Mikä siinä on että Suomessa kammoksutaan kielellisesti kauniiita nimiä?
Kommentit (18)
ja tuo ' kielellisesti kaunis' (ihan hirveä termi muuten) on makuasia siinä kun muutkin kauneuskysymykset. Eiköhän kaikki vanhemmat yritä antaa lapselleen kauniin nimen.
Haluaisinpa todellakin tietää, miten määrittelet joillain objektiivisillä termeillä kauniin nimen. Minusta kauneus on todettu makuasiaksi jo estetiikan teoriassakin.
Esim. Susanna ja Helena ovat minusta kauniita.
Kuten Antti, Matti, Tuomas, Lauri, Jaakko, Anna, Maria, jne.
Nää on mielipideasioita, etkä ole sen oikeampaa totuutta löytänyt kuin minäkään.
" Virtaset" tai " Ala-Jäntit" jotka antavat näitä " kielellisesti kauniita nimiä lapsilleen" kuvittelevat niiden olevan jotenkin " hienompia" mitä tavalliset suomalaiset nimet.
Matkustellessa kuitenkin huomaa, miten suomalaisia nimiä pidetään niissä kauniina ja erilaisina. Maailma muuttuu koko ajan samanlaiseksi, joka paikasta löytyy Mäkkäri ja pieni tyttö jonka nimi on Cecilia.
Itse mielummin annan lapsilleni suomalaiset nimet, vaikkapa juuri Silja, tai sitten vaikka Aino. Valinnan varaa kyllä on!:)
Moni suomalainenkin nimi on helppo lausua ulkomailla, Väinöä en antaisi lapselle nimeksi, sillä se on vaikea ulkomaalaisen lausua;)
Mutta jokainen nimetköön lapsensä juuri siksi miksikä haluaa!!!
eikä siksi, että ne ovat " kauniita" lausuttuina!
Tuskin esim. englannissa lausutaan [kharlotta] tai [sesilia] suomalaismummon tai -papan tyyliin.
Vaikea tosin sanoa, miten kiinalainen nuo ääntää, mutta eihän mun kaikkea tarvitse tietääkään.
Vierailija:
Kaikkien muiden paitsi Suomen?
Suomen kielessä ja sen kielisissä nimissä näkyy vielä kalevalasoinnun vaikutus. Eli siis lyhyt lyhyt pitkä Anni Aino Helena, tuo siis nyt ihan keksitty nimi tai Ari Antti Juhani tai vaikka kaksi samanpituista etunimeä ja sukunimi. Johanna Helmi kuulostaa hölmöltä, muttei Helmi Johanna. Eli siis historiallinen tekijä kielessä ja sen kauniina pitämisessä.
Esim. italiassa Cecilia on tyyliin tsetsiilia, Espanjassa thethilia (en osaa kirjoittaa sitä lausumismuotoa paremmin, espanjaa osaavat tietävät) ja Ruotsissa Sesiilia. Suomessa Sesilia. Ajattelin vaan, että kun sanoit suomalaista lausumistapaa rumaksi, niin että minkäköhän maan tapa sinusta on kauniimpi?
Mutta ei sen nyt niin väliä. Kunhan saivartelen.
Itse joudun olemaan työssäni paljon tekemisissä ulkamaalaisten kanssa, ja minusta on mukava sanoa oma perisuomalainen " tavis" -nimeni.
Sairaanhoitaja töksäytti ensimmäisellä neuvolakäynnillä " eikö olisi Suomesta löytynyt jotain kauniimpaa nimeä?" :DD
on minun mielestäni sellainen, jossa on vain takavokaaleja tai vokaali e tai i. Nimessä ei ole soinnittomia klusiileja, ainakaan geminaattana. Likvidoista voi olla l, mutta ei mielellään r, spirantti s voi esiintyä. Myös frikatiivit v ja j voivat olla kauniissa nimissä.
Unohdin nasaalit. Niitä voi tietenkin olla kauniissa nimissä.
Meidän lapsen nimi nimittäin.