Pääsikö esim. sairaanhoitajaksi tai insinööriksi ennen suoraan keski-/peruskoulusta?

90-luvulla oli lähihoitajakouluunkin ikävaatimus. Sen saattoi aloittaa vasta sinä vuonna, kun täytti 17 v. Niinpä peruskoulun päättäneet menivät talouskouluun tai perhepäivähoitajalinjalle, ne kestivät molemmat puoli vuotta, ja aloittivat lähihoitajaopinnot vasta tammikuussa.

Monet tietämäni perushoitajatkin, esim. mielenterveyshoitajat, ovat käyneet lukion, vaikka ilmeisesti se ei ollut välttämätöntä.

Vanhassa koulujärjestelmässä keskikoulu oikeutti jo itsessään pääsyn opistotason oppilaitoksiin, joihin pelkkä kansakoulu ei riittänyt. Moni kyllä kävi lukion siinä välissä saadakseen lisäaikaa ammatinvalintansa miettimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajakoulutuksen muuttaminen ammattikorkeakoulututkinnoksi oli virhe. Olosi pitänyt pitää koulutuksen pituus 3v. Ei olisi sitä jatkuvaa palkasta valittamista.

Mitä eroa lähi- ja sairaanhoitajilla käytännössä on? Sairaanhoitajilla ilmeisesti hieman parempi palkka ja paremmat etenemismahdollisuudet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei päässyt, kyllä opistotasoinen tutkinto edellytettiin. En tiedä yhtäkään 15v ikäistä peruskoulusta suoraa insinööriksi ryhtynyttä.

Mutta opintoihin pääsi ilmeisesti pelkällä perus- tai keskikoulutodistuksella, eikä välttämättä tarvinnut suorittaa lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.

Tämä on ihan eri asia, ap kysyi "Pääsikö esim. sairaanhoitajaksi tai insinööriksi ennen suoraan keski-/peruskoulusta?" ja vastaus siihen on, että ei päässyt, tarvittiin alan koulutus.

Serkkuni opiskeli shksi peruskoulupohjalta

Ja sittemmin teki myös hoitotieteen opinnot yliopistossa

Ei lukiota

Mutta jotkut jutut vaikeita yliopistossa kun pohja puuttui

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei päässyt, kyllä opistotasoinen tutkinto edellytettiin. En tiedä yhtäkään 15v ikäistä peruskoulusta suoraa insinööriksi ryhtynyttä.

Mutta opintoihin pääsi ilmeisesti pelkällä perus- tai keskikoulutodistuksella, eikä välttämättä tarvinnut suorittaa lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.

Tämä on ihan eri asia, ap kysyi "Pääsikö esim. sairaanhoitajaksi tai insinööriksi ennen suoraan keski-/peruskoulusta?" ja vastaus siihen on, että ei päässyt, tarvittiin alan koulutus.

Olettaisin, että ap tarkoitti juuri sitä, että oliko lukio tai ammattikoulu välttämätön koulutukseen päästäkseen. Kaikki eivät ilmaise asioita niin täsmällisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajakoulutuksen muuttaminen ammattikorkeakoulututkinnoksi oli virhe. Olosi pitänyt pitää koulutuksen pituus 3v. Ei olisi sitä jatkuvaa palkasta valittamista.

Mitä eroa lähi- ja sairaanhoitajilla käytännössä on? Sairaanhoitajilla ilmeisesti hieman parempi palkka ja paremmat etenemismahdollisuudet?

Ne ovat eri tason tutkintoja. Lähihoitaja on ammatillinen perustutkinto. Sairaanhoitaja on AMK-tutkinto.

Myös sisällöissä on eroa. Lähihoitaja on sote-alan moniosaaja, voi olla sairaalan lisäksi töissä päiväkodissa tai hammashoitolassa. Sairaanhoitaja on sairaalassa tai asiantuntijatyössä jossain muualla, esimerkiksi kuntoutusta järjestävässä tahossa.

Aiemmin pääsi lukemaan lääkäriksi peruskoulun todistuksella. Koulutus kesti 4 vuotta. Tämä -80 luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Joku ikävaatimus oli, eli ihan suoraan peruskoulusta ei voinut lähteä sairaanhoitajaksi opiskelemaan.

Ehkä sairaanhoitajille oli, mutta ainakin metsäinsinööriksi pääsi joskus 1980-luvulla opiskelemaan suoraan peruskoulun jälkeen yksivuotisen perusjakson jälkeen ilman mitään ikärajaa.

Kansakouluaikaan piti olla joko keskikoulu tai kansalaiskoulu+ammattikoulu ennen kuin saattoi hakea opistoon, mutta peruskoulu riitti.

Vierailija kirjoitti:

Serkkuni opiskeli shksi peruskoulupohjalta

Ja sittemmin teki myös hoitotieteen opinnot yliopistossa

Ei lukiota

Mutta jotkut jutut vaikeita yliopistossa kun pohja puuttui

Niin oli, varsinkin ruotsi ja englanti. Myös tieteellisen kirjoittamisen haltuun ottaminen otti aikansa, mutta onnistui jo ensimmäisellä lukukaudella. Matemaattiset jutut olivat yllättävän helppoja, varsinkin tilastotiede. Kerrankin peruskoulun joukko-opista oli jotain hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa koulujärjestelmässä keskikoulu oikeutti jo itsessään pääsyn opistotason oppilaitoksiin, joihin pelkkä kansakoulu ei riittänyt. Moni kyllä kävi lukion siinä välissä saadakseen lisäaikaa ammatinvalintansa miettimiseen.

Omalla opistokurssillani olivat melkein kaikki  lukion käyneitä, mutta heistä kaksi ei ollut kirjoittanut ylioppilaaksi. Lisäksi yksi keskikoulun ja yksi kansakoulun+ammattikoulun käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa koulujärjestelmässä keskikoulu oikeutti jo itsessään pääsyn opistotason oppilaitoksiin, joihin pelkkä kansakoulu ei riittänyt. Moni kyllä kävi lukion siinä välissä saadakseen lisäaikaa ammatinvalintansa miettimiseen.

Omalla opistokurssillani olivat melkein kaikki  lukion käyneitä, mutta heistä kaksi ei ollut kirjoittanut ylioppilaaksi. Lisäksi yksi keskikoulun ja yksi kansakoulun+ammattikoulun käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei päässyt, kyllä opistotasoinen tutkinto edellytettiin. En tiedä yhtäkään 15v ikäistä peruskoulusta suoraa insinööriksi ryhtynyttä.

Mutta opintoihin pääsi ilmeisesti pelkällä perus- tai keskikoulutodistuksella, eikä välttämättä tarvinnut suorittaa lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.

Tämä on ihan eri asia, ap kysyi "Pääsikö esim. sairaanhoitajaksi tai insinööriksi ennen suoraan keski-/peruskoulusta?" ja vastaus siihen on, että ei päässyt, tarvittiin alan koulutus.

Olettaisin, että ap tarkoitti juuri sitä, että oliko lukio tai ammattikoulu välttämätön koulutukseen päästäkseen. Kaikki eivät ilmaise asioita niin täsmällisesti.

Ei kannata olettaa, jos kysymyksessä ei ole sanaakaan ammatillisista opinnoista, pelkkä viittaus keski- tai peruskoulun suorittamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ikävaatimus oli, eli ihan suoraan peruskoulusta ei voinut lähteä sairaanhoitajaksi opiskelemaan.

Ehkä sairaanhoitajille oli, mutta ainakin metsäinsinööriksi pääsi joskus 1980-luvulla opiskelemaan suoraan peruskoulun jälkeen yksivuotisen perusjakson jälkeen ilman mitään ikärajaa.

Kansakouluaikaan piti olla joko keskikoulu tai kansalaiskoulu+ammattikoulu ennen kuin saattoi hakea opistoon, mutta peruskoulu riitti.

Ei päässyt suoraa, siinä oli pääsykokeet välissä ja niillä karsittiin käytännössä iso osa hakijoista. He jatkoivat metsureiksi ja hakivat sitten uudestaan. En muista 1980-luvun metsäopistosta kuin kaksi sellaista opiskelijaa (kahdessa eri opistossa), joilla oli taustalla pelkkä peruskoulu + metsätalouden perusjako. Molemmat lukivat myöhemmin metsänhoitajiksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pääsi, montakin kautta. Esimerkiksi insinööriksi pääsi niin, että ensin opiskeli teknikoksi ja sen jälkeen insinööriksi.

Edellytettiin myös alan työkokemusta ennen opintoihin hakemista.

Paremmin pääsi keskikoulun kautta, peruskoulu laski tasoa...

-

Eipä päässyt ilman keskikoulua ainakaan suoraan. Pääsääntöisesti oli kolme tapaa opistoinsinööriksi:

-Keskikoulupohjanen

-ylioppilaspohjainen

-pitkä linja taisi olla ammattikoulu --> teknillinen koulu --> teknillinen opisto.

...oli niitäkin, kun jatkoivat  korkeakouluun kaiken tuon jälkeen.

Työkokmusta piti olla joku minimimäärä ja ylimenevästä osasta sai lisäpisteitä. Esimerkiksi asevelvollisuuden suorittaminen teknisessä aselajissa kuten tutka-asentaja-aliupseerina tai viestiaselajissa antoi 8 kuukauden edestä työkokemuspisteitä. Kaikki muu pl. alokasiaka laskettiin.

Ei päässyt ainakaan 80-luvulla. Vaadittiin II-asteen koulutus ja työkokemusta. Joskus aikojen alussa on voinut päästä.

Amiksen käynyt inssi

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajakoulutuksen muuttaminen ammattikorkeakoulututkinnoksi oli virhe. Olosi pitänyt pitää koulutuksen pituus 3v. Ei olisi sitä jatkuvaa palkasta valittamista.

Tekisivät mielellään normitöitä eikä haahuilisi pomon paikkaa etsien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei päässyt, kyllä opistotasoinen tutkinto edellytettiin. En tiedä yhtäkään 15v ikäistä peruskoulusta suoraa insinööriksi ryhtynyttä.

Mutta opintoihin pääsi ilmeisesti pelkällä perus- tai keskikoulutodistuksella, eikä välttämättä tarvinnut suorittaa lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.

Tämä on ihan eri asia, ap kysyi "Pääsikö esim. sairaanhoitajaksi tai insinööriksi ennen suoraan keski-/peruskoulusta?" ja vastaus siihen on, että ei päässyt, tarvittiin alan koulutus.

Olettaisin, että ap tarkoitti juuri sitä, että oliko lukio tai ammattikoulu välttämätön koulutukseen päästäkseen. Kaikki eivät ilmaise asioita niin täsmällisesti.

Ei kannata olettaa, jos kysymyksessä ei ole sanaakaan ammatillisista opinnoista, pelkkä viittaus keski- tai peruskoulun suorittamiseen.

Mutta aloituksessa lukee myös: "kun ne olivat OPISTOTASON tutkintoja, ennen AMK:n tuloa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei päässyt, kyllä opistotasoinen tutkinto edellytettiin. En tiedä yhtäkään 15v ikäistä peruskoulusta suoraa insinööriksi ryhtynyttä.

Mutta opintoihin pääsi ilmeisesti pelkällä perus- tai keskikoulutodistuksella, eikä välttämättä tarvinnut suorittaa lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.[/quote

70-luvulla piti olla joko lukio tai ammattikoulu - vanhempi veljeni ammattikoulu, minä ja pikkuveljeni lukio - meillä kaikilla hyvä matikkapää - vanhempi veljistä piti matikkaa jatko-opinnoissa hankalana

Aloitin inssin opinnot -75 ns.yo-linjalla. Koulutus 3v vaatimus yo tutkinto pitkällä matikalla + pääsykoe. Keskikoulu pohjalta opinnot kestivät 4 vuotta , josta eka vuosi opiskeltiin pääasiassa sitä lukion matikkaa ja fyssaa ja oisko ollut myös äidinkieltä

Ja opiskelu ihan kuin koulussa, lukujärjestys , lukuvuosi ja mahdollisuus jäädä jopa luokalle tai sinnepäin. Ei mitään kurssimuotoa nähnytkään.