Väestönsuojat, miten ne muka kestää kun ne on suurenkerrostalon alakerrassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt taas löytyi yksi asia maailmassa jota kukaan rakennusinsinööri ei ollut tullut ajatelleeksi mutta onneksi AV-mammat taas pelastivat meidät!

Yleensä ne on miehiä eikä miehet hirveästi ajattele käytännön toimivuutta toisin kuin naiset.

Heh nyt tuli hyvä vitsi. Naisetko ajattelee käytännön toimivuutta ja pöh. Ulkonäkö on a ja o muulla niin väliä.

höpö höpö 

tunteella sitä painetaan. miltä minusta tänään tuntuu olisiko millainen materiaali sopiva? jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt taas löytyi yksi asia maailmassa jota kukaan rakennusinsinööri ei ollut tullut ajatelleeksi mutta onneksi AV-mammat taas pelastivat meidät!

Yleensä ne on miehiä eikä miehet hirveästi ajattele käytännön toimivuutta toisin kuin naiset.

EI ole tullut mieleen että väestönsuojien rakenteesta on olemassa ihan viranomaismääräykset?

Niin oikeat väestösuojat erikseen, mutta sen verran olen taloyhtiöni kellarissa viettänyt aikaa että tiedän että sinne kuolee jos sinne menee. Se on ihan hapettoman oloista tilaa ilman talon romahtamista päällekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kestäiskin, ni kiva siellä sitten odotella, että happi loppuu kun poiskaan ei pääse, koska rakennus romahtanut kulkuaukkojen päälle..

Varakulkuaukon kuuluu olla niin kaukana rakennuksesta, että etäisyys on kolmannes talosta. Jostain syystä meidän 11-kerroksiden rakennuksen hätäkulkuaukko. On parin metrin päässä. -67 rakennettu talo.

Olen sama ri kuin aiemmin kirjoitti

Rappusiivoojana olen käynyt tosi monen kerrostalon väestönsuojassa, eikä missään ole kyllä ollut tuollaista varakulkuaukkoa. Pitänee etsiä julkinen suoja, josko olisivat paremmin suunniteltuja..

-nro 8

No ei se ole kuin sellainen luukku seinässä. Voi olla tavaraakin edessä, kun väestönsuojaa ei ole valmisteltu käyttöä varten, vaan on ns. "rauhanajan käytössä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt taas löytyi yksi asia maailmassa jota kukaan rakennusinsinööri ei ollut tullut ajatelleeksi mutta onneksi AV-mammat taas pelastivat meidät!

Yleensä ne on miehiä eikä miehet hirveästi ajattele käytännön toimivuutta toisin kuin naiset.

EI ole tullut mieleen että väestönsuojien rakenteesta on olemassa ihan viranomaismääräykset?

Niin oikeat väestösuojat erikseen, mutta sen verran olen taloyhtiöni kellarissa viettänyt aikaa että tiedän että sinne kuolee jos sinne menee. Se on ihan hapettoman oloista tilaa ilman talon romahtamista päällekin.

Väestönsuojissa on ihan oma erillinen ilmanvaihtolaitteisto väestönsuojakäyttötilannetta varten. Se ei ole käynnissä muulloin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt taas löytyi yksi asia maailmassa jota kukaan rakennusinsinööri ei ollut tullut ajatelleeksi mutta onneksi AV-mammat taas pelastivat meidät!

Yleensä ne on miehiä eikä miehet hirveästi ajattele käytännön toimivuutta toisin kuin naiset.

EI ole tullut mieleen että väestönsuojien rakenteesta on olemassa ihan viranomaismääräykset?

Niin oikeat väestösuojat erikseen, mutta sen verran olen taloyhtiöni kellarissa viettänyt aikaa että tiedän että sinne kuolee jos sinne menee. Se on ihan hapettoman oloista tilaa ilman talon romahtamista päällekin.

Kellari on eri asia kuin väestönsuoja. Toki yleensä rakennuksissa sijaitsevat väestönsuojat sijaitsevat usein miten kellarikerroksessa. 

Vierailija kirjoitti:

No onhan niiden päällä tavallaan nytkin se sama paino, kuin sitten jos kerrostalo romahtaa. Kerrostalon romahtaessa se ei ala painavammaksi, muuttaa vain muotoaan.

Miten musta tuntuu et on jokseenkin helpompi kävellä ulos suojan suoraan ovesta, kun talo on ehjä kuin että se on sortunut päälle.

Meille kaikille ei ole niitä. Ketkähän ne valtaa.

Ei se varmaan kestä mutta en kestä minäkään sitä. En todellakaan jätä koiraa ja mene tonne koppiin noiden haisevien naapureiden kanssa tie kuinka pitkäksi ajaksi ja lähde sitten pa ko lais keskukseen asumaan kun kotia ei enää ole.

Olen jo suunnitellut että äärimmäisessä hätätilanteessa (eli kun pommikoneet viuhuu talon päällä ja pommit lentää) otetaan koiran kanssa reipas yliannostus unilääkettä ja laitetaan kaikessa rauhassa nukkumaan.. herätään sitten kun kaikki on ohi tai sitten ei herätä.

Suoran pommituksen kestävät, verrattuna siihe, jos olisit pommituksen alkaessa kuorimassa perunoita omassa keittiössäsi.

Mutta mitään säteilysuojaa ja sen vaatimaa tiiviyyttä ei tavallisissa pommisuojissa Suomessa ole.

Ydinsotaa pidetään niin  epätodenäköisenä vaihtoehtona kokoa maailmassa, ettei siihen ole kannattavaa valmistautua, sillä se tulisi tosi kalliiksi ja olis käytännössä täysin mahdollista.

Väestönsuojat ovat aina vain tilapäisiä suojapaikkoja ilmapommitusta vastaan, ja niillä pyritään säästämään suurimman osan siviili-ihmisten henki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä luulet aloittaja, oiskohan ne suunnitellut joku, joka on asiantuntija? Oisko?

Vastaus; kestää.

Ei väestönsuojia ole suunniteltu mitä tahansa kestäviksi. Esimerkiksi maanjäristys vaurioittaisi väestönsuojan rakenteita niin, ettei se välttämättä kestäisi rakennuksen romahdusta. Mutta talon yläosaan osuvan pommituksen johdosta aiheutuvan romahduksen se saattaisi silti kestää.

Suomessa ei ole maanjäristyksiä, joten niihin ei valmistuta. Samalla tavalla Kreikassa ei valmistaiduta paukkupakkasiin.

Totta kai on. Seismomogian instituutti seuraa seismistä aktiivisuutta Suomessa koko ajan juuri sen takia. Ap tosin ei tainnut mainita Suomea missään kohtaa.

Eiköhän niiden tarkoitus ole suojata säteilyltä sun muilta ilmaa saastuttavilta aineilta. Oma ilmanvaihto ja parempi suoja säteilyä vastaan on kerrostalojen väestönsuojissa kuin asuinhuoneistoissa. Yleensä vihollinen keskittyy pommittamaan isoimpia kaupunkeja ja teollisuuslaitoksia. Harvaanasuttujen alueiden kerrostalojenkin väestönsuojien pääpointti enemmänkin suojata ilmansaastumiselta kuin pommeilta

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kestäiskin, ni kiva siellä sitten odotella, että happi loppuu kun poiskaan ei pääse, koska rakennus romahtanut kulkuaukkojen päälle..

Niistä on aina (ainakin jo vuosia ollut) kahdesta eri suunnasta pois pääsy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kestäiskin, ni kiva siellä sitten odotella, että happi loppuu kun poiskaan ei pääse, koska rakennus romahtanut kulkuaukkojen päälle..

Varakulkuaukon kuuluu olla niin kaukana rakennuksesta, että etäisyys on kolmannes talosta. Jostain syystä meidän 11-kerroksiden rakennuksen hätäkulkuaukko. On parin metrin päässä. -67 rakennettu talo.

Olen sama ri kuin aiemmin kirjoitti

-67 ei rakennettu 11-kerroksisia taloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niiden kestävyys on laskettu. Kun normaali kerrostalon kantava betoniseinä on 10-15 cm paksu, väestönsuojan seinät ovat yleensä 40 cm paksuja.

Betoni ei kestä mitään ohjuksia ja sinkoja kauheasti. Sirpaleita tai ammuksia ehkä? Ei nyt laskelmat oikein pidä.

Dorka.

Ei kestäkään, mutta ei niihin välttämättä se ohjus osukaan, vaan siihen yläpuolella olevaan taloon.

Vierailija kirjoitti:

Miten te uskallatte asua niissä väestönsuojan päällä olevissa rakennuksissa jos mielestänne insinöörit eivät osaa laskea ollenkaan sitä millaiset rakenteet kestävät mitäkin?

Buahahhaa!

Ai insinöörien pitäisi osata laskea, että miten paljon rakenteet kestävät ohjusiskua. :D

Säteilyltä voi suojautua menemällä saunaan. Seinissä alumiinipaperia

Vierailija kirjoitti:

Suoran pommituksen kestävät, verrattuna siihe, jos olisit pommituksen alkaessa kuorimassa perunoita omassa keittiössäsi.

Mutta mitään säteilysuojaa ja sen vaatimaa tiiviyyttä ei tavallisissa pommisuojissa Suomessa ole.

Ydinsotaa pidetään niin  epätodenäköisenä vaihtoehtona kokoa maailmassa, ettei siihen ole kannattavaa valmistautua, sillä se tulisi tosi kalliiksi ja olis käytännössä täysin mahdollista.

Väestönsuojat ovat aina vain tilapäisiä suojapaikkoja ilmapommitusta vastaan, ja niillä pyritään säästämään suurimman osan siviili-ihmisten henki.

Ja aatelkaa, tälläiseenkin joku käy painamassa alapeukkua. :D

338

Meidän talossa väestönsuoja on ns.kellarikerroksessa, mutta ei maan alla, vaan maan tasalla eli käytännössä ekassa (tai 0-) kerroksessa. Sitä käytetään häkkivarastona. 

Pitäisi tulla uusia ja lisää tilaa. Vaikka taloista erillään tai sivussa siinä. Modernisoida. Nukkumapaikkoja, kunnon hygieeniset tilat, yksityisyyttä. Yksi ämpäri verhon takana ei ole vessa.