Lue keskustelun säännöt.
Sandwich-asuminen kerrostalossa eli ikkuna kiinni naapurin ikkunassa
31.07.2015 |
Tämä ei ole mitään kerrostaloprovo, sanottakoon se heti alkuun. Tilanne on se, että olen muuttamassa aivan ihanaan asuntoon, joka täyttää kaikin puolin kriiteeristöni. Muutan asunnosta, jossa ikkunat katsovat metsään eikä ikkunoiden lähellä ole muita taloja. Minulla ei ole edes sälekaihtimia ikkunoissa, pelkät normiverhot riittävät. Noh, tässä uudessa asunnossa ainut miinus on se, että sen ikkunat antavat sisäpihalle, jossa on aivan vieressä toinen talo ikkunoineen ja parvekkeineen. Toisessa suunnassa ihan sama juttu, kiva kerrostalosändvitsi siis! Nyt kysynkin, onko tämä oikeasti pidemmän päälle ärsyttävä asia eli hakeutuuko katse ikkunasta katsoessa sinne naapurin Jorman parveekkeelaan suorittamalle aamukessuttelulle tai naapuriperheen maljakoheittelyriitelyyn suoraan asunnon ikkunaan? Eli onko oltava koko ajan sälekaihtimet kiinni säkkipimeässä? Tiedän, kuulostaa tyhmältä mutta ei ole moisesta ennalta kokemusta, joten hiukkasen huolettaa. Ja sekä sohva että ruokapöytä tulevat ikkunan läheisyyteen, joten on ihan varmaa, että haluaisin ulos katsella.'
Tuleeko siis katseltua naapureiden ikkunoista sisään? Entä oletko saanut jonkun naapurin nalkkiin omaan asuntoosi tuijottelusta?
Kiitos ja anteeksi.
Kommentit (15)
Jaaha, onko tämä Iina joku ikkunaantuijottaja? APSI
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se johtaa siihen. Itse asun niin ja ihannoin esim. KONTUKLASSA käydessäni harvaan rakennettuja alueita.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 12:03"]
Kyllä se johtaa siihen. Itse asun niin ja ihannoin esim. KONTUKLASSA käydessäni harvaan rakennettuja alueita.
[/quote]
Eli minulla on aina verhot enemmän kiinni kuin auki. Jos haluat olla rauhassa niin verhot on oltava kiinni. Kukaan ei tuijota, mutta heidän olemassa olon tuntee. En voi edes tulla pyyhe päällä suihkusta tai vaihtaa vaatteita. Eli helpompi on asua verhot kiinni ja aukausta ne vain joskus.
Asun Helsingin keskustan pikkukadulla, ja vastapäinen naapuri on heti siinä kapean kadun toisella puolella. Ei häiritse mua, enkä tuijota naapureita. Mulla ei ole edes verhoja/sälekaihtimia, enkä häiriinny vaikka tiedän naapurista näkyvän sisään.
Mun eksällä oli niin, että välissä oli nelikaistainen tie, mutta talojen etäisyys silti aika pieni toisistaan.
Vastakkaisessa talossa, kerrosta tai kahta alempana, asui ainakin yksi mummo, jolla oli tapana istua ikkunan edessä. Tosi useasti katseet kohtasi, ainakin luulen niin, ja se oli todella kiusallista.... Siinä tulee refleksin että verhot kiinni vaan tylysti.
Joskus myöskään ei tullut ajateltua sitä, että pelkillä alkkareilla (tai alastikin..) sisällä kävely ei ollutkaan ihan ok, kun suoraan vastakkaisesta talosta näkyi sisään. Tässä ikkunassa ei ollut ees sälekaihtimia.. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asunnoista yleensä sanotaan, että kaikkea muuta voi muuttaa paitsi sijaintia. Jos tuntuu että tuo häiritsee jo nyt, todennäköisyys on aika suuri että se häiritsee myös jatkossa. Itseäni häiritsisi, edellisessä asunnossani (kaksikerroksinen pienkerrostalo) makuuhuoneiden ikkunat katsoivat toisella puolella sisäpihan poikki naapureiden olkkariin ja partseihin, ja vaikka välissä oli kymmenisen metriä pihaa, silti tuntui ettei viitsinyt pitää hirveästi verhoja kokonaan auki. Vainoharhaisuutta koska ei ketään kiinnosta ja ihmiset elää omaa elämäänsä, mutta se tuntui vaan epämukavalta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei haittaa. Päivällä verhot on auki, mutta illan tullen (pimeän) laitan kiinni. Kaikkeen tottuu.
Suosittelen kyllä säläreitä tuollaisessa asutuksessa. Itsekin asun vastaavassa.
Kun säätää sälekaihtimien säleitä vähän viistoon, niin saa valoa sisälle ja näkymän ulos, mutta ulkoa ei näekään niin hyvin sisälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin nuorena kerrostaloyksiössä ikkuna aika pienelle sisäpihalle päin. En yleensä edes ajatellut asiaa. Sitten kerran liikuntaharrastusten jälkeen kotiin ja suihkuun, sieltä tullessa rentona ja vielä harrastus mielessä venyttelin ja tein muutamia liikkeitä mitä oltiin harjoiteltu, siis ilman vaatteita. Silloin vielä aika notkeana nostin toisen jalan ylös kirjahyllyä vasten ja yritin spagaattiin päästä. Tässä asennossa katsoin ikkunasta ulos... ja eiköhän naapuri vieraineen ruokapödässä, joka oli ikkunaa vasten, tuijoittaneet koko seurue minua... Loppuajan siinä kämpässä oli verhot edessä.
Omakotitaloa en ole ikinä halunnut mutta nykyään asunnostani näkyy puita ja merta, joku talokin näkyy mutta vähintään 500m etäisyyttä.
Noin yleisesti sanoisin että vajaa puolet pitää vaaleita ohuita verhoja miltei aina, useimmat ei mitään. Sälekaihtimet aina alhaalla, sitä harvoin näkee.
-M37
Ei haitannut ollenkaan, mutta sen jälkeen haittasi, kun naapuri alkoi raportoimaan mitä meillä tapahtuu mihinkin aikaan. Muutime aika pian sen jälkeen pois. Itselläni ei riitä mielenkiinto naapurikyttäykseen. ja meillä tosiaan oli jonkinmoinen välikin siihen seuraavaan taloon. Pitäisin niitä verhoja kiini tai sitten hommaisin just ton kalvon, että ulkoa ei näe, mut valo tulee kuitenkin sisälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä mietin usein tätä, sillä asun varmaan aika vastaavanlaisesti. En ole koskaan nähnyt sisään muiden ikkunoista, parvekkeille tosin näkee, kun ovat lasia mutta muuten todella harvassa on ne kerrat, kun esimerkiksi maan tasalla kävellessä olen oikeasti katsellut sisään ja nähnytkin jotain. Pimeällä toki näkee aina helpommin mutta niinhän omakotitaloihinkin näkee, vaikka olisi kadulta tiirailtuna pihaa välissä. Itse pidän kuitenkin sälekaihtimia kiinni niin, että yläviistosta tulee valoa ja näen ulos. Sisään ei näe muuta kuin aivan ikkunan lähelle 20 sentin matkalle tai jotain semmoista. Hämärässä laitan heti kiinni. Mua kyllä vähän vaivaa mutta helposti siihen on tottunut. Just tuo jonkun mainitsema alasti suihkusta tulo on joskus vähän nihkeä tilanne, jos sällärit ovat unohtuneet auki. Harmi, että nykyään rakennetaan noin.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 12:23"]Asuin nuorena kerrostaloyksiössä ikkuna aika pienelle sisäpihalle päin. En yleensä edes ajatellut asiaa. Sitten kerran liikuntaharrastusten jälkeen kotiin ja suihkuun, sieltä tullessa rentona ja vielä harrastus mielessä venyttelin ja tein muutamia liikkeitä mitä oltiin harjoiteltu, siis ilman vaatteita. Silloin vielä aika notkeana nostin toisen jalan ylös kirjahyllyä vasten ja yritin spagaattiin päästä. Tässä asennossa katsoin ikkunasta ulos... ja eiköhän naapuri vieraineen ruokapödässä, joka oli ikkunaa vasten, tuijoittaneet koko seurue minua... Loppuajan siinä kämpässä oli verhot edessä.
Omakotitaloa en ole ikinä halunnut mutta nykyään asunnostani näkyy puita ja merta, joku talokin näkyy mutta vähintään 500m etäisyyttä.
Noin yleisesti sanoisin että vajaa puolet pitää vaaleita ohuita verhoja miltei aina, useimmat ei mitään. Sälekaihtimet aina alhaalla, sitä harvoin näkee.
-M37
[/quote]
Ei saatana meinasin tukehtua xD
Itse asun juuri tämmöiset sä sandwich talossa. Ikkunat 99% ajasta kiinni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen kai niin kaupunkilainen, että en näe mitään ongelmaa. PÄivisin kun on valoisaa, niin sisälle ei näe. Kun tulee pimeää, niin laitain säleverhot kiinni (jolloin ei kuitenkaan valoa tule sisälle).
Luulin että tässä moititaan Sandwich Iinan kerrostalossa asumista.. :D