Väestönsuojat, miten ne muka kestää kun ne on suurenkerrostalon alakerrassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kestäiskin, ni kiva siellä sitten odotella, että happi loppuu kun poiskaan ei pääse, koska rakennus romahtanut kulkuaukkojen päälle..

Varakulkuaukon kuuluu olla niin kaukana rakennuksesta, että etäisyys on kolmannes talosta. Jostain syystä meidän 11-kerroksiden rakennuksen hätäkulkuaukko. On parin metrin päässä. -67 rakennettu talo.

Olen sama ri kuin aiemmin kirjoitti

Rappusiivoojana olen käynyt tosi monen kerrostalon väestönsuojassa, eikä missään ole kyllä ollut tuollaista varakulkuaukkoa. Pitänee etsiä julkinen suoja, josko olisivat paremmin suunniteltuja..

-nro 8

Miten te uskallatte asua niissä väestönsuojan päällä olevissa rakennuksissa jos mielestänne insinöörit eivät osaa laskea ollenkaan sitä millaiset rakenteet kestävät mitäkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kestäiskin, ni kiva siellä sitten odotella, että happi loppuu kun poiskaan ei pääse, koska rakennus romahtanut kulkuaukkojen päälle..

Varakulkuaukon kuuluu olla niin kaukana rakennuksesta, että etäisyys on kolmannes talosta. Jostain syystä meidän 11-kerroksiden rakennuksen hätäkulkuaukko. On parin metrin päässä. -67 rakennettu talo.

Olen sama ri kuin aiemmin kirjoitti

Rappusiivoojana olen käynyt tosi monen kerrostalon väestönsuojassa, eikä missään ole kyllä ollut tuollaista varakulkuaukkoa. Pitänee etsiä julkinen suoja, josko olisivat paremmin suunniteltuja..

-nro 8

Et ole vain osannut katsoa. Määräysten mukaan se on ihan jokaisessa. Suojaa ei saa rakentaa ilman sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niiden kestävyys on laskettu. Kun normaali kerrostalon kantava betoniseinä on 10-15 cm paksu, väestönsuojan seinät ovat yleensä 40 cm paksuja.

Betoni ei kestä mitään ohjuksia ja sinkoja kauheasti. Sirpaleita tai ammuksia ehkä? Ei nyt laskelmat oikein pidä.

Suoraa osumaa ei tietenkään kestä, mutta suurin osa kaupunkeihin ammuttavista aseista ei ole hirveän tarkkoja.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt taas löytyi yksi asia maailmassa jota kukaan rakennusinsinööri ei ollut tullut ajatelleeksi mutta onneksi AV-mammat taas pelastivat meidät!

Samaa mietin kuin ap, kenenkään mamma en ole.

Vierailija kirjoitti:

No onhan niiden päällä tavallaan nytkin se sama paino, kuin sitten jos kerrostalo romahtaa. Kerrostalon romahtaessa se ei ala painavammaksi, muuttaa vain muotoaan.

Juu. Se muoto on epämääräinen kasa erikokoista betonimurskaa, rautaa ja lasia, jonka seasta sittennksivaudutaan ulkoilmaan itse tai raivauskalustoavusteisesti. Hommaan saattaa kulua muutama päivä.

Vierailija kirjoitti:

No onhan niiden päällä tavallaan nytkin se sama paino, kuin sitten jos kerrostalo romahtaa. Kerrostalon romahtaessa se ei ala painavammaksi, muuttaa vain muotoaan.

Nyt hiljaa, hoitajanainen, kun et mistään mitään ymmärrä. Kerrostalon paino ei todellakaan ole väestönsuojan päällä normaalisti. Rakennuksen romahtaessa tilanne on aivan toinen.

Vierailija kirjoitti:

Nyt tuli mieleen, että pitäisikö väestönsuojan olla kallioiden sisässä tai tunnelit, joihin ei tule tulvaa jne.

Väestönsuojia on eri luokkia - järeimmät niistä ovat nimenomaan näitä suuria kalliosuojia, jotka kestävät ydinräjähdyksen paineen. Asuintaloissa on tyypillisemmin näitä kevyempiä suojia, jotka kestävät esimerkiksi sirpaleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt taas löytyi yksi asia maailmassa jota kukaan rakennusinsinööri ei ollut tullut ajatelleeksi mutta onneksi AV-mammat taas pelastivat meidät!

Yleensä ne on miehiä eikä miehet hirveästi ajattele käytännön toimivuutta toisin kuin naiset.

Heh nyt tuli hyvä vitsi. Naisetko ajattelee käytännön toimivuutta ja pöh. Ulkonäkö on a ja o muulla niin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niiden kestävyys on laskettu. Kun normaali kerrostalon kantava betoniseinä on 10-15 cm paksu, väestönsuojan seinät ovat yleensä 40 cm paksuja.

Onko hiljaista?

Mitä luulet aloittaja, oiskohan ne suunnitellut joku, joka on asiantuntija? Oisko?

Vastaus; kestää.

Sinne voi jäädä loukkuun kitumaan ehkä vieläpä hitaasti kuollen kun tulee betonia kasa päälle. Jään maan päälle ja parempi kuolla heti kun jäädä kitumaan nälässä ja kaikessa puutteessa, niin ei se ole enää elämisen arvoista elämää. 

Kauppakeskusten isot autohallit kestän mutta sen syvemmälle maan alle en menisi. En kestäisi ahtaassa ihmismassassa maan alla missä ei ole mitään omaa rauhaa ja kammottaa jos ei sieltä pääsisi pois jotenka niin paljoa ei löytyisi eloon jäämisen viettiä. 

Kamalaa sota ja tappaminen. Kuinka tämmöisiä ihmisiä voi olla vallassa vielä Hitlerin jälkeenkin nyky päivänä vielä kun ihmisen pitäisi olla sivistynyt eikä mikään brutaali. 

Kannattakaa miinakiellosta poistumista Suomessa:

https://urly.fi/2v7l

https://www.rul.fi/ajankohtaista/uutiset/ruln-ja-resn-puheenjohtajat-ot…

Hallituksen päätöksenteon tueksi.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kestäiskin, ni kiva siellä sitten odotella, että happi loppuu kun poiskaan ei pääse, koska rakennus romahtanut kulkuaukkojen päälle..

No ne väestönsuojan maanalaiset poistumiskäytävät ovat juuri siksi tehty, että jos talo sortuu väestönsuojan päälle, niin niiden kautta pääsee pois.

Vierailija kirjoitti:

Mitä luulet aloittaja, oiskohan ne suunnitellut joku, joka on asiantuntija? Oisko?

Vastaus; kestää.

Ei väestönsuojia ole suunniteltu mitä tahansa kestäviksi. Esimerkiksi maanjäristys vaurioittaisi väestönsuojan rakenteita niin, ettei se välttämättä kestäisi rakennuksen romahdusta. Mutta talon yläosaan osuvan pommituksen johdosta aiheutuvan romahduksen se saattaisi silti kestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä luulet aloittaja, oiskohan ne suunnitellut joku, joka on asiantuntija? Oisko?

Vastaus; kestää.

Ei väestönsuojia ole suunniteltu mitä tahansa kestäviksi. Esimerkiksi maanjäristys vaurioittaisi väestönsuojan rakenteita niin, ettei se välttämättä kestäisi rakennuksen romahdusta. Mutta talon yläosaan osuvan pommituksen johdosta aiheutuvan romahduksen se saattaisi silti kestää.

Suomessa ei ole maanjäristyksiä, joten niihin ei valmistuta. Samalla tavalla Kreikassa ei valmistaiduta paukkupakkasiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan niiden päällä tavallaan nytkin se sama paino, kuin sitten jos kerrostalo romahtaa. Kerrostalon romahtaessa se ei ala painavammaksi, muuttaa vain muotoaan.

Juu. Se muoto on epämääräinen kasa erikokoista betonimurskaa, rautaa ja lasia, jonka seasta sittennksivaudutaan ulkoilmaan itse tai raivauskalustoavusteisesti. Hommaan saattaa kulua muutama päivä.

Kerrostalot ei näytä hevillä romahtavan, kun katselee Ukrainan kuvia. Voi olla vaikeuksia silti päästä ulos, ja happi voi loppua. Jos suuret alueet pommitettu, niin sinne kuolee, kun ei pääse ajoissa pois.

Mikään muu ei kuitenkaan kestä pommin oheisvaikutuksia, kuten siruja, painetta, liekkimerta, jos on ulkona. Kun ei ole kallion koloja ilman kerrostaloa päällä kuin isommissa suojissa ja metroasemilla.

Myös Espoossa. Tapiola on tosi syvällä, koska menee meren ali, ja Matinkylän metroasemalla on jotain syvyyttä, kun menee laiturialueelle, ja ongelmaksi sitten jää ulospääsy, mutta voi matkata metrorataa pitkin seuraavalle asemalle, jos ei muuten, ja happi tuskin loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt taas löytyi yksi asia maailmassa jota kukaan rakennusinsinööri ei ollut tullut ajatelleeksi mutta onneksi AV-mammat taas pelastivat meidät!

Yleensä ne on miehiä eikä miehet hirveästi ajattele käytännön toimivuutta toisin kuin naiset.

Tämä on niin totta!

Vierailija kirjoitti:

Mä muutan tohon viereiseen metsään. Noin 40-60 hehtaaria. Ruokaa on kotivarassa noin 2 vuodeksi. Osoitteeni on muutenkin posterestante et kukaan ei ees tiedä olinpaikkaani. Sotikaa te ketä kiinnostaa.

Tiesitkö olevasi sairas?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kestäiskin, ni kiva siellä sitten odotella, että happi loppuu kun poiskaan ei pääse, koska rakennus romahtanut kulkuaukkojen päälle..

Varakulkuaukon kuuluu olla niin kaukana rakennuksesta, että etäisyys on kolmannes talosta. Jostain syystä meidän 11-kerroksiden rakennuksen hätäkulkuaukko. On parin metrin päässä. -67 rakennettu talo.

Olen sama ri kuin aiemmin kirjoitti

Rappusiivoojana olen käynyt tosi monen kerrostalon väestönsuojassa, eikä missään ole kyllä ollut tuollaista varakulkuaukkoa. Pitänee etsiä julkinen suoja, josko olisivat paremmin suunniteltuja..

-nro 8

olen ollut raksalla töissä ja rakentanut kerrostaloa enkä yhtään ihmettele että siivoaja joka luuttuaa lattioita ei ole nähnyt seinällä metallista luukku joka on lukossa ja hyllyjen takana.