Voisiko joku koiraihminen suositella minulle rotua (kriteerejä)
Minä ja mieheni harkitsemme koiran hankkimista. Emme ole kumpikaan omistaneet omaa koiraa, joten kokemusta on vain ystävien ja sukulaisten koirista. Rodun tulisi siis olla aloittelijalle sopiva.
Asumme hissillisessä kerrostalossa kaksiossa. Olisimme valmiita lenkkeilyttämään koiraa päivittäin vähintään puolen tunnin ajan, toki tunnin tai puolitoista aina kun suinkin on mahdollista (=useimpina päivinä, tuo 30 min päivässä olisi poikkeustapauksissa esim. sairastumisen vuoksi). Montaa tuntia päivässä emme kuitenkaan voi käyttää lenkkeilyyn. Veisimme koiraa myös koirapuistoon (lähellämme on sellainen), minä voisin ottaa koiran mukaan joskus maastoratsastuslenkeille, sienimetsään ym. Vapaanajuoksemistakin olisi siis tarjolla usein metsästysaikojen ulkopuolella.
Perheessämme ei ole lapsia tai muita lemmikkejä, mutta toivomme ettei mahdollinen yhdessäolo lasten tai vaikka kissojen kanssa aiheuttaisi ongelmia.
Koira saisi olla melko välinpitämätön vieraita kohtaan; emme siis toivo koiran ryntäävän eteiseen aina kun joku soittaa ovikelloa.
Vahtiviettiä emme toivo lainkaan tai haukkuherkkyyttä (emme itsekään jaksaisi kuunnella yletöntä haukkumista, joten emme oleta sitä seinänaapureiltakaan). Myös saalistusvietin puuttuminen/vähäisyys helpottaisi elämää kun koira ei lähtisi ulkona kaikkien rusakoiden ja kissojen perään.
Olen itse valmis tarpeen vaatiessa hoitamaan turkkia viikoittain (pesu, harjaus ym.), mutta kunnon turkkirotua emme kaipaa. Mieluiten lyhyt tai karkea karva.
Toivoisimme myös, ettei rotu olisi aggressiivinen ja dominoiva oman kokemattomuutemme vuoksi. Koira tulisi ulkoilukaveriksi ja seurakoiraksi.
Kommentit (76)
Opiskeletteko 15 vuotta? Ristiriitaista vain puoli tuntia pv ulkona ja sitten pitäisi toisaalta pystyä metsälenkkeihin -> kuulostaa pikemmin kahdelta eri koiralta kuin yhdeltä.
Ette tarvitse koiraa noilla kriteereillä.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 11:13"]Opiskeletteko 15 vuotta? Ristiriitaista vain puoli tuntia pv ulkona ja sitten pitäisi toisaalta pystyä metsälenkkeihin -> kuulostaa pikemmin kahdelta eri koiralta kuin yhdeltä.
[/quote]
Emme opiskele, 3,5 vuotta jäljellä molemmilla. Metsälenkit olisivat mahdollisia esim. viikonloppuisin, loma-aikoina ja silloin kun on lyhyitä koulupäiviä. Puoli tuntia päivässä olisi ennemmin poikkeustapaus.
Twkstinne on hieman ristiriitaista. Vieraisiin välinpitämättömästi suhtautuvat ovat yleensä vahtiviettisiä.
Koska ette etsi saalisviettistä koiraa, kannattaa selata lähinnä FCI 9:n koiria. Silkkiterrieri vois kans olla hyvä.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 11:15"]Ette tarvitse koiraa noilla kriteereillä.
[/quote]
?
"emme siis toivo koiran ryntäävän eteiseen aina kun joku soittaa ovikelloa" - tämä on ennen kaikkea koulutettava ominaisuus, ennemmin kuin rotukohtainen.
Noin muuten suosittelisin ehkä kysymään ennemmin lemmikkipalstat.net/päivän peili -palstalta, sieltä saat varmasti asiantuntevampia ja ainakin ystävällisempiä vastauksia. :)
L[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 11:18"]Twkstinne on hieman ristiriitaista. Vieraisiin välinpitämättömästi suhtautuvat ovat yleensä vahtiviettisiä.
Koska ette etsi saalisviettistä koiraa, kannattaa selata lähinnä FCI 9:n koiria. Silkkiterrieri vois kans olla hyvä.
[/quote]
Okei, en tiennyt tuota. Mieluummin sitten vieraista kiinnostunut koira kuin vahtiviettinen. Ystävälläni on kaksi mittelspitziä ja voi hyvää päivää sitä räksytystä kun koirat näkevät pyöräilijän tai kävelijän menevän pihan ohitse. Kiitos ehdotuksista, tutkin asiaa.
Lapinkoira passais muuten mutta sillä on sitä turkkia, joka kerta viikkoon pitäis harjata, tosin niissäkin on karvattomampaa versiota paimenlinjaisessa, näyttelylinja on se karvapallo. Meillä on nyt puoleksi paimen ja puoliksi näyttely ja aika sileäkarvainen yksilö on. Ne on tosi ystävällisiä ja tykkää kaikista, mutta ne on myös helposti koulutettavissa ettei ne hyöki ovelle vastaan.
-
Mulla yksikään ei ole ollut haukkuherkkä. Paimennusviettiä löytyy, eli tykkäävät kun lauma on yhdessä ja sitä voi tarkkailla. Tosi ystävällisiä lapsia ja muita koiria kohtaan. Ne on myös miellyttämisenhaluisia eli on melko helppoa kun koira tahtoo totella. Tykkäävät käydä sitä tunnin lenkkiä kerran päivässä ja ulkoilla puistossa, mutta eivät suutu jos eivät välillä pääse kuin pissalle. Terveitäkin ovat, meillä vaon yhdellä on ollut häikkää nuorempana ja toinen kuoli viime kuussa diabetekseen 15-vuotiaana. 17-vuotiaskaan lappari ei ole harvinaisuus.
-
Nämä siis omalla 6 lapinkoiran ja 23 vuoden kokemuksella. Toki tässäkin rodussa kaikki on yksilöitä. Ihania koiria, mä en enää rotua vaihda.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 11:20"]"emme siis toivo koiran ryntäävän eteiseen aina kun joku soittaa ovikelloa" - tämä on ennen kaikkea koulutettava ominaisuus, ennemmin kuin rotukohtainen.
Noin muuten suosittelisin ehkä kysymään ennemmin lemmikkipalstat.net/päivän peili -palstalta, sieltä saat varmasti asiantuntevampia ja ainakin ystävällisempiä vastauksia. :)
[/quote]
Selvä. Enollani on novascotiannoutaja joka ryntää heti eteiseen ja lähes kaataa sisään tulevat, ja eno kuittaa asian sillä että novascotiannoutajat nyt sattuvat olemaan sellaisia. Ap
Koulutus on melko helppoa siis
-12
Valitettavasti vielä pennusta ei tiedä minkäluontoinen koira on. Joten voi olla että vaikka kuinka rotuesittely sanoo sitä ja tätä niin jokainen on kuitenkin yksilö.
Noilla kriteereillä sanoisin vaikka dandiedinmontinterrieri tai mäyräkoira. Dandin turkki kaipaa säännöllistä trimmausta (3-4kk välein), mäyräkoirat saattavat olla räksyttäjiä. Molemmat viihtyvät ulkona, mutta eivät vaadi monen tunnin lenkkejä päivittäin.
.
Ja on rotu mikä tahansa, niin kunnon koulutukseen kannattaa satsata, sekä aikaa, että rahaa. Samoin jos rotukoiran hankitte niin ehdottomasti kennelliiton hyväksymältä kasvattajalta. Hyvä kasvattaja ei myy kenelle tahansa koiraa ja antaa neuvoja myös myynnin jälkeen.
Viestiin 13 siis tarkennus että enoni puheiden mukaan olen saanut sellaisen kuvan että ryntäily, ilopissat ym. ovat rotuun kuuluvia ominaisuuksia.
Joudutte varmaankin joustamaan joistain kriteereistä; en ole esimerkiksi juurikaan törmännyt koiriin jotka eivät reagoisi ovikelloon. Tietysti on hyvä olla ihanteita ja että ne tässä kerrot, että muut osaavat arvioida tilannettanne. Kuulostaa siltä, että sinulla on varsin realistinen käsitys omista resursseistanne, mutta toivelista koiralle on ehkä hieman idealistinen.
Useimmat koirat jotka jaksavat hevosen perässä ja metsässä vaativat vähän pidempiä lenkkejä. Jos koiralta kysytään, se vaatii niin pitkiä lenkkejä kuin se itse kykenee kävelemään ;) Seurakoirista katselisin, ehkä villakoira tai kenties rauhallisempi spanieli? Terrierit ovat aktiivisia ja metsästysviettisiä, palveluskoirat liian vaativia, ja haukkuherkkyyttä löytyy paljon juuri pienistä, hälyttävistä koirista.
Eikös terrierit kaipaa paljon liikuntaa ja aktivointia? Eivätkös ne ole aika jääräpäisiä eli myös koulutusta?
Kannattaisi varmasti käydä esim. koiranäyttelyissä katselemassa ja kyselemässä eri roduista? Puoli tuntia päivässä lenkkeilyä kuulostaa aika vähältä?
Voin suositelle PON-koiraa! Kiltti, "helppo", koulutettavissa mutta ainut miinus on paimennus vietti!
Olen itse koiraharrastajien perheestä, ja rodut ovat tulleet tutuksi siinä samalla. Kriteerinne ovat tosiaan aika ristiriitaiset, mutta suosittelisin teille varmaan ensimmäisenä schipperkeä. Myös eurasier voisi mahdollisesti olla teille sopiva vaihtoehto.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että rotujen luonteet ja käyttäytymiset eivät ole kiveen kirjoitettuja ja ne riippuvat täysin yksilöstä.
Seurakoirarotuihin minäkin noilla kriteereillä kallistuisin, 'miinuksena' tulee tietysti se ystävällisyys kaikkia kohtaan. Monipuolisuutensa ja joustavuutensa suhteen tulee mieleen villakoira, esim keskikokoinen. Ei räksyttele, osaa olla kotona rauhallinen, mutta yli 10 km lenkit eivät vielä tunnu missään. Eikä karkaa minkään perään, vaan siitä saa opetettua todella hyvin irtonaisena mukana kulkevan koiran. Se on teoriassa turkkirotu, mutta käytännössä kohtuullisella vaivalla sen saa pidettyä lyhyessä mukavassa mallissa.
AP jatkaa vielä: koiran koolla ei juurikaan ole väliä, kunhan koira ei ole yliaktiivinen ADHD-tapaus.
Koira joutuisi olemaan päivisin yksin korkeintaan yhdeksän tuntia (opiskelemme molemmat, ja koulupäivä ainakin minulla kestää yleensä korkeintaan klo 8-16). Suurimman osan päivästä ainakin jompi kumpi meistä on kotona.