Lukion esitelmät
Ite oon ihan hirvee jännittäjä esitelmien suhteen. Kovin montaa kertaa en oo vielä esitelmiä pitäny ja lukioon oisin menossa. Onko teillä ollu paljoa esitelmiä lukiossa?
Mulle on ihan jäätävää mennä sinne ihmisten eteen oon pariin kertaanki vain jähmettynyt ja palannut paikalleni kun en sanaakaan saa suustani.
kaiken lisäksi olen huono tekemään mitään esitelmiä koskaan en ole mitään hyvää numeroa saanut mistään vaikka kuinka olen panostanut.
Kommentit (12)
Sama mullakin. Kohtasin viime vuonna pelkoni ja pidin pitkä esitelmän luokan edessä. Se meni ihan hyvin, mutta ope anto mulle ihan paskan numeron ja vituttaa niin paljon että tekis mieli lopettaa koko lukio ja sanoa kaikille että haistakaa vittu.
Minuakin jännitti esiintyminen hirveästi, mutta vähitellen siihen tottuu. Toistoa, toistoa. Edellinen antou hyviä vinkkejä. Jännittämistä ei kannata häetä, se on tosi yleistä, vomakaskin versio. Nykyisin pärjään luokan edessä jo ihan hyvin.
T. lukion opettaja
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 01:44"]
Sama mullakin. Kohtasin viime vuonna pelkoni ja pidin pitkä esitelmän luokan edessä. Se meni ihan hyvin, mutta ope anto mulle ihan paskan numeron ja vituttaa niin paljon että tekis mieli lopettaa koko lukio ja sanoa kaikille että haistakaa vittu.
[/quote]
Älä anna periksi. Sisuunnu vaan lisää ja ota miete että "näytän teille! Odottakaapa vaan!"
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 01:47"]Minuakin jännitti esiintyminen hirveästi, mutta vähitellen siihen tottuu. Toistoa, toistoa. Edellinen antou hyviä vinkkejä. Jännittämistä ei kannata häetä, se on tosi yleistä, vomakaskin versio. Nykyisin pärjään luokan edessä jo ihan hyvin.
T. lukion opettaja
[/quote]
Vahinko alapeukku anteeksi
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 01:54"][quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 01:47"]Minuakin jännitti esiintyminen hirveästi, mutta vähitellen siihen tottuu. Toistoa, toistoa. Edellinen antou hyviä vinkkejä. Jännittämistä ei kannata häetä, se on tosi yleistä, vomakaskin versio. Nykyisin pärjään luokan edessä jo ihan hyvin.
T. lukion opettaja
[/quote]
Vahinko alapeukku anteeksi
[/quote]
Numerosi laski juuri yhdellä. -4
Ymmärrän että jännittää, mutta juuri siksi opiskelijoita pyydetään luokan eteen, jotta kokemusta kertyisi ja tilanteesta tulisi ajan myötä edes siedettävä. Tsemppiä opintoihin! T: Opettaja
Nuorena on kovasti itsekriittinen ja toisten sanomisetkin ottaa itseensä herkästi. Jännitys on nuorena tosi yleistä, jokainen jännittää joskus. Toisilla se vaan voi olla voimakkaampaa, mutta ennen kaikkea kannattaa antaa itselleen anteeksi, että ei pidä jännittämistä outona tai pahana. Se on ihmisen normaali reaktio.
Sen syntymekanismihan tulee meistä ihmisistä, kun ammoisina aikoina jouduimme joka päivä kamppailemaan selviytymisestä, aikana kun oli petoja ja alkuihmisiä. Taistele tai pakene- ilmiö. Tämä taistele tai pakene- ilmiö tavallaan voi nousta hallitsevaan rooliin tilanteessa, missä sen ei pitäisi tulla niin voimakkaasti esiin. Siitä tulee ne fyysisest oireet. Nämä kun itselleen selvittää, tietää että ei tässä ole kyseessä muu kuin luonnollinen reaktio. Harjoituksen kautta tottuu ja oppii pikkuhiljaa ja edistyy ihan varmasti, koko ajan. :)
terveisin todella kova entinen jännittäjä, vieläkin jonkin verran jännittävä pappi
Ehkä noin 20 "esitelmää" - eli sisään mahtui mm. äikän neloskurssin puhe, lyhyt viisiminuuttinen jostakin fyysikosta, itävallan esittely saksaksi, ruotsiksi pikkuesitelmää, uskonnossa tärkeästä henkilöstä tms. Ei sen kummempia - niistä selviää. Sitten toki eri kielten puhekursseilla on paljon enemmän puhetta ja nimenomaan omaa puhetta - ei vain opettajan. Kuitenkaan ei ole pakko mennä puhekursseille - vaikka ne kivoimpia ja rennoimpia olivatkin! Sä kyllä selviät, älä anna niiden esitelmien olla sua vahvempia! Ja se fiilis on mahtava esityksen jälkeen. Sitä paitsi kaikki niitä jännittää omalla tavallaan, toiset näkyvämmin kuin toiset. Tsemppiä!
- kevään ylioppilas
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 01:47"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 01:44"]
Sama mullakin. Kohtasin viime vuonna pelkoni ja pidin pitkä esitelmän luokan edessä. Se meni ihan hyvin, mutta ope anto mulle ihan paskan numeron ja vituttaa niin paljon että tekis mieli lopettaa koko lukio ja sanoa kaikille että haistakaa vittu.
[/quote]
Älä anna periksi. Sisuunnu vaan lisää ja ota miete että "näytän teille! Odottakaapa vaan!"
[/quote]
Ei siinä ole mitään näyttämistä, kun opettaja arvostelee täysin mielivaltaisesti ja ei osaa edes perustella numeroansa. Silti vaan on oikeassa ja asiasta oli turha valittaa, koska opettajaa pidetään korkeammassa arvossa kuin oppilasta, siitä huolimatta vaikka olisikin väärässä. Meni usko koko järjestelmään.
Pyydä lääkäriltä beetasalpaajia jos jännitys on ylitsepääsemätöntä.
Kiitän vinkeistä :) ja kokemuksista niitä oli mukava lukea. Jännittää hirveästi jo pelkkä lukioon meneminen kun ei ole mitään asioista selitetty kunnolla ja on vain oletettu että tiedetään kaikki. Koitan selviytyä hengissä sekä lukiosta että esitelmistä ;)
Aika vahvat tuntemukset ja tiedot on siitä mitä pon olla jännittäjä. Olen jännittänyt 13-vuotiaasta saakka ja olen nyt 34.
Lukiossa oli meidän aikaan jonkin verran esitelmiä, minä podin itse tuohon aikaan niin kovia paniikkioireita ja kohtauksia, että sain suorittaa esitelmät täysin kirjallisina opettajille. Olin välttelyn kierteessä nuoresta pitäen. Se ei tietysti ole välttämättä se parhain tie, koska se oravanpyörä jää päälle, alkaa vältellä yhä enemmän jännittäviä tilanteita jne. Itse olen psykoterapian ja lääkehoidon kautta pikkuhiljaa selvinnyt takaisin "normaaliin elämään"
Voisit lähtee liikkeelle siitä, että valmistaudut mahdollisimman hyvin esitelmiisi. Teet sen minkä voit, älä vaadi iteltäs liikoja silti. Harjoittele vaikka ennakkoon esim pidä esitelmä itelles peilin edessä tai vaikka kotiporukoille. Opettele oikeanlainen hengitystekniikka (palleahengitys) ennen esitystä esim. vedä rauhallisesti ilmaa syvään sisään ja hitaasti ulos X 10. Punastelua ja vapinaa tms ei kannata pelätä, vaikka tämän sanoessani tiedän että se pelottaa silti. Ajan mittaan noitya oireita oppii silti myös hallitsemaan.
Joskus voi tulla kyseeseen psykoterapia ja lääkehoito avuksi, jos jännitys pahenee eikä sen kanssa vaan jaksa pitkänkään ajan päästä. Serotoniinin takaisinoton estäjillä noita yleensä hoidetaan ja joskus bentsodiatsepiineilla. Silti jutteluterapia, eli psykoterapia on tärkeä. Beetasalpaajia (joka ei oo psyykelääke) voi käyttäää juuri fyysisiin oireisiin, sydämen tykytys, vapina jne.
Ja tosi tärkeä keino: altistus! Altista itseäsi mahdollisimman paljon tilanteille, jotka sinuu jännittää. Askel kerrallaan siten että liikut mukavuusalueen sisäpuolella. Tuossa tapauksessa harjoittele esim esitelmiä ennakkoon kotona ja kavereille tms.