Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerro kokemuksia amerikkalaisesta ruokakulttuurista. Mikä jäi mieleesi erityisesti?
03.03.2022 |
Oliko se annoskoko, ruuan laatu vai mikä.
Olin kerran amerikkalaisella ystävällä kylässä hän kertoi tarjoilevansa leipiä ja salaattia.
Minulla heräsi käsitys itsetehdyistä voileivistä ja salaatista.
No salaatti kulho oli täynnä kanaa, juustokuutioita, raastettua juustoa, öljyä, murenettua leipää, oliivia ja kahta majoneesimaista salaatin kastiketta.
Seasta löytyi satunnaisia salaatin lehtiä ja tomaatin paloja.
Majoneesia oli yli paljon.
Leivät olivat taas kaupan kolmileipiä liha, juusto ja majoneesi täytteillään
Ystävä vielä sanoi, että tänään syödään vähän terveellisemmin...
Kommentit (32)
Omat kokemukset 20 vuoden takaa. Ruokaa oli ja syötiin paljon (annoskoko). Käsitys terveellisestä oli erilainen kuin itselläni. Sipsejä syötiin osana ateriaa (ei aina) esim sandwichien kanssa. Sipsejä myytiin aamiaismuropaketin kokoisissa pakkauksissa. Kaupassa oli hyllymetreittäin kaikkea ja aina valtavan suuret pakkauskoot. Limsa oli itselleni herkku, mutta siitä tuli arkijuoma vaihtarivuoden aikana.
Osa söi todella terveellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ehkä ole kovin kummallista enää vuonna 2022, mutta omassa nuoruudessani 80-luvulla hämmästyin kun vaihto-oppilasperheeni päivällisaterian perunat olivat perunalastuja. Tuntui väärältä syödä tavallisella aterialla sellaista, minkä mielsin synttärijuhlien herkuksi. Grillatut pihvit sipsien kanssa kyllä olivat mahdottoman hyviä.
Vähän asian ohi, mutta ihmettelin erästä tanskalaista tv-ohjelmaa katsoessani, kun heillä oli jouluaterialla SIPSEJÄ lautasella?
Annoskokoja minäkin ihmettelin. Ravintolassa keittoannos oli pienen kattilan kokoinen, ihmettelimme miten ihmeessä on tarkoitus syödä tällaisia määriä jo alkuruokana.
Ihana kokemus oli ravintola Vegetarian Paradise Nykissä, missä oli hirveä määrä kiinalaista kasvisruokaa, siellä annoksetkin olivat vähän pienempiä. Tuohon aikaan suomalaisssa ravintoloissa oli korkeintaan yksi kasvisannos, jos sitäkään. Toinen mieleenpainuva oli superterveellinen vegaaniravintola, mikä vannoi tuoreuden ja käsittelemättömyyden nimiin. Ruoka oli suolatonta ja pääosin raakaa, mutta silti hyvää, vaikkakin miedon makuista.
USA ei ole ikinä minua houkutellut. Rasvainen ruoka on aina ällöttänyt minua, joten siinä yksi juttu muiden muassa, ettei edes matkailu sinne ole kiinnostanut muutamaa kertaa enempää.
Kokemuksia Texasista ja Houstonista. Annoskoko jäi mieleen, yksi kananfilee ravintolasta tilattuna painoi varmaan puoli kiloa. Hotellin aamupalalla tarjolla vain rasvaa, vaaleita jauhoja ja sokeria, eri muodoissa. Mitä työpaikkaravintelissa katselin niin porukat joko söi äärettömän terveellisesti, tyyliin pinaatinlehtiä vasullinen ja valkuaisomeletti, tai sitten veti mega-annoksia burgereita, burritoja ja ranskalaisia.
Ravintolan aamiainen oli muovipussissa oleva kakun kokoinen makea muffinssi. Myös kahvimukit olivat yksittäispakattuja. Nimellinen aamiainen, joka jäi syömättä kyllä. New Yorkissa tämä enkä ole muualla käynytkään. Onhan siellä hyvääkin safkaa etnisissä ravintoloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahvia juodaan mäkkärin mukien kokoisista astioista eikä kahvissa ole tarpeeksi kofeiinia. Lopputuloksena helkkarinmoinen vessahätä koko ajan ja närästystä, joten siirryin juomaan tuplaespressoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ehkä ole kovin kummallista enää vuonna 2022, mutta omassa nuoruudessani 80-luvulla hämmästyin kun vaihto-oppilasperheeni päivällisaterian perunat olivat perunalastuja. Tuntui väärältä syödä tavallisella aterialla sellaista, minkä mielsin synttärijuhlien herkuksi. Grillatut pihvit sipsien kanssa kyllä olivat mahdottoman hyviä.
Tuolloin ei muistaakseni Suomessa myöskään ollut pikaruokapaikkoja, joissa myytiin isoja täytettyjä patonkeja kuten esim. Subway nykyisin myy. Ainakin ne olivat minulle uusi tuttavuus. Mikroaaltoruokiakaan en ollut syönyt ennen, enkä niistä oikein pitänyt. Olin tottunut terveelliseen kotiruokaan. Mac'n'cheese tosin oli mielestäni herkkua.
Olin joskus 80-luvulla kielikurssilla Britanniassa ja siellä annettiin lounaaksi mukaan kolmioleipä ja sipsipussi.
Hotellissa ei ollut aamiaisella hedelmän hedelmää tai vihannesta.Samoin perheessä jossa käytiin kylässä.Toisaalta sitten mo essa ravintolassa oli kaloritkin esillä ruokalistassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hotellissa ei ollut aamiaisella hedelmän hedelmää tai vihannesta.Samoin perheessä jossa käytiin kylässä.Toisaalta sitten mo essa ravintolassa oli kaloritkin esillä ruokalistassa.
Joskus olen katsonut sivusilmällä ohjelmaa, missä vaarallisen lihavat ihmiset laihduttavat. Laihdutusruokana oli majoneesissa uivaa makaronisalaattia. Kaupoissa näytti olevan pääosin valmisruokia. Ihmisillä ei ilmeisesti ole minkäänlaista käsitystä normaalista ruuasta? Ainakaan köyhemmillä ihmisillä.
Oltiin roadtripillä Kaliforniassa vajaa 10 vuotta sitten. Motellin aamiaiset jäi mieleen, sokerihuurrettuja muroja, sokeroitua pussipuuroa tai donitseja. Juomana appelsiinin makuista mehua, sokerilientä sekin.
Ei kyllä edes pyritty terveellisyyteen, kun lounaaksi syötiin evästyylillä sipsejä ja kuivalihaa, päivälliset paikallisissa purilaispaikoissa. Oli hyvää sen reilun viikon, mutta eipä tuolla pitkään eläisi.
Alue: Aihe vapaa
Mäkkärisafkat pakattiin noutopakettiin riippumatta söikö paikan päällä vai ei. Jos söi paikan päällä, niin sitten vaan availtiin sitä paperipussia pöydässä.