Mirtatsapiini lihotti minua 30 kiloa. Lopetin lääkkeen. Milloin paino alkaa putoamaan?
En ollut koskaan ennen makean ystävä, ja muutenkin sellainen, että söin nälkääni ja kun olin täynnä, niin en syönyt enempää. Mirtatsapiini muutti minut ihan erilaiseksi: Oli pakko saada jatkuvasti ruokaa tai muuten tuntui että pyörtyisin nälästä. Ihan heikotti se hirveä nälkä, ja oli ihan oikeasti olo että kehoni on pakko saada ruokaa tai kuolen. Tämän lisäksi vielä sain kaupanpäälle jäätävän makeanhimon. Aterian, jossa söin 2-3 isoa lautasellista ruokaa, sen jälkeen oli pakko saada vielä jotain makeaa jälkiruokaa, vaikka puolen litran pakkaus jäätelöä. Vasta sitten kehoni oli tyytyväinen.
Nyt on lopettamisesta 3 päivää, ja tottakai olo on edelleen lihava, mutta nälkä on hävinnyt taivaan tuuliin ja makeaakaan ei tee enää mieli. Kuinka kauan menee, että paino palaa entiselleen? Jos siis 30 kiloa ollut ylipainoa, ja tästä eteenpäin syön taas normaalisti.
Kommentit (44)
Lihoin 33 kg vuodessa ja kahdessa vuodessa lopetuksesta laihduin entiselleni. Nopein pudotus oli eka puolivuotta.
Ei se putoa itsestään. Lisäksi se Mirta sotkee aineenvaihdunnan, että on todella vaikea päästä kiloista kuriin. Olin siis alipainoinen siihen asti, kunnes Mirtan aloitin. Nopeasti tuli 20 kg ja sit kun en jaksanut vahtia syömisiä, enkä liikkunut, niin tuli hitaammin vielä 10 kg. Mirtassa kasvaa ruokahalu ja se jää jotenkin "päälle" vaikka lääkkeen lopettaa. Ruokahalu on edelleen suuri, ja laihduttaminen on ihan hitonmoisen vaivan takana. Olen luopunut ajatuksesta, että pääsisin siihen painoon, joka oli ennen Mirtaa. Tähtään siihen, että olen 2-3kg alle sen rajan, jossa bmi:n mukainen normaalipaino kääntyy ylipainoksi.
Niin, ja jojoilu seuraa Mirtasta. Olen jojottanut kahdesti, nyt yritän kolmannen kerran siten, etten yritäkään niitä vanhoja pohjalukemia vaan tyydyn siihen, joka on terveydelle ok. Enää 5kg jäljellä pudotuskesta.
Hankala lääke se on. Tepsii masennukseen, mut lihominen ikävää.
Kokeilin nukahtamislääkkeenä. Ensimmäisen illan minimaalisen annoksen jälkeisenä aamuna olin jo aivan turvoksissa eli ainakin keräsi nestettä. Ruokahalukin kyllä kasvoi. Koska ei ensimmäisiä käyttökertoja lukuunottamatta enää toiminut siihen mihin määrättin, niin lopetin melko nopeasti ja turvotuskin alkoi laskea päivä päivältä.
Jos ne lähettäis tota Afrikkaan, niin eiköhän kohta olis koko Afrikka täynnä kivien ja hiekan ylensyöntiin kuolleita potilaita. Joku yksittäinen harhapäissään pälyilevä läski vois löytyä veitset tanassa väijyssä, jostain autiokylästä.