Lue keskustelun säännöt.
Mikä jårki on facebookissa?
19.07.2015 |
Olen yli 30v mies. En käytä facebookkia enkä mitään muutakaan somea johon ladataan kuvia ja kerrotaan mitä teen juuri nyt.
Liityin kyllä facebookkiin jokunen vuosi sitten kun työkaverit patistivat, mutta en koskaan ymmärtänyt sen pointtia.
Nykyisin lähes kaikki tuntemani ihmiset lataavat jatkuvasti päivityksiä ja kuvia facebookkiin ja kertovat mitä tekevät milloinkin. Monilla on jopa 200 kaveria. Miksi heidän kaikkien pitäisi nähdä nuo päivitykset ja kuvat? Minä en vaan käsitä.
Enhän minäkään mene kaupungille huutamaan kurkku suorana että "söin juuri pizzan! Nyt menen uimarannalle!!" Facebookissa tuollainen on ihan normaalia. Ja ne kaverit ovat suurinosa jotain puolituttuja joita ei koskaan edes livenä näe. Miksi heidän kaikkien tarvitsee tietää nuo päivitykset?
Mutta sitten kun joku tuttu tulee vastaan kaupungilla, niin luikitaan karkuun ja vältellään. Tai sitten vaihdetaan pari sanaa tyyliin "moi". Ja sitten kotiin taas facebookkiin yms. Ihan hullua.
Kertokaa minulle miksi teette tätä? Minä haluaisin oikeita ystäviä, ei kiinnosta facebookit, mutta nykyisin se olisi se ainoa keino saada kavereita ja ystäviä.
Kommentit (18)
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 12:00"]
Facebook on nykyisin niin out.
[/quote]
muoti-ilmiöiden perässä juokseminen on niin teiniä ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en käytä FB:tä tuossa "perinteisessä" merkityksessä, josta tietämättömät usein puhuu. En ole jakanut sinne vuosikausiin itsestäni mitään, mutta kuulun moniin ryhmiin ja vierailen sivulla joka päivä.
Esimerkkejä ryhmistä: paikkakunnan kirppis (helpompi päästä tavaroistaan eroon kuin huutonet), samoin eri aiheiden kirppikset, sanotaan nyt vaikka sellainen että vaihdetaan viherkasvien pistokkaita - mistä noita ilman FB:n ryhmää löytäisin? Lisäksi harrastan esim. geokätköilyä, ryhmistä saa heti oivan avun mieltä painaviin kysymyksiin tai vaikka jonkun mysteerin ratkaisuun, kiva muutenkin lukea muiden kokemuksia vaikka onhan meillä perinteinenkin keskustelupalsta. Tuolla voi myös sopia treffejä tiettyihin paikkoihin. En taaskaan keksi oikein mistä löytäisin yhtä helpolla ko. ihmisiä kuin tuolta. Samoin käsityöaiheisista ryhmistä voi ostaa esim. lankoja tai mitä milloinkin, saada uusia ideoita omiin töihinkin. Löytyisihän nämäkin ehkä googlaamalla?
Ihan huumorimielessä kuulun mm. Ei mennyt niin kuin Strömsössä -ryhmään.
Kerrohan huvikseen, miten vastaavat asiat onnistuu sinun elämässäsi ilman FB:tä?
Toiset päivittää sinne koko ajan kaikkea turhaa ja toiset ei ikinä mitään. Mä olen poistanut kavereista niitä puolituttuja, joiden jutut ei mua kiinnosta ja samalla lähti niitäkin, jotka just ja just moikkaa livenä eikä mitään muuta. Itse käytän nykyään eniten niitä ryhmiä ja toisaalta tapaamisten sopimiseen, kun ei mulla ole enää kaikkien puhelinnumeroita.
Itse kuulun facebookiin, mutten ole kuvailemasi kaltainen.
Minulla on facebookissa 22 kaveria, ja tapaan heitä livenäkin. Tosin, osa asuu toisella puolella suomea, joten heitä tapaan harvemmi. Siksi facebook on kätevä tapa kertoa kuulumisistaan. Puhelinlasku ei kerry kuulumisia vaihtaessa.
Kirjoitan sinne asioita, joiden kuvittelen oikeasti ihmisiä kiinnostavan, kuten: "Jee, pääsin tänään autokoulun kokeesta läpi" "Kävin katsomassa xx elokuvan ja tykkäsin paljon, suosittelen muillekin." ja "kännykkäni jäi tänään töihin, minuun saa siis yhteyden vain facebookilla."
Että on meitä facebookin käyttäjiäkin erilaisia.
Mullakin vaan kourallinen kavereita siellä ja aina saan kommentteja että: voi ei, onks sul vaan noin vähän kavereita!!
En halua päivityksiäni sellaisille, joiden kanssa en tapaile tai muutenkaan ole tekemisissä vrt työkaverit tai vanhat ala-asteen kaverit tai muuta sontaa.
Pidän kavereinani niitä, ketä tapailen muutenkin viikottain eikä todellakaan kiinnosta nämä 549 kaveria omaavat tyypit joita he eivät edes näe. Ollaan olevinaan niin suosittua ja hyvää kaveria kun on monta sataa kaveria. Myötähäpeä on suurta.
Kirppikset ja ryhmät ruokaan liittyvinä on jees, muutapa sitten ei tule siellä oltua, joskus kirjoitellaan kavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä voi kategorioida ihmiset eri asteidiksi ystäviksi jolloin vain parhaimmat kaverisi näkevät postauksesi. Myös voi valita, kenen päivityksiä näkee. Ei tarvitse ottaa kaveripyyntöjä vastaan. Liity vaikka ryhmiin jos moottoripyörät kiinostaa, kalastus tai rakentaminen tms sellaista harrastusmeininkiä. Omaa kuvaa tai nimeään ei ole pakko käyttää, avaat vaan ensin sähköpostitilin väärällä nimellä tehdäksesi profiilin. Mutta ymmärrän hyvin ap, sellaista sontaa se on.
Raivostuttavin on mun sisko joka kuuntelee youtubesta tai spotifysta musaa, ja postaa kaikki 200 biisiä siihen ja kaikki tietty kavereiden seinällä. Kiroilee ja kirjoittaa niin päin helvettiä ettei saa mitään selvää ja sitten kun sitä ojentaa niin suuttuu. Poistin hänen päivitykset itseltäni.
No mitä järkeä on kirjoitella vauva.fi:lle? Elämässämme on paljon asioita, joissa jonkun toisen mielestä ei ole mitää järkeä, ja oikeastihan juuri mikään niistä ei ole elämän ehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"ostin työkalun mutta ei oo mitään nikkaroitavaa enkä osaa ees käyttää sitä, ihan surkea ja turha työkalu, miten kukaan viitti keksiä tämmösen, nyyh nyyh"
Kerran kiersi yksi kuva jossa oli tämän tapainen teksti, "onneksi on facebook, muuten en millään ehtisi juosta kaikkia 200 tuttavaani läpi näyttämään kuvaa piirakastani". Tuo oli hyvin kuvaava.
Mulla se toimii sen takia, että lähes kaikki kaverini asuvat eri paikkakunnalla ja osaa näkee todella harvoin. Näille sitten kerroin tärkeimmät asiat yhdellä viestillä, eli se säästää aikaa. Samalla menee päivitys muutamalle, joille en sitä välttämätt kasvokkain kertoisi, tai ainakaan varta vasten ilmoittaisi, mutta ei ne salaisuuksia ole, joten ei se haittaa. Tällainen päivitys on vaikkapa muutto. Nykyään kun ei tiedä kaikkien postiosoitettakaan, kun yhteydenpito tulee pidettyä sähköisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä fb:ssä voi olla profiili, mutta ei siellä tarvitse käydä. Oma taktiikkani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Some onkin nykymaailman syöpä.
Ihmisillä oli ilmeisesti ennen somea ongelma, kun ei voinut julistaa guacamolen tai avokadopastan syöntiään. Nyt voi.
Eihän siinä olekaan järkeä. Mutta puolukka ei tajua sitä päättömyydessään. Tai ehkä tajuaa mutta ovat niin enemmistön vietävissä "kun muutkin on siellä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 02:32"]Eihän siinä olekaan järkeä. Mutta puolukka ei tajua sitä päättömyydessään. Tai ehkä tajuaa mutta ovat niin enemmistön vietävissä "kun muutkin on siellä".
[/quote]
puolukka = porukka
No onko sinne facebookkiin nyt pakko mennä? Tai onko minun sinne päivitettävä kaikkea paskaa jos haluan kavereita oikeaan elämään?
Tuntuu että kun tapaa uuden ihmisen ja kertoo etten käytä facebookkia, niin suunnilleen olen joku lapsiraiskariin verrattavissa oleva.
Vihaan facebookia. Mieheni koko aika menee siihen, kun kommunikoi sen kautta ja emme osaa puhua toisillemme enää muuta kuin oliks facebookissa mitään tyyliin.
Pelottaa, että se vie parisuhteen tuhoon, kun mies jatkuvasti kulkee kännykkä taskussa ja päivittää liikkumistietojaan kavereilleen. Sitä ei voi jättää edes autolla ajettaessa. Pelottaa, koska tulee se kolari, kun katse oli sekunnin murto- osan puhelimessa.
Eikö voi pysähtyä, jos juuri sillä hetkellä pitää jitain kirjottaa.
Jos syömme ravintolassa, päivitys jatkuu, tulee tunne, että halutaan koko ajan olla muualla kuin läsnä olevassa tilanteessa.
Itsekin olin samanlainen, nyt en enää käytä sitä paskaa.
Mahtaa olla tärkeää kommunikointia kavereille, kun koko ajan pitää päivittää tietoja.
Minulla ei ole yhtään asiaa, mitä haluaisin itsestäni kertoa muille somessa. Kasvokkain voi kertoa paljonkin, mutta miksi pitäisi tehdä se netissä?
Minusta Face on kiva. Kun sen avaa aamupäivällä, on kuin saisi monta postikorttia. Ihmiset lähettävät kauniita valokuvia, tervehdyksiä matkoiltaan, kuvia harrastuksistaan ja vaikka käsitöistään. Joku saattaa linkittää biisin, toinen kutsuu mukaan konserttiin jossa esiintyy. Joku kirjoittelee elämästään pakinanpuolikkaita, runoja ja joku vitsejä. Joku kehuu löytäneensä mahtavan ruokapaikan ja suosittelee muillekin. Kaipa viihtyminen sen parissa on kiinni tuttavapiiristä. Minä tykkään omistani