tasapainoelimen tulehdus
Mieheni herätti minut eilen aamuna, kun hänellä ei jalat kantaneet kun huimasi niin paljon ja oli kunnon tuskanhiki. Kohta rupesi kunnolla oksentamaan myös. Soitin tässä vaiheessa ambulanssin, koska ei tiedetty onko kuoleman vakavaa vai ei. Mieheni vietiin ensiapuun, jossa totesivat että mieheni korvat ovat täysin tukossa vaikusta ja tämän takia tasapainoelin tulehtunut. Huuhtelivat korvat ja määräsivät pahoinvointi lääkettä ja lähdettiin kotiin. Mies ei vieläkään pysty nousemaan sohvalta ollenkaan, vähänkin jos nousee niin tulee paha olo ja huimaa. Vessaan ja suihkuun täytyy taluttaa ja suihkussa istui lattialla ja pesi itsensä. En ole koskaan aikasemmin tämmösestä kuullut, onko muilla kokemuksia?
Kommentit (21)
Mulle tuli tuo flunssan jälkitautina vuosia sitten. Lääkäri sanoi että voi huimata kolme päivää, viikkoa tai kuukautta... Itsellä kesti puoli vuotta. En osaa sanoa loppuiko huimaus vai opinko vain elämään sen kanssa. Tasapainon uudelleenkalibrointi voi auttaa nopeuttamaan oireiden ohimenemistä. Pientä tasapainon härnäämistä kun harrastaa voinnin rajoissa, niin pikkuhiljaa se siitä helpottaa. Yksi asia täytyy myös huomioida, kun on pitkään sohvan pohjalla, verenpaineet sopeutuu makuuasentoon ja siitä johtuvaa huimausta voi tulla ylösnousun yhteydessä.
Minulla huimaus on jatkuvaa,se nykii joka suuntiin,keinuttaa kuin pomppulinnassa kävelisin. Makuulle mennessä kestää n. 20 min ennenkuin olo tasaantuu. Tuntuu kuin joku manaaja vetelis vuorollaan joka suuntiin. Eli tasapaino ihan hukassa ja sen kyllä tuntee. Hulluksi tulemisen pelko myös,koska en mahda tälle itse mitään! Teen manööverejä,mutta eivät auta. Epleyn liikkeet. Kuvottava olo koko ajan,nyt pystyn onneksi jo syömään kunnolla.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:36"]Kyllä minäkin (9) nyt aikuisena ajattelen että olisi kumminkin kannattanut käydä lääkärissä, mutta teininä on olevinaan niin haavoittumaton. Kannattaa ehdottomasti tarkkailla tuleeko muita aivoperäisten vaivojen oireita, ja sitten toimia nopeasti. Vaikka ei muita oireita tulisikaan, niin tosissaan nestehukkaa on syytä myös varoa. Minulle ei tuosta ole kovin isoa häikkää jäänyt, mutta äidilläni on toinen tasapainoelin toimimaton saman taudin seurauksena samalla lailla kuin tuossa ylempänä kuvailtiin, se on kuulemma aika tavallista, ja hänen on esimerkiksi vaikea kulkea pimeässä suoraan.
[/quote]
Joo. Täytynee seurata että ilmeneekö muita oireita. Oksentanut ei ole enää mutta valittaa pahaa oloa aina kun nousee. Viikon sairasloman sai, täytyy katsoa tarviiko lisää.
Ap
Minulla ollut useammankin kerran, yleensä flunssan yhteydessä. Vie jalat alta ym. Menee ajan kanssa ohitse.
Otettu kyllä pään CT ym.ensim.kerralla
Teetettiinkö hänelle mitään neurologisia testejä? Pienemmälläkin oireistolla ollaan yleensä muutamia päiviä osastolla testattavana, pään kuvat jne.
Neuvoisin menemään uudestaan päivstykseen (eikä mitään kuppaista tk:ta) vaan yliopistosairaala josta löytyy oma neurologian päivystys.
Ei korvakäytävässä oleva vaikku pääse tasapainoelimeen, sillä tasapainoelin on samassa nestetilassa sisäkorvan kanssa, joka on tärykalvon ja välikorvan takana suojassa.
Eli mitäköhän tässä on oikeasti tapahtunut...
Mun äidillä oli tuo tasapainoelin toiselta puolelta lakannut vaan toimimasta, en muista oliko edes tulehdusta. Oireet oli samat kuin miehelläsi. Käveli seinästä tukea pitäen kunnes oppi kävelemään kunnolla uudelleen. Oli sairaalassa eristyksissä ensin pari päivää ennen diagnoosia kun aluksi epäiltiin jotain vakavaa tarttuvaa sairautta.
Ei tehty päänkuva mitä ihmettelin myös itsekin. Meinasi että huomenna soittaa aamulla päivystykseen ja kysyy neuvoja jos ei ole yhtään parempi sillon.
Ap
Mun opettajalle iski tollanen kerran kesken koulupäivän, se tais olla 2 päivää sairaslomalla sen jälkeen
Ja lisään vielä että ei vaikku tätä siis pelkästään aiheuttanut kuulemma. Lääkärin mukaan olisi voinut tulla muutenkin, mutta täysin tukkoiset korvat ovat edesauttaneet asiaa.
Ap
Tasapainohermon tulehdus on inhottava sairaus, ensin pelkää kuolevansa ja sitten pelkää ettei kuolekaan. Minulla oli teininä (35 vuotta sitten, joten hoitokäytännöt ovat varmasti muuttuneet), alkoi aamulla, ja seiniä pitkin menin ja oksensin. Huimaus hellitti vain makaamalla hiljaa paikallaan, silmiä liikuttamatta, ja kun yritti nukkua, tuntui kuin putoaisi loputtomiin. En käynyt lääkärissä, ja huimaus meni ohitse tosissaan parissa päivässä, eikä koko aikana ollut mitään kipuja. Jos tulehduksen kanssa joutuu sairaalaan, se johtunee lähinnä siitä, ettei neste pysy sisällä - itse otin vettä teelusikka kerrallaan ja odotin kunnes se oli noin suunnilleen imeytynyt. Aiheuttaja on ymmärtääkseni joku virus.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:01"]
Tasapainohermon tulehdus on inhottava sairaus, ensin pelkää kuolevansa ja sitten pelkää ettei kuolekaan. Minulla oli teininä (35 vuotta sitten, joten hoitokäytännöt ovat varmasti muuttuneet), alkoi aamulla, ja seiniä pitkin menin ja oksensin. Huimaus hellitti vain makaamalla hiljaa paikallaan, silmiä liikuttamatta, ja kun yritti nukkua, tuntui kuin putoaisi loputtomiin. En käynyt lääkärissä, ja huimaus meni ohitse tosissaan parissa päivässä, eikä koko aikana ollut mitään kipuja. Jos tulehduksen kanssa joutuu sairaalaan, se johtunee lähinnä siitä, ettei neste pysy sisällä - itse otin vettä teelusikka kerrallaan ja odotin kunnes se oli noin suunnilleen imeytynyt. Aiheuttaja on ymmärtääkseni joku virus.
[/quote]
Joo kuulostaa täysin samalta kun miehelläni. Mietityttää vaan silti kun eivät niitä päänkuvia ottaneet että jos onkin päässä jotain vakavampaa?
Ap
Tutustu myös Menieren tautiin, jos huimauskohtaukset jatkuvat.
Kyllä minäkin (9) nyt aikuisena ajattelen että olisi kumminkin kannattanut käydä lääkärissä, mutta teininä on olevinaan niin haavoittumaton. Kannattaa ehdottomasti tarkkailla tuleeko muita aivoperäisten vaivojen oireita, ja sitten toimia nopeasti. Vaikka ei muita oireita tulisikaan, niin tosissaan nestehukkaa on syytä myös varoa. Minulle ei tuosta ole kovin isoa häikkää jäänyt, mutta äidilläni on toinen tasapainoelin toimimaton saman taudin seurauksena samalla lailla kuin tuossa ylempänä kuvailtiin, se on kuulemma aika tavallista, ja hänen on esimerkiksi vaikea kulkea pimeässä suoraan.
Löytyisikö tälle ketjulle vielä jatkoa?
Mitenkäs edellisellä kirjoittajalla huimaus sujunut? Itsellä tämä tasapainoelimen tulehdus vasta uusi tuttavuus.
Huimaus jatkunut kolmatta viikkoa ja ylös ei tahdo päästä, koska heti alkaa kiertohuimaan ja pää on ihan sekaisin.
Eli siis aikaa vaan tarvitaan, ettå tasoittuu. Työssä tässä ei kyllä kykene käymään varmaan vielä pitkiin aikoihin. Saisi edes pään ylös tukevasti, mutta sekään ei meinaa onnistua :(((
Minulla oli tuollainen. Myös sisäkorva tulehtui ja korva kuuroutui pysyvästi. Huimausta kesti monta kuukautta.
Haluaisin kuulla miten parantuminen on edennyt?
Minulla neljä viikkoa kestänyt huimaus,pyörrytys,keinunta,pahoinvointi ja väsymys. Kävely tuntuu kuin aallot heittäisivät eteenpäin. Tasapainohermon tulehdus ja ei vaan meinaa hellittää.. sängyssä ollessa olo kuin vesisängyssä kelluisi,välillä tuntuu kuin putoaisi alas ja välillä tulee painoton tunne. Järki kohta lähtee kun neljän seinän sisällä joudun olemaan ja koko heinäkuu mennyt jo tämän taudin kanssa. Kauanko vielä tulee kestämään?! Pahointivointilääkkeet eivät auta,en saanut muuta lääkettä. Sairaslomaa vaan. Alussa kärsin tosi voimakkaasta kiertohuimauksesta. En pystynyt kahteen viikkoon olemaan pystyssä yhtään. Ainoastaan wc-reissut onnistuivat seinistä kiinni pitäen ja silmät lähestulkoon kiinni.