Lue keskustelun säännöt.
Apua lemmikkijyrsijän valintaan?
01.03.2022 |
Kertoisitteko kokemuksianne eri jyrsijöistö lemmikkeinä ja millaiseen kotiin lajit sopisivat parhaiten, millaisia niiden tarpeet ovat. Entä neuvoja oikean lajin valintaan?
Olemme siis alkaneet harkita lemmikkijyrsijän ottamista eskari-ikäisen tytön lemmikiksi. Tietysti vanhemmat hoitavat/ovat vastuussa oikeasti. Toiveena olisi, että eläin tai eläimet tottuisivat mahdollisimman helposti käsittelyyn siten, että jossain vaiheessa elämäänsä se uskaltaisi esimerkiksi istua lapsen kämmenellä mielellään. Meillä on kotona koira (rauhallinen kylläkin), mutta vaikuttaa valintaan ainakin sen verran, ettei jyrsijää voisi pitää estoitta vapaana eikä ollenkaan ihmisten ollessa pois.
Muita toiveita olisi:
-Elinikä saisi olla muutamasta vuodesta ylöspäin. Keskimäärin 4-5-vuotiaiksi, korkeintaan 10 vuotta eläviä voisimme ajatella.
-Terveys, siis että on terve. Huomioitavaa?
-Mieluummin kasvissyöjä kuin ötökänsyöjä, mutta tämä ei ole tärkeä kriteeri
-Ei tarvitse pitää aivan vapaana asunnossa. Meille sopii iso häkki/terraario ja päivittäin liikkuminen aitauksessakin olisi mahdollista, mutta aivan joka paikkaan sitä ei voisi päästää koiran takia, pitkiksi ajoiksi ainakaan.
-Mieluummin päivä- kuin yöaktiivinen
-Siisteys koskaa lähinnä ulosteita ja hajuja, niistä tahtoisin tietää etukäteen paremmin.
Kaikki vinkit otetaan vastaan lemmikin hoidosta ja kiitos jo kaikista vastauksista! :)
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
En voi suositella minkään jyrsijän ottamista lapselle lemmikiksi. Itsellä oli lapsena useampi hamsteri. Häkkieläinten pito on vaan eläinrääkkäystä. Ne myös saavat aina kasvaimia joihin kuolevat tuskallisesti.
Eivätkös hamstereilla syövät ole yleisiä niiden koe-eläiminä käytön vuoksi? Ovat siis isolta osin syöpätutkimuksissa käytettyjen koe-eläinhamsujen jälkeläisiä eli niiden hamstereiden, joihin on istutettu kaikenlaista syöville altistavaa vikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki eläimet saavat vanhetessaan syöpiä enemmän, myös ihminen. Johtuu siitä, että solumutaatiot lisääntyvät.Häkkieläimet elävät vanhemmiksi kuin luonnon- siksi niille tulee kasvaimia. Minusta muita kuin kissoja ja koiria ei saisi pitää, koska vain ne ovat oikeasti sosiaalistuneita elämään ihmisen kanssa.
Marsu, mutta niitä täytyy ottaa kaksi.
Gerbiilit on kivoja ja aika moni noista toiveista passais gebsuun. Mut niitäkin pitää olla ainakin se kaksi. Ja ovat aktiivisia päivälläkin.
Toinen mistä kokemusta on chinchilla mutta se tarvii todella ison häkin. Ja seuraa sekin.
Lähes kaikki lemmikkijyrsijät hamsterit, hiiret, rotat, marsut, gerbiilit ovat tosiaan koe-eläinten jälkeläisiä ja siksi saavat kamalia kasvaimia. Se on sit kiva lapsen seurailla lemmikkiä jonka kyljessä on kasvain, joka on äkkiä puolet lemmikin koosta. Viettekö sitten eläinlääkärin lopetettavaksi vai vääntääkö isi tai äiti lemmikiltä niskat nurin?
Toisin kuin kissat ja koirat, jyrsijät eivät ole samalla tavalla kesyyntyneet. Niitä ahdistaa ja niiden pikkusydämet hakkaa pakokauhusta joka kerta kun lapsi yrittää niihin koskea.
Häkkiä pitää siivota ahkerasti ja jyrsijälle on keksittävä paljon virikkeitä. Jos lapsi puolen vuoden päästä kyllästyy eläimeen, ollaanko sitä yhä valmiita hoitamaan huolellisesti loppuun asti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ehdottaisin kesyhiiriä. Elävät 1-3v eli eivät ole "riasana" 5-8v niinkuin marsu, jos sattuukin niin että tyttö kyllästyy hoitamiseen. Eivät haise kun vaan siivoaa terraarion riittävän usein. Kesyyntyvät ja tykkäävät kiipeillä sylissä. Voi myös juoksuttaa vapaana mutta pieninä katoavat nopeasti eli mieluummin riittävän iso terraario ja ulkoilu ihan sylissä. Naaraita vähintään 4, uroksia pidetään yksin.
Hamsterit ovat ehdottomasti erakkoeläjiä. Ne todennäköisesti tappavat toisensa jos niitä on useampi.
Melkein kaikki muut lemmikkijyrsijät taitaa tarvita lajitoverin kaveriksi.
Jos on pakko joku häkkieläin ottaa, niin ehdottaisin paria marsua tai kania, mutta ne tarvitsevat tosi paljon vapaata liikkumista häkin ulkopuolella. Marsut myös vinkuu ja piipittää paljon, mikä voi alkaa ärsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin kissat ja koirat, jyrsijät eivät ole samalla tavalla kesyyntyneet. Niitä ahdistaa ja niiden pikkusydämet hakkaa pakokauhusta joka kerta kun lapsi yrittää niihin koskea.
Pitkäaikaisena jyrsijäharrastajana en kyllä tätä väitettä allekirjoita, ainakaan marsujen ja rottien osalta, joita itselläni oli lapsena. Kaikki jyrsijäni ovat olleet hyvin sosiaalisia, kesyjä ja kiintyneet omistajaansa. Mitään pakokauhua en ole havainnut vaan iloisina ovat tulleet tervehtimään ja seuraa ronkumaan, jopa nukkuneet selällään sylissä. Toki on luonteeltaan arkojakin yksilöitä, mutta niin on muissakin eläimissä.
Tietenkin riippuu omistajasta, miten kohtelee lemmikkiään ja kuinka paljon viettää aikaa sen kanssa.
Marsua suosittelen minäkin ap:lle.
Jos ei saa olla vapaana, niin sitten kani on ehdottomasti pois listalta. Samoin kuin koiraa tai kissaa ei saa (moraalisesti siis ei saa, lait aivan surkeita eläintensuojelun suhteen..) pitää häkissä 24/7, ei saa myöskään kania. Tarvitsevat juoksu, hyppely ja elintilaa.
Jos marsua tai rottaa miettii, sillä täytyy ehdottomasti olla lajikumppani. Ja rotat kuolevat arvaamattomasti kasvaimiin, tauteihin, tukehtumisiin, ja ties mihin. Hyvin arvaamattomia iältään, odotusikä yksi iso vitsi. Melkein varmaksi voi sanoa että eivät sitä 2v päiväänsä näe. Eli tarkoittaa sitä että jatkuvasti saa olla ottamassa yksinäiselle rotalle uutta kumppania, ja tämä kierre ei lopu sitten millään.
En voi suositella minkään jyrsijän ottamista lapselle lemmikiksi. Itsellä oli lapsena useampi hamsteri. Häkkieläinten pito on vaan eläinrääkkäystä. Ne myös saavat aina kasvaimia joihin kuolevat tuskallisesti.