Lue keskustelun säännöt.
hukassa teini-ikään tulleen lapsen kanssa!
20.07.2015 |
Nyt kaivataan hyviä neuvoja.
Lapsi on alkanut menettää kiinnostuksen pienempien sisarusten kanssa touhuamiseen ja kavereita kaipaa, ja heitä hyvin vaihtelevasti näkee, kun kaikilla on koko ajan niin kiire.
Minulle puhuu rumasti, kaikesta valittaa... asiat kiinnostaisi vain kavereiden kanssa ja heidän puutteessaan vain pelaa ja pelaa ja pelaa..
Ja ruokapöydässä usein vain toteaa, että pahaa ja jättää syömättä. Ja kotitöistä kamala riita koko ajan. Miten saan opetettua dödön ym. käytön, kun vastaanotto on "mene pois" tai " ööööö". Ja kotona on alettu kiroilla jne.
Olen kyllä ihan hukassa. Yksi päivä jo itkinkin lohduttomana huonoa vanhemmuutta, kun kaikki on niin vaikeaa, enkä löydä keinoja toimia lapsen kanssa. APUA!?!
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainen itse olit teininä?
Toihan on aivan normi teinikäyttäytymistä. Haluatko epänormaalin teinin?
Koita kestää. Joskus se aikuistuu...
poika, 12v.
meillä ei ole siis kiire, ollaan aika paljon "vain" kotona. mutta kavereilla tuntuu olevan. Karsittiin loputonta harrastusrumbaa jo keväällä,kun lapsi oli kyllästynyt jatkuvaan suorittamiseen. Hänelle tuntuisi sopivan sellainen vanhanaikainen lapset kiertelee vapaasti pihalla, vaan kun pihan on ihan tyhjä.
Voi voi... pahempaa on edessä, joten relaa. :-)
Helpottaa kun se lähtee inttiin...
No oikeasti, normaalilta teiniangstilta kuulostaa. Ja meillä kyllä isä opetti pojille hygienia-asiat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:44"]
Millainen itse olit teininä?
Toihan on aivan normi teinikäyttäytymistä. Haluatko epänormaalin teinin?
Koita kestää. Joskus se aikuistuu...
[/quote]
niin, olin kova urheilemaan, eikä meillä ollut pelikoneita. asuttiin maalla, joten pyörällä liikuin n.10km säteellä, että pääsin "ihmisten ilmoille". minulla ei myökään ollut sisaruksia, joten paljon piti keksiä kaikenlaista viihdykettä, mitä oli sitten lukeminen, pyörän huoltaminen, omatoiminen urheileminen, naapurin lasten kanssa heiluminen, välillä vain makoilu ja haaveilu. minulla oli kirjeenvaihtokavereita jne.
olin lopulta jo 15, ennenkuin aloin kapinoida ja silloinkin urheilu oli ykkösenä eli kapinointi oli aikalailla sitä, että aloin käydä nuorisodiskoissa ja joskus piti sitten maistella siideriä jne. koskaan en ole tykännyt kiroilemisesta, eikä olisi tullut mieleenkään puhua kovin törkeitä aikuisille, eikä jättää syömättä ruokaa jne.
että kyllä on nuorten normikäytös kovasti erilaista, kuin "minun aikoina" ei ainakaan sillion ollut tuota "mitä välii" "älä viiti" jne. kulttuuria. ainakin itsellä oli koko ajan tavoitteita ja niitä kohti piti mennä ja taistella vanhempia vastaan, jos ne yritti estää. nyt taas tarvitsee lasta työntää jonnekin suuntaan, ettei ihan läsähtäisi paikalleen ja peleihinsä. hyvin erilaista.
ap
No miksi annat sen lapsen puhua sinulle rumasti? Meillä saa esittää eriäviä mielepiteitä, mutta vanhempia kohdellaan silti kunnioittavasti! Oletko ollut kaveri vanhempi tähän asti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:37"]
Nyt kaivataan hyviä neuvoja.
Lapsi on alkanut menettää kiinnostuksen pienempien sisarusten kanssa touhuamiseen ja kavereita kaipaa, ja heitä hyvin vaihtelevasti näkee, kun kaikilla on koko ajan niin kiire.
Minulle puhuu rumasti, kaikesta valittaa... asiat kiinnostaisi vain kavereiden kanssa ja heidän puutteessaan vain pelaa ja pelaa ja pelaa..
Ja ruokapöydässä usein vain toteaa, että pahaa ja jättää syömättä. Ja kotitöistä kamala riita koko ajan. Miten saan opetettua dödön ym. käytön, kun vastaanotto on "mene pois" tai " ööööö". Ja kotona on alettu kiroilla jne.
Olen kyllä ihan hukassa. Yksi päivä jo itkinkin lohduttomana huonoa vanhemmuutta, kun kaikki on niin vaikeaa, enkä löydä keinoja toimia lapsen kanssa. APUA!?!
[/quote]
no mun neuvot tässä:
tee kaikkesi, että lapsesi oisi viettää aikaa kavereiden kanssa. Kutsu yökylään, retkille mukaan jne. Kuskaa ja kuljeta ja muista olla ystävällinen ja kärsivällinen. Kun lapsesi sitten jossain välissä edittää pienimmänkin oireen siitä,mettä haluaisi puhua jostain kuuntele isolla korvalla ja heti. Hetki menee ohi ihan sekunneissa, eikä toistu. Älä oleuuntelevinasi, vaan pidä huoli, että ymmärrät ja välität siitä, mitä nuori sanoo. Älä moiti äläkä heti neuvo ja päsmäröi kuuntelematta, vaan kysele, mitä mieltä hän on itse ja kerro sitten vasta oma ohjeesi.
Älä pakota syömään ruokaa, mutta vaadi, etttä ruokapöydässä käyttäydytään sivistyneesti (mitä ruoan haukkuminen pahaksi ei ole).
Vaadi, että ne kotityöt tehdään, vaikkei haluaisikaan. Sopikaa yhdessä sopiva peliaika ja muuta tekemistä päivään. Älä sanele. Eikä sitä peliaikaa kannta mitata sekuntikellolla, vaan pikemminkin niin, että se ja se taso loppuun, tms.
dödöt ja muut hygienia-asiat olisi tietysti pitänyt opettaa jo aikaisemmin, mutta kun oot jättänyt sen hoitamatta ajoissasun ei nyt auta muu kuin sietää toisn nolous samalla kuin omasi. Luennoit asiat läpi ja annat tøišn huolehtia itsestään.
Ennen vanhaan hiihdettiin kouluun 20 asteen pakkasessa kesät ja talvet. Toista se nykyään on.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:37"]
kiire
[/quote]