyvä paikka löytyy, olemme niin huojentuneita, että itse muistisairauden tuska menee siinä sivussa.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 19:32"]Joo, ennen vanhukset hoidettiin lastensa kodeissa.
[/quote]
Jaa missä ja milloin??!? Nyt puhut soopaa. Ainakaan minun isoisovanhempiani ei ole hoitaneet lapsensa kotonaan. Ihan olivat tehdastyöläisiä heidän jälkeläisensä ja muuttivat kaupunkiin ahtaasti asumaan. Siis kaikki 4 isovanhempaani ovat jo kaupunkilaisia olleet, eivät ole hoidelleet omia vanhempiaan siellä.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 22:26"][quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 19:32"]Joo, ennen vanhukset hoidettiin lastensa kodeissa.
[/quote]
Jaa missä ja milloin??!? Nyt puhut soopaa. Ainakaan minun isoisovanhempiani ei ole hoitaneet lapsensa kotonaan. Ihan olivat tehdastyöläisiä heidän jälkeläisensä ja muuttivat kaupunkiin ahtaasti asumaan. Siis kaikki 4 isovanhempaani ovat jo kaupunkilaisia olleet, eivät ole hoidelleet omia vanhempiaan siellä.
[/quote]
Niin, itse olen siis 70-luvulla syntynyt. Kyllä ärsyttää, kun väitetään, että ennen hoitivat lapset omat vanhempansa. Olen koulussa vanhustenhoidon historiaa tutkinut, ja tuo on suppea käsitys. Kaupungistumisen myötä muutkin kuin minun isovanhempani ovat luopuneet vanhustenhoidosta. Muistisairautta tavattiin vähemmän 100 vuotta sitten, koska ihmisten keskimääräinen elinikä oli huomattavasti lyhyempi kuin nykyisin.
Muisti voi mennä muistakin syistä kuin muistisairaudesta tai alkoholista johtuen. Minun sukulaisilla ollut taipumusta aivohalvaukseen, joka myös heikentää muistia joillain. Kuntoutus kestää kauan, ja jotkut eivät kykene muistamaan asioita koskaan. Järkkyä on nähdä mies, joka aamulla on terve ja illalla halvaantunut, eikä pysty puhumaan. Meidän mummo ei oppinut koskaan enää puhumaan yhtään järkevää sanaa. Emme tiedä, muistiko mitään. Kotiin ei enää palannut, eli laitoksissa 14 vuotta. Nostimen kanssa siirtelivät pyörätuoliin, mutta viimeisinä vuosina eivät enää juuri liikutelleet pois sängystä. Mummo vain katsoi, joskus ynisi ja itki. Luultavasti tajusi asioita, muttei pystynyt ilmaisemaan, koska puheen tuottaminen ei onnistunut ollenkaan. Pystyi nielemään soseruokaa. Huonekaveri ruokittiin letkulla, se näytti hirveältä. Jos minä joutuisin sairastamaan sillä tavalla 14 vuotta, toivoisin jo pois pääsyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa ap:n mainitsemassa ohjelmassa sen miehen vaimo lähti ja muutti uuden miehen kanssa yhteen. Onko se oikein? Minusta se on todella väärin. Jos on yhdessä kuljettu 30 vuotta, ei toista saa hylätä muistisairauden vuoksi. Julmaa ottaa avioero ja hankkia uusi puoliso, kun toisella muutama elinvuosi jäljellä ja eniten tarvitsisi tukea ja hoivaa.
Itse hoidan muistisairaita vanhuksia ja usein tulee eteen tilanteita että vanhus ei enää pysty ilmaisemaan itseään, vaikka tajuaa mitä ympärillä tapahtuu. Silloin olisi mahtavaa olla se vanhuksen itselaatima hoitotahto luettavissa, varsinkin jos läheisiä omaisia ei ole kertomassa tämän toiveista hoidon suhteen. Suosittelen kaikkia tekemään hoitotahdon valmiiksi, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 14:18"]Kauheaa on. Millainen mahtaa olla meidän ikäpolvemme vanhuus?
[/quote]
Yhä useampi meistä kohtaa muistisairauden. Jos ei iske Alzheimerin tauti, niin sitten verisuoniperäinen dementia tai alkoholin aiheuttamat muistiongelmat. Mitä kauemmin elää, sitä suurempi todennäköisyys muistisairauteen.
En ymmärrä ihmisiä, jotka ovat huolissaan vain itsestään. Kun jokainen meistä on yhtä arvokas, myös ne muistisairaat, jotka eivät kuulu omaan perheeseen. Muistisairaille pitää olla hoitopaikkoja! Jokaisen tulee saada arvokas vanhuus, eikä ketään saa jättää yksin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkan vielä hoitoaiheesta... Vaikken mitenkään väheksy omaishoitajuutta, minusta on julmaa jättää vanha ihminen heitteille yhteiskunnan taholta siten, että omainen koko hyväksyy hoitamattomuuden (kotihoidon käynnit 2-3 pyrähdystä päivässä) tai sitten on pakko hoitaa itse. Miksi vanhusten pitäisi asia kotonaan yksin, jos muisti on mennyt???? Se on törkeää. Et kai jättäisi yksin 2-vuotiasta lastakaan?
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 14:15"][quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 14:02"]Kauheaahan tuollainen on. Erityisesti jos on pelko, että eksyy. Nyt on kyllä jossain saatavilla ihmiseen kiinnitettäviä paikantimia.
[/quote]
On, mutta ei paikannin varoita autoista ja muista vaaroista. Minun läheiseni asui kotona vielä silloinkin, kun ei ymmärtänyt tuon taivaallista liikenteestä. Käveli autojen seassa tai astui tien yli katsomatta. Kun ei ne aivot sano enää, että varo autoja.
[/quote]
Näin meidän yhteiskunnassa toimitaan. Korvataan ihmisen apu vempaimilla. Valvotaan tietokoneilla, katkaistaan lieden toiminta, hankitaan ovimatto valvomaan, ettei muistamaton karkaa, annetaan hänelle nukke silitettäväksi, vaikka hän tarvitsee ihmistä, kehitetään vaippoja, joita ei tarvitse vaihtaa kuin kerran päivässä. Onko inhimillistä? Ovatko valvonta ja hoito sama asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:50"][quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 14:15"][quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 14:02"]Kauheaahan tuollainen on. Erityisesti jos on pelko, että eksyy. Nyt on kyllä jossain saatavilla ihmiseen kiinnitettäviä paikantimia.
[/quote]
On, mutta ei paikannin varoita autoista ja muista vaaroista. Minun läheiseni asui kotona vielä silloinkin, kun ei ymmärtänyt tuon taivaallista liikenteestä. Käveli autojen seassa tai astui tien yli katsomatta. Kun ei ne aivot sano enää, että varo autoja.
[/quote]
Näin meidän yhteiskunnassa toimitaan. Korvataan ihmisen apu vempaimilla. Valvotaan tietokoneilla, katkaistaan lieden toiminta, hankitaan ovimatto valvomaan, ettei muistamaton karkaa, annetaan hänelle nukke silitettäväksi, vaikka hän tarvitsee ihmistä, kehitetään vaippoja, joita ei tarvitse vaihtaa kuin kerran päivässä. Onko inhimillistä? Ovatko valvonta ja hoito sama asia?
[/quote]
Voiko sille tehdä mitään? Täälläkin suurin osa puhuu edesmenneen Petteri Jussilan siskon alastonkuvista. Maailma on niin pinnallnen, että alastonkuvat tai laihduttaminen kiinnostavat, mutta ei muistisairaat ihmiset ja heidän hätänsä.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 13:27"]Kohtaa sen yhä useampi. Luin jostain, että viinadementikkojen määrät kasvaneet. Sukupolvi, joka tulee eläkeikään, on tottunut juomaan rankemmin kuin aiemmat sukupolvet. Saavat hoitoa muihin viinan aiheuttamiin sairauksiin, mutta niitä aivoja ei pysty pelastamaan. Kuollut aivosolu on kuollut aivosolu. Olen itse ollut alkoholistien parissa töissä, ja ovat arvaamattomia, kärsimättömiä ja välillä ihan mahdottomia, kun muisti pettää. Tiedän, että eivät voi sille itse mitään, itsehillintä ei enää toimi, mutta tuntui siellä työntekijänä turvattomalta näiden ihmisten parissa. Pitää osata olla niin, ettei ärsytä ketään. Silti joku kilahtaa, huutaa, uhkailee, yrittää käydä päälle, vaikka on ihan selvin päin, eikä ole mitään oikeaa syytä, itse keksii syyn.
[/quote]
Olen pahoillani, isäni sairastutti aivonsa juomalla. Hän voi olla vaikka jonkun hoitajan asiakas. Se hävetti niin paljon, etten pitänyt enää yhteyttä häneen viimeisinä vuosina. Hän jankkasi ja uhosi, löi nyrkkiä pöytään, jos ei saanut viinaa ja tupakkaa. Isän kanssa oli vaikea puhua mistään, kun muisti pätki. Hänen katkokävelynsä oli järkyttävää katsottavaa. Häpesin, kun hän haukkui hoitajaa, joka pesi hänet. En olisi itse suostunut suihkuttamaan haisevaa, pahantuulista ukkoa mistään hinnasta. Kaikkein karmein kohtaaminen oli, kun hän huusi minulle, kuka v...ttu hän on. Minä kysyin, mitä hän tarkoittaa. Hän tarkoitti kuulemma sitä, ettei kukaan kerro, kuka hän on. Minä kerroin isälleni hänen nimensä, henkilötunnuksensa, osoitteensa ja hän oli hiljaa. Muutaman minuutin päästä kysyi uudelleen, miksi v...tussa häneltä salataan asioita, kuka hän on ja missä hän on, s...tana. Minä luovutin, en jaksanut enää häntä. Se oli viimeinen tapaamisemme, en halunnut enää nähdä. Kunpa olisin filmannut vaikka ne viimeiset kohtaamiset ja laittanut opetusdokumentiksi juomista aloitteleville. Syy ja seuraus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen, että tuo alkodementia ei liikuta, koska se "ei tapahdu just mulle". Jokainen voi juoda aivonsa narikkaan, ei mitään seurauksia, koska ne on aina spurgut, joille käy noin. Riippuvainen ei tajua omaa tilaansa.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 14:18"]Kauheaa on. Millainen mahtaa olla meidän ikäpolvemme vanhuus?
[/quote]
Mitä ikäpolvea edustat? 70-luvulla syntyneitä? Tuskin saadaan mitään hoitoa, ollaan yksin kotona ja tietokoneet valvoo, ruoka poksahtaa mikrosta säännöllisin väliajoin ja ystävällinen nainen ruudulla kehottaa syömään. Vaippoja tarvitsee vaihtaa kerta päivässä ja robotti hoitaa senkin. Suihkussa on tunnistin: kun siirryt sen alle, alkaa tulla vettä.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 18:25"][quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:50"][quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 14:15"][quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 14:02"]Kauheaahan tuollainen on. Erityisesti jos on pelko, että eksyy. Nyt on kyllä jossain saatavilla ihmiseen kiinnitettäviä paikantimia.
[/quote]
On, mutta ei paikannin varoita autoista ja muista vaaroista. Minun läheiseni asui kotona vielä silloinkin, kun ei ymmärtänyt tuon taivaallista liikenteestä. Käveli autojen seassa tai astui tien yli katsomatta. Kun ei ne aivot sano enää, että varo autoja.
[/quote]
Näin meidän yhteiskunnassa toimitaan. Korvataan ihmisen apu vempaimilla. Valvotaan tietokoneilla, katkaistaan lieden toiminta, hankitaan ovimatto valvomaan, ettei muistamaton karkaa, annetaan hänelle nukke silitettäväksi, vaikka hän tarvitsee ihmistä, kehitetään vaippoja, joita ei tarvitse vaihtaa kuin kerran päivässä. Onko inhimillistä? Ovatko valvonta ja hoito sama asia?
[/quote]
Voiko sille tehdä mitään? Täälläkin suurin osa puhuu edesmenneen Petteri Jussilan siskon alastonkuvista. Maailma on niin pinnallnen, että alastonkuvat tai laihduttaminen kiinnostavat, mutta ei muistisairaat ihmiset ja heidän hätänsä.
[/quote]
Tänään lukenut hajuveden etsinnästä, playboyhyn pyydetyn no bodyn kuvista, siitä, että joku pieraisi kaupassa. Ihmiset ovat jo tulossa tuohon dementiatilaan! Ei kiinnosta muistisairaus, läheisten kertomukset tai muutoinkaan mikään aito, kunhan retostellaan toisten ulkonäköä ja keksitään hassunhauskoja aloituksia. Tää on niin tätä!
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 14:02"]Kauheaahan tuollainen on. Erityisesti jos on pelko, että eksyy. Nyt on kyllä jossain saatavilla ihmiseen kiinnitettäviä paikantimia.
[/quote]
GPS-paikantimia käytetään ihmisillä kyllä, sellaisia rannemalleja. Omaiset ostavat muistisairaille ihmisille, jotka asuvat esim. palvelutaloissa. Heidät on nopeampi löytää, kun ovat lähteneet teille tietämättömille. Soitto hätänumeroon ja poliisi etsimään, kun henkilökunta ei voi jättää taloa tyhjilleen. Tätä se on.