Mieheni tarjoutui ostamaan minulle uuden auton, en halunnut

Kotiin tuli autokaupan mainospostia, tarjoutuivat ostamaan autoni hintaan x, kun ostaisin uuden auton heiltä. Mieheni innostui ja ehdotti, että hän maksaisi välirahan ja ostaisi tuon auton minulle. Hänellä on huomattavasti enemmän rahaa, kuin minulla, eikä itselläni ole ollut autonvaihto suunnitteilla lähitulevaisuudessa. Kieltäydyin. Mies suutahti ja sanoi, että ei sitten. Ei aio kuulemma ehdotella samaa myöhemmin. 

Ensinnäkin tämä oli toinen kerta, kun hän ehdotti tätä. Kummallakin kerralla autot ovat miellyttäneet häntä, ei minua, joka sillä autolla ajelisin. Minusta molemmat ehdotetut autot olivat suoraan sanottuna rumia, olkoot vain kuinka uusia ja hyviä. Oma autoni on neljä vuotta vanha, erinomaisessa kunnossa eikä häiritse esteettistä silmääni. Tietenkään, koska olen itse sen valinnut (ja maksanut).

Tarkoituksena ei ole humble braggäillä. Tietenkin on kivaa, että mies haluaa antaa minulle arvokkaita lahjoja, en valita siitä. Ongelmana on se, ettei mies yhtään mieti, mistä minä pitäisin. Hän antaa minun ymmärtää olevani epäkiitollinen, kun en halua ottaa lahjoja vastaan. Minua ärsyttää kaikenlainen päällepäsmäröinti ja tuntuu, että mies haluaisi päättää kaikesta. Ensin hän yrittää väkisin tyrkyttää jotain, mitä en halua ja mököttää sitten nurkassaan, kun hänen lahjansa ei kelpaa.