Olisi kiva, jos elämässä olisi jotakin muutakin kuin arkea ja työtä

Nythän siinä on ollutkin. Voi hysteerisenä vouhottaa Venäjästä ja krampinomaisesti takertua Natoon koronan jatkumona.

Vierailija kirjoitti:

Jos menisin työterveyteen tästä, se tarkoittaisi naamarin tippumista ja minä en halua, että esimerkiksi työpaikalla saadaan tietää olostani ja niin siinä kävisi ainakin jos sairaslomaa tulisi, todistus, tai siis diagnoosi, on näytettävä pomolle ennenkuin se lähtee palkkoihin.

Ap

Ongelma todettu, mutta mitään ratkaisua et siihen halua? Tympii tämä uhriutumisenkulttuuri. Jokainen kokee olevansa jollakin tapaa uhri ja liioittelee niitä itsensä kohdistuvia asioita. En minä tiedä mitä teille on luvattu sen elämän olevan? Ikuista sunnuntaita?

Itsestä kiinni minkälaisen elämän rakentaa.

Olet valinnut itsellesi tuon.

Olet tehnyt valintoja, arvioita ja päätöksiä omassa elämässäni ja niiden kanssa sinun tulee oppia myös elämään.

Jos kökit kotona niin itsehän siellä kökit. Jokainen tekee oman elämänsä ja valintansa.

Jotkut valitsee dokaamisen pe-la-su ja se on olevinaan ELÄMÄÄ.

Kukin valitkoon tyylillään. Itselle dokaaminen olisi rangaistus.

Jokainen on oman onnensa seppä, kyllä, pitkälti niin. Mutta on myös tekijöitä, joillakin jo lapsuudesta asti ja jopa jatkumona lähes koko elämän ajan, jotka vaurioittavat ihmistä ja aikaansaavat ja jopa sairaalla tavalla kannustavat vaikkapa jossakin määrin "väärien" valintojen tekemistä, ihan vain siksi, että pääsisi vaikkapa paskasta pois tai eroon, koska kokee että paine sille on suuri eikä vaihtoehtoja ole. Se on aika helvetin huono motivaattori valita vaikkapa ala jolle päätynyt ja vielä huonompi kannustin valita alaikäisenä opiskelupaikka.

Elämä voi olla kuraa ja paskaa kuran ja paskan perään, vuodesta toiseen. Ja sitten onkin liian poikki enää muuhun ja lilluu siinä kurassa ja paskassa, koska ei muusta tiedä/muuta osaa/muuhun pysty/muuta jaksa, energia menee pinnalla pysymiseen ja hengittämiseen.

Tämä ihan vain raakana toteamuksena.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi vaan muuttaa elämäntavat, terveellinen ruokavalio ja liikuntaa riittävästi, silloin alkaa jaksaa paremmin.

Jos on uupunut niin silloin ei liikunta auta. Liiallinen fyysinen rasite saattaa jopa pahentaa uupumusta. Sellainen rauhallinen ulkoilukävely voi olla hyväksi uupuneena. Mutta jos liikunnasta tulee velvoite ja suoritus, sellainen, jota on pakko tehdä 3 kertaa viikossa tai muuten ihminen soimaa itseään, niin silloin se liikuntaharrastus vie vaan voimia lisää ja tällöin vaan pahentaa tilannetta, kokemusta on.

Aloittaja kuulostaa uupunelta. Sanotaan, että uupumus ja keskivaikea masennus ovat oireiltaan hyvin samankaltaisia, monesti uupuneelle laitetaan masennusdiagnoosi, vaikka ei uupunut mielialalääkkeitä tarvitse vaan lepoa sekä aikaa miettiä, mitä haluaa elämältää ja järjestellä elämänsä uudestaan.

Mutta ennen kaikkea lepo olisi tärkeää. Aloittajan olisi hyvä vähentää työtään, mieluiten lopettaa kokonaan ja oikeasti alkaa tavoittelemaan niitä asioita mitä haluaa. Jos ei tiedä mitä haluaa, niin kynän ja paperin kanssa alkaa kirjoittaa ylös ajatuksiaan aiheesta useampaa päivänä niin alkaa selkiytymään. Ehkä aloittaja pystyisi tekemään nykyistäkin työtään, mutta ilman mielekästä sisältöä elämässä se nykyisellään on vain mahdotonta ja on nyt johtanut jo burn-outiin ja täysin elämän mielekkyyden kadottamiseen.

Jos elämän ainoa sisältö on työ, niin surulliseksihan se vetää. Elämä tuntuu merkityksettömältä varmasti. Jos haluat ihmissuhteita niin ala tosissasi tavoittelemaan niitä. Jos ihmisiin tuntuu olevan vaikea tutusta vaikka huonon itsetunnon takia, niin ala työstään itsetuntoasi paremmaksi. Netistä löytää aiheesta artikkeleita ja kirjoja on aiheesta paljon.

Vierailija kirjoitti:

Jos menisin työterveyteen tästä, se tarkoittaisi naamarin tippumista ja minä en halua, että esimerkiksi työpaikalla saadaan tietää olostani ja niin siinä kävisi ainakin jos sairaslomaa tulisi, todistus, tai siis diagnoosi, on näytettävä pomolle ennenkuin se lähtee palkkoihin.

Ap

Se hinta sinun on maksettava siitä, että elämäsi paranee. Nykyinen tilanne ei voi jatkua, kohta romahdat tai olet jo romahtanut.

Sairasloman saa pisimmillään puoleksi vuodeksi. Eikö ajatus houkuttaisi? Saisit maata monta kuukautta tekemättä mitään, nukkua puoleen päivään jos nukuttaa ja selata nettiä ja katsella töllöa ja olla vaan, ehkä vähän ulkoilla välissä. Sellaista rauhallista oleilua, sitä sinä oikeasti tarvitset.

Mitä sinä saavutat kulissien ylläpidolla? Et ainakaan onnea ja hyvinvointia. Työ ei ole kaikki kaikessa, voit vaikka lopettaa sen. Vai onko sinulla asuntolaina, jota pitää maksaa? Jos asut vuokralla niin sinua ei sido työhön yhtään mikään, vuokra-asunnon voi vaihtaa pienempään ja halvempaan ja elellä vaikka vain valtion tuilla jonkin aikaa, jos lääkärit sattuvat olemaan niin pellejä, etteivät sairaslomaa sinulle suostu edes kirjoittamaan muutamaa hassua viikkoa enempää.