Vaikutus lapsiin, jos vanhemmat eivät näytä toisilleen tunteitaan?
Minkälainen vaikutus 4- ja 2-vuotiaisiin lapsiimme on sillä, että minulla ja miehelläni ei ole ollut seksiä, läheisyyttä tai hellyyttä (halauksia, suudelmia, "minä rakastan sinua", jne) kuopuksen syntymän jälkeen? Emme kuitenkaan mielestäni riitele, mutta parisuhteemme on nykyisin täysin laimennut kämppistasolle. Avioerolle ei kuitenkaan kumpikaan näe tarvetta, vaan elämme mielellämme saman katon alla, mutta ilman läheisyyttä.
Lastemme kanssa puuhataan toki paljon ja he ovat kaikkein tärkeimpiä molemmille meistä ja tämä kyllä näytetään. Mutta onko antamamme malli heidän mahdollisia omia tulevaisuuden parisuhteitaan ajatellen täysi katastrofi?
Kaipaisin neuvoa, että pitääkö jotain muuttaa ja miten?
N34
Kommentit (5)
Minulla oli tuollaiset. Olen 28v nainen. Vanhemmat eivät pitäneet toisistaan eikä varsinkaan äitini joka vihasi isääni. Äitini on kertonut minulle menneensä naimisiin isäni kanssa siksi ettei uskonut kenenkään muun häntä huolivan. He erosivat kun olin 12.
Olen seurustellut 4 miehen kanssa. Minun on vaikea antaa toiselle rakkautta, en osaa halailla, pussailla tai olla sylikkäin ilman että ajattelen heti seksiä. Seksiin pystyn ja hyvin pystynkin mutta hellyys on vaikeaa ja mielestäni jotenkin ällöttävää ja lässyä. Miessuhteeni ovat olleet vaikeita ja minun on helpompi riidellä kuin olla sovussa miehen kanssa. En sano että tämä olisi 100% varmuudella vanhemmista kiinni. Kerroin vain millainen itse olen.
Kylmiä, tunnevammaisia ja läheisyyttä kaihtavia niistä tulee. Se on nähty! Miksi ette ala miehesi kanssa lähentyä vai oletteko niin vastenmielisiä toistenne mielestä?
No mä en oo samanlainen kuin tuo edellinen. Ei oo ongelmaa olla sopuisa ja hellä miehille vaikka vanhempien suhde huono olikin. Ehkä jopa päinvastoin arvostan sellaista tunteiden osoittamista enemmän.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 12:15"]
Minkälainen vaikutus 4- ja 2-vuotiaisiin lapsiimme on sillä, että minulla ja miehelläni ei ole ollut seksiä, läheisyyttä tai hellyyttä (halauksia, suudelmia, "minä rakastan sinua", jne) kuopuksen syntymän jälkeen? Emme kuitenkaan mielestäni riitele, mutta parisuhteemme on nykyisin täysin laimennut kämppistasolle. Avioerolle ei kuitenkaan kumpikaan näe tarvetta, vaan elämme mielellämme saman katon alla, mutta ilman läheisyyttä.
Lastemme kanssa puuhataan toki paljon ja he ovat kaikkein tärkeimpiä molemmille meistä ja tämä kyllä näytetään. Mutta onko antamamme malli heidän mahdollisia omia tulevaisuuden parisuhteitaan ajatellen täysi katastrofi?
Kaipaisin neuvoa, että pitääkö jotain muuttaa ja miten?
N34
[/quote]
Eivät opi tunnistamaan rakkautta.
Rakastuvat ihmisiin, jotka eivät ole oikeasti rakastuneita heihin ja jäävät roikkumaan huonoihin suhteisiin.
Jos on nähnyt rakkautta ja tunteiden näyttämistä niin oppii näkemään kuka ei rakasta.
T. M46
Minusta kasvoi äärimmäisen rakastava ihminen. Tahtoisin löytää samanlaisen kumppanikseni.
Se onkin sitten hankalampi juttu.... Vaikea löytää kumppania kun ikää on jo lähemmäs 40...