Mikä jäi kokematta nuorena?

Minä myös olen jäänyt vaille festareita. Ei vain tuntunut omalta jutulta.

Peppupano. Ja ei, en vitsaile. Ehkä vielä joku päivä!

Viinan juonti ja hillitön paneminen. Olen ottanut takaisin näin vanhempana.

Raskaus. Ei haittaa ollenkaan.

Interrail jäi kokematta ja vaihto-oppilasvuosi, ei ollut kumpaakaan varaa, vaihtarivuoteen ei todellakaan mitään mahiksia. Muttei se ollut katkeruuden aihe kumminkaan. 

Ystävät, juhlat, baarit, seurustelu, vanhojen tanssit, leffateatteri ja telkkari, koulun yhteiset retket, harrastukset, "huoleton nuoruus", kaikki musiikki.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 22:48"]Ystävät, juhlat, baarit, seurustelu, vanhojen tanssit, leffateatteri ja telkkari, koulun yhteiset retket, harrastukset, "huoleton nuoruus", kaikki musiikki.
[/quote]

Lesta?

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 22:44"]

No tämä on nyt teidän muiden juttujen rinnalla pikkujuttu, mutta mä en koskaan saanut kokea minkälaista on olla ns."inttileski". Eli en ole koskaan seurustellut sellaisen kanssa joka olisi armeijassa ollut suhteemme aikana. Joskus se harmitti paljonkin.

[/quote]

Itselläni harmitti kun armeija-aikana ei ollut tyttöystävää. Ei sen puoleen sitä ennenkään ollut - eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään.

Nuoruuden seurustelusuhteiden puute on jäänyt vaivaamaan. Nyt olen jo tottunut yksinelämiseen.

Teini-iän seurustelut, seksin harrastaminen alaikäisenä, festarit, vanhemmille kapinointi, alaikäisenä kännääminen, väärennetyt henkkarit, tupakanpoltto, intereilaaminen, kesätyöt, penkkarit.

Äitini kuolemisen takia parisuhteet, baarissa käynti, alkoholi, kavereiden kanssa hengailu yms.
Käytin kaiken aikani biisien kirjoittamiseen ja kuntoni kohottamiseen. Halusin opiskella poliisiksi, osittain äitini takia.

Sota, nälänhätä, kuolema, köyhyys.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 22:37"]

Teini-iän seurustelusuhdetta ei ollut koskaan. Se haittasi myös psyykkistä kehitystäni.

[/quote]

Sama, mutta miten koet sen haitanneen?

Nuoruuteni oli silloin kun olin 15-25 vuotias ja se oli ihan täydellinen nuoruus. Oli poikaystäviä, pari rakkautta, sopivasti kavereiden kanssa juhlimista niin mm. Hietsussa alaikäisenä kuin ravintoloissa sen jälkeen, muutto pois kotoa soluun ja sieltä omaan vuokrakämppään, kavereiden kanssa ulkomaanmatkoja, kesätöitä, iltatöitä, väljää rahaa, vakituinen työpaikka, kissa, mies, ulkomaan komennuksia parissa maassa, matkustelua jne. Ei senkään jälkeen ole ikävä ollut, ei todellakaan, mutta nuoruus oli juuri sitä mitä halusinkin ja sellaiseksi sen myös järjestin. N41

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 22:23"]

Nuoruuden rakkaus.

[/quote]

Tämä ja seksi. Tietysti myös kaverit ja ystävät, mutta niitä oli aiemmin joten ehkä siksi se ei tunnu yhtä pahalta. Mutta ihan oikeasti kyllä se ottaa joskus päähän kun ei ole koskaan saanut olla kauniin naisen kanssa. Ei joka päivä mutta kun pari kertaa olen nähnyt kauniin naisen saunassa opiskelijavuosina, ja esim. rannalla ja uimahallissa näkee uikkareista melkein kaiken, ja kyllähän nuorehko, normipainoinen (90-luvun normipainoinen!) ja vähän urheilullinen nainen on oikeasti aivan uskomattoman kaunis näky. Voi vaan kadehtien kuvitella mitä onkaan saaneet nähdä he jotka aloittivat seksielämänsä joskus 15-16-v.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 22:50"]

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 22:48"]Ystävät, juhlat, baarit, seurustelu, vanhojen tanssit, leffateatteri ja telkkari, koulun yhteiset retket, harrastukset, "huoleton nuoruus", kaikki musiikki. [/quote] Lesta?

[/quote]

Jep.

Tunne, että joku rakastaisi minua

Seksi

Ulosmeno ja biletys

Sitten vähän vanhempanakaan (päälle 20): Se, että olisin oikeastaan voinut jotenkin valita seurustelukumppanin tai suhteen. Piti vain ottaa ihan mitä sai ja en ollut kovinkaan tyytyväinen.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 23:05"]

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 22:44"]

No tämä on nyt teidän muiden juttujen rinnalla pikkujuttu, mutta mä en koskaan saanut kokea minkälaista on olla ns."inttileski". Eli en ole koskaan seurustellut sellaisen kanssa joka olisi armeijassa ollut suhteemme aikana. Joskus se harmitti paljonkin.

[/quote]

Itselläni harmitti kun armeija-aikana ei ollut tyttöystävää. Ei sen puoleen sitä ennenkään ollut - eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään.

Nuoruuden seurustelusuhteiden puute on jäänyt vaivaamaan. Nyt olen jo tottunut yksinelämiseen.

[/quote]

Miten siihen, ettet kelpaa kellekään (tasokkaalle) tottuu?

En ole oppinut koskaan juhlimaan. Bileisiin ja baariin kutsuttiin mukaan niin harvoin, ettei sitten kun sinne pääsi, pystynyt rentoon suoritukseen, vaan katseli ihmetellen vaan ympärilleen että tällaistako tämä on. Olisin kaivannut sellaista huoletonta 1-3 (kevyttä) känniä viikossa - tahtia ikävaiheessa lukio-yliopisto. Ihmetellen kuuntelen heitä jotka kertovat käyneensä viihteellä niin usein nuorena että kyllästyivät siihen ja enää ei kuulemma tee edes mieli! Että voi nuoruus olla erilaista kun on suosittu...

Sama mikä harmittaa vieläkin, eli en ole ikinä seurustellut oikeasti kauniin naisen kanssa. Aina on pitänyt tyytyä ulkonäöllisesti keskivertoon

Huumeet. Tai suurin osa, kokeilin joskus kannabista, mut nyt liian vanhana ja vastuullisena kadun etten kokeillut muitakin, tai oikeastaan vain mdma ja acid. Ehkä sieniäkin. Herska/kokkeli ei ikinä kiinnostanut.

Niin ja sit ois pitäny panna aivan julmetusti, siis 10x enemmän kun toteutui, ja se olisi ollut helppoa minulle silloin, jos yhtään ois tajunnu. "Saavutin huippuni" nuorena, eli I peaked early. Luokan kunkku ja koulun kuuluisuus, nykyään tyyliin rividuunari/konttorirotta. En voinut tajuta että se ois niin paljon vaikeampaa tai siis suuremman duunin takana >23v jälkeen. Etenkin sit kun tukka alkoi lähtemään noin 27v ikäisenä...perkeleen perkele. Tässähän tarvii oluen, tai ehkä viskin.