Voisitko seurustella lyhytkasvuisen, alle metrin pituisen ihmisen kanssa?

Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta en tiedä.

Lyhytkasvuisuus tuleekin lisääntymään.

En, tuntuisi aivan perverssiltä seurustella 2-3 -vuotiaan kokoisen kanssa. Kyllä heidän on omasta viiteryhmästä löydettävä kumppani. 

Ulkonäkö ei ole minulle tärkeä, mutta tämä menee yli "ulkonäön". Kyseessä on poikkeuksellinen vamma, joka rajoittaa elämää monin tavoin. 

Kyseessähän ei ole pelkkä epätavallinen lyhyys vaan kehon mittasuhteet ovat täysin vääristyneet. 

Eli lyhytkasvuinen ei ole "mini-ihminen", jossa vain mittakaava on toinen vaan raajat ovat lyhyet, pää omituisen iso ja kasvotkin yleensä todella rumat. 

Ikävä juttu, mutta en siis missään tapauksessa voisi, vaikka olisi viimeinen mies maailmassa. 

No en tietenkään voisi :DD

En usko että voisin, olen nainen ja oma pituus on kuitenkin 176 cm, eli olen aika pitkä naiseksi. Olen seurustellut itseä lyhyempien kanssa mutta en vain usko että voisin viehättyä "siinä mielessä" miehestä jonka pituus on paljonkaan alle 170 cm.n, saati sitten lyhytkasvuisesta miehestä joka on alle metrin pituinen.

Iso ehkä. Olen itsekin vain 155 cm pitkä. Jos mies olisi muuten täydellinen, niin juttu saattaisi onnistua.

En usko. Olen nainen ja minulle on seksisuhteessa tärkeää että kumppanini on jollain tavalla minua vahvempi, mieluiten selvästi fyysisesti isompi ja painavampi. Pienen kokoeron "väärään" suuntaan voisi hyvittää se jos kumppani olisi sitten muuten jotenkin ylivoimainen, esim. rikas ja vaikutusvaltainen tai jokin alansa huipulla oleva tiedemies, tai sit jos ois nainen niin joku mua paremman näköinen/ tosi tyylikäs jota "katsoisin ylöspäin" on sellainen jota voisin kuvitella haluvani. Tämä on siis mun henk. koht. ominaisuus. Luulen se littyvän siihen että mulla on voimakas äidinvaisto/hoivavietti joka syttyessään helposti syrjäyttää seksuaalisen kiihottumisen. Pienikokoisen kanssa kävisi helposti niin.

Ja sitä edellä esitettyä kommetti periytymisestä mun on vaan todella vaikea sulattaa. Miksi ihmeessä ei voida myöntää että joku alle metrin pituuteen johtava lyhytkasvuisuus olisi lapselle huono asia ja sen periytymistä ei toivottaisi? Oikeasti nyt jalat maahan. Lukekaa WHO:n määritelmä sairaudesta ja miettikää tuota "fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista haittaa". Vaikka sairauden kanssa elämistä voi apuvälineillä merkittävästi helpottaa niin saraus se silti on.

Riippuu diagnoosista, millaiset kehon mittasuhteet ovat. Lyhytkasvuisuuttakin on niin monenlaista. Itse olen sopusuhtainen mittasuhteiltani. T. 28

Tässä erään lyhytkasvuisen tytön blogi. http://ellen-sofia.blogspot.fi/p/esittely.html?m=1

En voisi.

Voisin hyvin sillä en ole koskaan välittänyt ulkoisista seikoista tai muistakaan sellaisista asioista. Minulla on paljon ystäviä ja iältäänkin osa heistä on aivan eri ikäluokkaa kuin minä. Kun kemiat kohtaavat, on se paras mitä olla voi. N41

Voisin, vaikka ei se kovin todennäköinen vaihtoehto olisikaan. 

N34

En todellakaan. Parisuhteessa on kyse seksuaalisesta vetovoimasta, se vaatii normaalia ulkonäköä.

Periytyvyys askarruttaisi, jos perhettä olisin perustamassa.

Jos hän olisi suunnilleen ikäiseni ja muuten kemiat kohtaisivat niin miksei :) Olen nainen. Tosin olen naimisissa eli vain jossittelua.

Jep. Siitähän se seksuaalinen vetovoima syntyy kun toinen on ihana sielunkumppani.

Nainen olen.

Voisin :) olen nainen.

En. Tuskin kykenisin tuntemaan seksuaalista vetovoimaa sellaista henkilöä kohtaan - ainakin vahvasti epäilen. Mutta ihana persoona on hyvä "vain" ystävänä.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 21:45"]

Periytyvyys askarruttaisi, jos perhettä olisin perustamassa.

[/quote]

Mitä sitten jos periytyy?