Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

5 vuotiaan kiukuttelu

Vierailija
01.08.2015 |

5 vuotias väittää vastaan joka päivä vähän väliä kaikesta. Saattaa esim. sanoa, että jos en anna jäätelöä nyt, hän heittää lautasen lattialle. Ei sitä siis tee vaan uhkaa. Yleensä katson lasta silmiin ja kysyn "mitä sanoit?" ja lapsi sanoo, että huijasi, ei ollut tosissaan. Tai jankkaa vaikka samaa asiaa ja saattaa saada raivarin siitä, että en ota kauppaan mukaan tai jotain muuta. Musta nämä on ihan normaalia 5 vuotiaan käytöstä ja lapsi tottelee kyllä useimmiten. On vain aika itsepäinen, jankkaava ja tiuskiva ja sanoo usein, että hän saa määrätä ja hän tekee just niin kun tahtoo. Mulle nämä on ihan ok ja yritän tässä kasvattaa niin, että tottelee. Ei tee oikeestaan tuhmia (mitä nyt joskus), mutta lähinnä nämä puheet.

Muuta ongelmaa ei ole, paitsi mies. Miehestä tämä ei ole ok 5 vuotiaan käytöstä. Hänestä lapsi pitäisi laittaa aina jäähylle tai rangaista esimerkiksi poistamalla karkkipäivän. Lapsi ei muuten koskaan opi ettei vanhemmille voi puhua noin ja kasvatan tässä muka jotain vapaan kasvatuksen lapsia. Musta nämä miehen rangaistukset ja jäähyt on älyttömiä ja riidellään usein näistä asioista. Mies esimerkiksi saattaa käskeä lapsen huoneeseensa, jos lapsi alkaa itkemään siitä, ettei saa jäätelöä just nyt. Lapsi rauhoittuu hetkessä, jos antaa siinä vaan kiukuta ja musta näin on helpompi ja paras tapa antaa kiukutella niin paljon kun kiukuttaa, kunhan ei esimerkiksi heitä tavaroita tai lyö tai muuta. Ei sellasta tee, mutta joskus on tehnyt ja sillon jäähy on musta oikea paikka. Lapsi huutaa puoli tuntia huoneessaan ja saa raivarin jos mies vie jäähylle. Juoksee pois jäähystä ja kirkuu, potkii, paiskoo ovia, karjuu jne. Musta on ihan järjetöntä laittaa lapsi jäähylle, koska lopettaisi kiukuttelun hetkessä, jos antaisi lapsen kiukutella siinä vieressä. Mies ei kestä sitä kiukuttelua tai huutamista tai edes itkemistä, jos ei ole oikeasti sattunut jotain.

Mitä mieltä? Olenko siis liian lepsu kasvattaja, kun en ymmärrä miksi rangaista tällaisista puheista eli siis vastaanväittämisestä, tiuskimisesta jne. Mitään en anna periksi, mutta musta lapsen kuuluu saada purkaa kiukku huutamalla tai itkemällä ilman pelkoa muista eristämisellä. Musta kiukuttelussa ei ole mitään ns. tuhmaa, sehän on lapsen tapa reagoida pettymykseen. Pitkään aikaan en ole vienyt lasta jäähylle ja ei ole ainuttakaan tavaraa lentänyt tai lapsi tönässyt esim. minua, mitä joskus teki siihen aikaan, kun vein jäähylle.

Eli mitä teette, kun lapsi kiukuttelee? Musta mun tapani on oikea, enkä ymmärrä ollenkaan miehen tapaa näissä tilanteissa. Onneksi mies on töissä ja minä kotona lasten kanssa ja näitä tilanteita, kun ollaan eri mieltä, ei kovin usein tule. Ei puhuta asiosita tietenkään lasten kuullen. Tosin saatan sanoa siinä tilanteessa miehelle ootko tosissas ja muuta sellasta, kun käskee lapsen jäähylle turhasta syystä.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Odota vuosi, kyllä se sitten siitä. Kaikki valitukset tehdään aina 5vuotiaista.

Vierailija
2/6 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:01"]

Odota vuosi, kyllä se sitten siitä. Kaikki valitukset tehdään aina 5vuotiaista.

[/quote]

 

tein valituksen miehestä, en 5 vuotiaasta. Musta meidän 5 vuotiaassa ei ole mitään vikaa ja tarkoitus oli kysyä kasvatuksesta.

ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rajojaan tuntuu kokeilevan. Minusta sun keino toimii paremmin ja toimit järkevästi kun et anna lapselle periksi ja tilanne ei siitä sen enempää kärjisty kun taas tuo jäähy saa vaan raivon nousemaan. Aattelin itse asiassa, että kunpa olisin omieni kanssa aikanaan toiminut samalla tavalla kuin sinä, taidan vaan olla lyhytpinnaisempi (kuten miehesi?)

Vierailija
4/6 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

5-vuotiaana juuri opetellaan ettei kaikki olekaan niin vakavaa, siis nimenomaan kiukun kautta. Näillä tiedoilla sanoisin että mies ylireagoisi.

Vierailija
5/6 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mm, meillä on kolme poikaa joten viisvuotiaista on kokemusta. Tulee fiilis että lapsi kapinoi teidän piinallisen tarkkaa kasvatustanne vastaan. Mainittakoon ettei yhtäkään lapsistamme ole koskaan laitettu jäähylle eikä edes murrosiässä ole ollut ongelmia. Eivät kokeilleet edes tupakkaa ja koulusta huippuarvosanat. Kannustakaa ja kehukaa hyvistä asioista ja teoista sen sijaan että vaan rangaitsette huonoista.

Vierailija
6/6 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:09"]

Mm, meillä on kolme poikaa joten viisvuotiaista on kokemusta. Tulee fiilis että lapsi kapinoi teidän piinallisen tarkkaa kasvatustanne vastaan. Mainittakoon ettei yhtäkään lapsistamme ole koskaan laitettu jäähylle eikä edes murrosiässä ole ollut ongelmia. Eivät kokeilleet edes tupakkaa ja koulusta huippuarvosanat. Kannustakaa ja kehukaa hyvistä asioista ja teoista sen sijaan että vaan rangaitsette huonoista.

[/quote]

lapsella on vahva temperamentti, huomattu jo 1,5 vuotiaasta, vaikka sillon kasvatus oli aika rentoa. Lapsia kun on eri temperamentilla varustettuja ja omastani olen varma, että on kyseessä vahvasti temperamenttinen.

Toisaalta sitten voisi pitää ihan paikkansa tuo, että lapsi kapinoisi nimenomaan liian tiukkoja sääntöjä vastaan. Myönnän, että joskus kiellän ihan turhaan ja hermostun herkästi, jos lapsi esimerkiksi juoksee sisällä. Meillä ulkona juostaan ja sisällä ei. Lapsi riehaantuu herkästi, jos saa juosta ja riehuta sisällä ja meno menee ihan hulluksi. Lapsi saa tulla ja mennä ulos kun haluaa eli pääsee ulos juoksemaan, jos siltä tuntuu. Ennen yritin olla tiukempi, koska mies kannattaa tiukempaa kasvatusta. Äitini mulle sitten sanoi mun olevan hänestä tiukka kasvattaja ja aloin miettimään omaa kasvatustani uudestaan ja muutin rennommaksi. En enää vienyt jäähylle ja vältin kaikkea sellaiseen puuttumista, mikä ei oikeasti ole vaarallista. En tiedä onko lapsi vaan kasvanut, vai onko rennompi ote tehnyt lapsesta paljon helpomman, vähemmän kiukuttelevan. Lapsi ei siis kiukuttele jatkuvasti, enkä edes oikeestaan aina kuuntele, jos lapsi jotain väittää vastaan. En useinkaan siis noteeraa koko asiaa. Raivarit lapsi saa lähinnä sillon, jos mies on kotona ja mies hermostuu jo ekasta kiukuttelusta ja se yltyy raivariin, kun mies uhkaa jollain.

Äitini on sitten taas omasta mielestäni liian rento kasvattaja oman lapseni kohdalla. Esimerkiksi lapsi saattaa vetää kaapista keksipaketin ja juosta sen kanssa karkuun ja yrittää syödä mahdollisimman monta. Minä laitan pisteen heti siihen, että jos paketti ei mene heti takaisin kaappiin, ei saa kahvin kanssa ainuttakaan keksiä. Äitini ei ota niin vakavasti vaan olisi tässäkin tilanteessa antanut lapselle keksejä myös kahvin kanssa. Lapsi kokeilee rajoja joskus muiden seurassa, isänsä seurassa myös, mutta ei useinkaan mun seurassa muuta kuin sanallisesti.