ärsyttää kun töihin kannetaan herkkuja.

Keskussairaalassa osastolla työskennellessä tämä pullan/suklaan/leipomusten määrä oli jotain käsittämätöntä. Todella vaikeaa on kieltäytyä kun pöydät notkuu kaikkea ihanaa ja itse yrittää välttää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä kuulkaa on pullaa pöydässä miesvaltaisillakin aloilla.

Yksikään miehinen mies ei syö mitään pullaa. Rööki + kahvi, röyhtäys ja olut. Illalla perhettä pahoinpitelemään :)

Muakin syömishäiriöisenä ärsyttää herkkujen tuputus joka puolella. Jos olisin juoppo, niin tuskin mulle samaa tahtia alkoholiakaan tuputettaisiin.

Mä oon tosi perso makealle ja tuo on kyllä ido ongelma kun päivittäin nokan alla on jotain paakkelssia. Vaatii rautaisen itsekurin kieltäytyä toistuvasti. Varsinkin kun muut oikein tuputtaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikista huvittavinta on, että ne pahimmat herkkujen mättäjät valittaa koko ajan että pitäisi laihduttaa tai sanovat jopa olevansa laihdutuskuurilla.

He ovat koukussa ja yrittävät saada muutkin. Tai näkevät, että ilman on hirveää kärsimystä.

Onneksi en tykkää makeasta. Voin vaan sanoa ei ja kävellä kauas pois. Ei tunnu missään

Kenenkään ei ole pakko syödä kaikkea mitä eteen tarjotaan. Hiukan enemmän itsekuria ja itsekunnioitusta peliin, nainen!

Se tuputus noissa tilanteissa on todella rasittavaa. Joka päivä joku on leiponut jotain ja pyytää maistamaan. Tulee olo, että on todella epäkohtelias, kun ei edes maista. Mutta ei jokaista voi maistaa, koska herkkujen syönnin määrä olisi sitten ihan älyttömän suuri.

Nykyisessä työpaikassa on työnantajan puolesta tarjolla hedelmiä, smoothieita ja välipalakeksejä. Jonkun niistä syön yleensä iltapäivällä. Kukaan ei onneksi koskaan tuo kakkua. Olen tässä välissä vaihtanut naisvaltaiselta alalta miesvaltaiselle. Vanhassa työpaikassa taas pöydät notkui herkkuja ja aina oli joku tuputtamassa. Otin linjaksi, että en syö yhtään mitään herkkuja töissä. Oli helpompi sanoa ihan kaikille aina, että minulla on tällainen periaate. Haluan kuitenkin itse päättää millaisia herkkuja syön ja nauttia niistä omassa rauhassa tai itse valitsemien ihmisten seurassa. En syödä työkavereiden kanssa kesken stressaavan työpäivän. Ei niistä herkuista edes nauti samalla tavalla silloin. Ja kenenkään ei oikeasti pitäisi syödä sellaisia määriä herkkuja, mitä joissain kahvihuoneissa on tarjolla päivästä toiseen.

Itse tein päätöksen etten syö herkkuja poikkeuksella, että jos tarjolla on kermakakkua syön sitä. Kerroin tästä myös työkavereille.  Kakkuja ei ole usein tarjolla, mutta yksi vääräleuka osti pursotettavaa kermavaahtoa jotta: ¨ ...voit lisätä sitä leivoksiin, niin pysyt päätöksessäsi ¨.

Eiköhän töissä ole muuta ajateltavaa kuin herkut.

Oon ite kanssa dieetillä enkä välitä yhtään mitä ne muut syö. Ihan hyvä totutella hillitsemään itseään. 

Onkohan toi herkkujen syömisen painostus joku naisvaltaisen alan ongelma? Kuulostaa taas ihan sellaselta.

Omalla miesvaltaisella alalla riittää, että sanoo ettei nyt tee mieli, kukaan ei jatka painostusta.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ap:n kanssa samaa mieltä. Sitten kun niitä herkkuja vielä tuputetaan ja kummastellaan kun ei voi edes maistaa. En halua ruokavaliomuutosyrityksestäni huudella kaikille.

Komppaan. Minua ei haittaa se että muut herkuttelee enkä muutenkaan huutele herkkulakosta kuin vain kysyttäessä miksi en syö jotain. Silti on ihmeen paljon saanut kokea sitä herkkujen tyrktyttelyä ja ihmettelyä jos en suostu ottamaan sitä yhtä keksiä/pullaa/suklaata/kakkua. Muut perustelee sitä kuinka "herkuttelu kuuluu terveelliseen ruokavalioon", "olet laiha, aivan turhaan pidät herkkulakkoa" (vaikka sanon että rajoitan herkuttelun karkkipäivälle) ja "pitää ottaa kun kerran tarjotaan". Kerran työkaveri toi tyttärensä leipomia muffinseja ja kirjaimellisesti tunki vihaisesti minun käteeni leivoksen vaikka olin jo sanonut että kiitos ei. Taitaa heillä omatunto soimata kun heillä ei ole yhtä hyvää itsekuria kuin joillain muilla on :) ei meinaan reaktio olisi läheskään yhtä paha jos olisin perustellut pullan tai muun herkun syömättömyyttä sillä etten pidä kyseisestä herkusta.

Ap. Tärkeintä on ettet itse kanna niitä herkkuja työpaikalle. Toisten tuomiin herkkuihin voit itse valita suhtautumisesi.

Meillä on n kerran kuussa ollut leipomuksia. Esim runebergin tortut ja nyt vappuna on munkit tarjolla. Tällä hetkellä tosi moni tekee ylitöitä ja toukokuun lopussa on tuonenjuova.

Maanantaisin on tulee hedelmäkori ja yleisesti tarjolla on kapselikahvia, kolmea tavallista kahvia ja n10 teelaatua.

Monet ovat kyselleet herkkujen perään, että voisiko olla.

Kesällä tuskin tarjotaan, kun ei ole muita tilaisuuksia kuin kesäjuhlat.

Toki meillä käy vieraita ja joskus jää keksiä yli, niin ne laitetaan tarjolle, kun ne on jo valmiiksi maksettukin.

Tee itsellesi voileivät töihin.  Ohuet viipaleet leipää ja väliin puoli senttiä voita, makkaraa, juustoa ja tuorekurkkua.

Syöt nautiskellen ja muut kuolaavat  :)

Tai tee muna/anjovisleivät.

Outoa, meillä ei kukaan koskaan tuo mitään! Kokouspullista ja - leivistä luovuttiin muutama vuosi sitten säästösyistä (yhtiö tekee kovaa voittoa). Jos joku jää eläkkeelle tai äitiyslomalle saattaa olla kakkutarjoilu.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan toi herkkujen syömisen painostus joku naisvaltaisen alan ongelma? Kuulostaa taas ihan sellaselta.

Omalla miesvaltaisella alalla riittää, että sanoo ettei nyt tee mieli, kukaan ei jatka painostusta.

Minun kokemuksen mukaan tämä on nimenomaan naisten välinen ongelma. Kaikki jotka minun ruokatottumuksia on syynännyt tai tyrkyttäneet herkkuja ovat olleet aina naisia. Miehet ovat saattaneet kommentoida ja ehkä hieman v#€%illa asiasta jos ovat huomanneet etten syö mitään makeaa, mutta tosiaan se jää siihen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on n kerran kuussa ollut leipomuksia. Esim runebergin tortut ja nyt vappuna on munkit tarjolla. Tällä hetkellä tosi moni tekee ylitöitä ja toukokuun lopussa on tuonenjuova.

Maanantaisin on tulee hedelmäkori ja yleisesti tarjolla on kapselikahvia, kolmea tavallista kahvia ja n10 teelaatua.

Monet ovat kyselleet herkkujen perään, että voisiko olla.

Kesällä tuskin tarjotaan, kun ei ole muita tilaisuuksia kuin kesäjuhlat.

Toki meillä käy vieraita ja joskus jää keksiä yli, niin ne laitetaan tarjolle, kun ne on jo valmiiksi maksettukin.

Nyt haluan tietää, mikä on tuonenjuova?

Et ole yksin. Entinen esimies kantoi kilotolkulla karkkia ja pullaa töihin, mikä johti siihen että kokoajan tuli naposteltua. Itse ehdotin, että voisiko sillä rahalla millä namuja ostellaan, ostaa vaikka kivennäisvettä ja hedelmiä välipaloiksi. Muutkin työkaverit piti ideasta.