Millaista arki puolivuotiaan kanssa?

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 22:47"]Mä en muista mitä esikoisen kanssa tehtiin, mutta nyt tuo toinen on 6kk ja esikoinen 2,5v. Vauvan hoito menee siinä sivussa, taapero täystyöllistää yhden aikuisen. Pelkästään vauvan kanssa elämä ois ihanan helppoa ja leppoisaa. Vois vaikka käydä kahviloissa, iskeä lapselle maissinaksun kouraan ja nauttia ystävän kanssa rauhassa jätskit ja jutella ilman että joku keskeyttää koko ajan. Huonolla säällä vois olla sisällä ilman että lapsi hyppii seinille. Vois nukkua päikkärit kun vauvakin nukkuu. jne
[/quote]
Onhan siitä taaperosta viihdykettä vauvalle. Jos on pelkkä vauva ja vielä vaativa sellainen, niin viihdyttää saa ihan täysipäiväisesti tai sitten kuunnella huutoa.

Lähde nyt ihmeessä vauvakerhoihin. Sehän nyt on selvää että aika käy pitkäksi jos ei juurikaan tapaa muita aikuisia. Nyt otat itseäsi niskasta kiinni, kun syksyn myötä kerhot taas alkavat. Vauvakin saattaa alkaa viihtymään niissä. Lupaan, että yllätyt iloisesti.

Nuku aina itsekkin kun vauva nukkuu

Lapsi leikkii, nukkuu ja syö.
päivät menee ihan mukavasti. Ikinä ei ole yksinäistä, vaikka välillä olisikin kiva olla ihan yksin.
kuitenkaan en vaihtaisi hetkeäkään tyttöni kanssa :))

Meidän tyttö on vaativa tyyppi. On pienestä asti halunnut olla pystyssä. Haluaa siis seistä koko ajan.. 6 kk ikäisenä oli kyllä enimmäkseen roikotusta ja istuskelua lattialla ja pitelin toista pystyssä. Ei jaksa kauaa keskittyä yhteen asiaan kun kyllästyy.. Jaksaa muutaman minuutin touhuta sormiruokien kanssa kun sillä palaa hermot tai kyllästyy ja haluaa syliin tai lattialle seisomaan.. Nyt on 8,5 kk oppinut nousemaan tukea vasten seisomaan, mutta kaatuu koko ajan.. Aika tankkaa ollut juuri sen takia, että omistaa lyhyet hermot js turhautuu tosi äkkiä. Ei  jaksa istua paikoillaan sylissä. Sitteristä ryömi/änkesi itsensä pois silloin 6 kk paikkeilla. Nyt 8 kk ikäisenä on ruvennut joistain lastenlauluista pitämään ja samat renkutukset soivat päivästä toiseen kun en enään jaksa vääntää ja kääntää ja viihdyttää.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:04"]Lapsi leikkii, nukkuu ja syö.
päivät menee ihan mukavasti. Ikinä ei ole yksinäistä, vaikka välillä olisikin kiva olla ihan yksin.
kuitenkaan en vaihtaisi hetkeäkään tyttöni kanssa :))
[/quote]

Tämä on varmaan se asennekysymys :)

Ihanaa on! Minulla 3 lasta, rakastan vauvoja. Meillä syödään, nukutaan, ulkoillaan, leikitään ja sylitellään. Nuorin nyt puolivuotias.

Tyttö heräilee samoihin aikoihin kuin minäkin. Syötän sen ja syön sitten itsekin. Pyörii matolla tai leikkimatolla tyytyväisenä harjottelemassa etunojaa ja pyörimistä tunnin, puuhan mitä huvittaa. Lähdetään ulos, syödään aina muistaessa ja illalla tyttö menee ysin maissa ihan itse nukkumaan. Mulle jää taas vapaata. En tajua mitä vikisette. Omani ainakin on sopeutunut mun elämääni ja kulkee mukana ilman vaivoja. 

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 22:53"]11 lisää vielä, että lasta ei todellakaan viihdytetä. Syliin tokji pääsee jos itkee ja halitaan sekä pusutellaan tietysti mutta ihan itsekseen saa lattialla tutkia maailmaa ja seurailla muiden perheenjäsenten touhuja.
[/quote]
Jos niitä isompia lapsia ei oo, niin aika vähän on touhuja seurattavaksi. "Äiti lukee lehteä, äiti selaa nettiä, äiti täyttää tiskikoneen, äiti juo hiljaa kahvia pöydässä" aika harvassa on puolivuotias jota yhden aikuisen arki viihdyttää.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:03"]Nuku aina itsekkin kun vauva nukkuu
[/quote]

Tämä on kaikista ärsyttävin neuvo. Olen kuullut ehkä 100 kertaa. Valitettavasti en pysty nukkumaan päivisin. Jos joskus olen niin väsynyt että saan unta, tulee ihan kauhea olo.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:07"]Tyttö heräilee samoihin aikoihin kuin minäkin. Syötän sen ja syön sitten itsekin. Pyörii matolla tai leikkimatolla tyytyväisenä harjottelemassa etunojaa ja pyörimistä tunnin, puuhan mitä huvittaa. Lähdetään ulos, syödään aina muistaessa ja illalla tyttö menee ysin maissa ihan itse nukkumaan. Mulle jää taas vapaata. En tajua mitä vikisette. Omani ainakin on sopeutunut mun elämääni ja kulkee mukana ilman vaivoja. 
[/quote]

:D no meillä ei mene ihan noin. Ap

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:09"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:03"]Nuku aina itsekkin kun vauva nukkuu [/quote] Tämä on kaikista ärsyttävin neuvo. Olen kuullut ehkä 100 kertaa. Valitettavasti en pysty nukkumaan päivisin. Jos joskus olen niin väsynyt että saan unta, tulee ihan kauhea olo.

[/quote]

joo ja meijän vauva on nukkunut aina vaan 30 min päikkäreitä.. Ei siinä kerkeä itse edes kunnolla rentoutumaan. Käyn suihkussa ja puen, sitten se jo herääkin :D

Varmastikkin näin! :)
ihan miten sen ottaa.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:06"]Ihanaa on! Minulla 3 lasta, rakastan vauvoja. Meillä syödään, nukutaan, ulkoillaan, leikitään ja sylitellään. Nuorin nyt puolivuotias.
[/quote] ensimmäinen on hankalampi kun ei ole leikkikaveria. Useampi kun on niin leikkivät keskenään. Itsellä 2,5 4 8 ja 10v

Huh, huh. En pitänyt tästä ajasta tai oikeammin ajasta, jolloin lapsi oli 8kk- reilu 1v. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita koko ajan, kun toisella ei minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Lisäksi en tiedä vaivasiko hampaat vai mikä, mutta kamalan kiukkuinen oli useasti. Nyt poika 1v. 10kk ja meillä on ihan älyttömän hauskaa päivisin. Oon toki palannut jo töihin, mutta olen paljon arkipäivinä vapaalla, joten touhuamme kaksin kaikenlaista.

Tylsää ja ikävää ainakin, jos kavereiden puheita uskoo. Kokemuksensa eivät varsinaissti herätä vauvakuumetta. :D

Mulla on puolivuotias! Perusjuttujen (päikkärit,ruoat,vaipat,leikit) lisäksi käydään näkemässä kavereita, lounailla, kahviloissa, kaupoilla, lenkeillä, punttiksella, sukulaisilla, kirppareilla, milloin mitäkin! Muskarit ja kerhot ja uinti alkaa taas kohta pyöriä :) kantorepussa vauva kulkee tyytyväisenä minne vain, suosittelen. Ihaninta äitiyslomassa on oman vauvan lisäksi mammakaverit.

Meillä tuo on ollut oikein ihanaa aikaa. Poika nukkui hyvin, heräsi vaan kerran yöllä tissille, joten väsymystä en juurikaan potenut. Oli perustyytyväinen tapaus, viihtyi jonkin verran lattiallakin seurailemassa kun tein kotihommia ja päikkäriaikoihin sain sitten puuhailla omia juttuja. Ei tuolloin vielä liikkunut. Oltiin myös pikkuvauvasta asti aktiivisesti menossa, pari kertaa viikossa käytiin kerhoissa ja usein nähtiin päivisin myös mun eläkeellä olevaa äitiä. Kavereitakin nähtiin ja hyvin onnistui kahvilassa ja ravintolassa käymiset vauvan kanssa. Viikon Saksan reissukin tehtiin noilla paikkeilla ja se meni hyvin.

Tiedostan kyllä, että kaikilla ei oo näin ruusuista, ja tsemppiä paljon vaativampien vauvojen vanhemmille. Itselle jäi vauva-ajasta ihanat muistot. Ainoita ongelmia oikeastaan se, että poika söi pitkään aika huonosti kiinteitä ruokia eikä tuttipulloakaan mielellään huolinut, joten ilman vauvaa en päässyt pitkäksi aikaa pois kotoa.