Selittäkää tietämättömälle, miten oikeuslaitos toimii? Ensin siis käräjäoikeuteen ja sitten hovioikeuteen. Mitä tapahtuu siinä välissä?

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen passkuusaste on poliisi, joka vippailee roskakoriin ilmoituksia oman mielivaltansa mukaan. Toinen lapsus on käräjäoikeus. Vasta hovissa alkaa olla jotain tietämystä. Onhan aivan naurettavaa, että lainoppineet joutuvat lehdistön kautta kertomaan miten mikäkin juttu pitäisi käsitellä.

Käräjäoikeudessa on aina lakitieteellisen koulutuksen saanut henkilö puheenjohtajana.

Oikeustieteen maisterin tutkinto.

Tuomariksi ei pääse kuka tahansa.  Ja hänellä tulee kokemusta käräjätuomarin tehtävistä.

Vierailija kirjoitti:

Vinkkinä ap:lle: Niitä kapakassa sattuneita nujakoita ja kaljanpöllimisiä ei kannata viedä hoviin asti!

Onneksi minulla ymmärrys toimii myös humalassa ja ei tule tehtyä tuollaisia tekoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin tehdään rikosilmoitus poliisille.

Poliisit tutkii, onko asiassa tapahtunut rikosta ollenkaan.

Jos rikos on tapahtunut, lakia on rikottu, niin sitten poliisi kysyy, että haluatko viedä käräjille asian, vai sovitteletko.

En tiedä sanatarkkaan miten se sitten sinne syyttäjälle päätyy se rikosasia. Mutta syyttäjä voi ottaa asian käsittelyyn ja sitten istutaankin jo käräjillä.

Jos ei ole käräjäoikeuden tuomioon tyytyväinen, niin sitten valitus hovioikeuteen.

Tämä on täyttä pötyä. Jos et tiedä, älä arvaile.

Sivusta:  Ei toi kommentti 16 ole mitään pötyä, se on totta.

Kaikki lähtee siitä, että tehdään rikosilmoitus asiasta poliisille.

Joitakin asioita poliisi voi ottaa käsittelyyn ilman rikosilmoitustakin, esim. joku siviilijuttu.

Poliisi tekee esitutkinnan ja antaa sen tarvittaessa syyttäjälle.

Syyttäjä päättää mennääkö asian kanssa oikeuteen.

Jos syyttäjä päättää, että oikeuteen mennään, hän nostaa syytteen, sitä henkilöä/henkilöitä kohtaan keneestä/ keistä rikosilmoitus on tehty.

Sitten henkilöt haasteaan oikeuteen.  

Sitten oikeus määrää käsittelypäivän.

Vai miten muka kommentoija luulee, että asiat menisivät oikeuskäsittelyyn?

Ole hyvä ja kerro se meille muillekin!  Kerropa tosiaan.

Oikeuteen menevät asiat on jo pitkälle käsiteltyjä juttuja,  syytettyjä on kuulusteltu ja kaikki asiat valmisteltu oikeudenkäyntiä varten.

Sitä varten on Suomessa olemassa syyttäjät ja poliisitoimi.

Mutta näköjään kommentoija luulee, että Suomessa on vain ja ainoastaan järjestyspoliiseja, jotka kurvailevat autolla edestakaisin jossain.

Poliisiorganisaatio on joka maassa erittäin laaja.  Erikseen on tutkijapoliisit: rikospoliisit, huumepoliisit sun muut.

Ihan lähtien siitä, että yleisen syytteen alaisissa rikoksissa poliisi ei kysele uhrilta, mennäänkö oikeuteen. Poliisi ei myöskään päätä, mennäänkö oikeuteen vaan syyttäjä. Mm. nämä asiat oli pielessä siinä viestissä.

Miksi te apinat luulette, että tuomioistuimissa käsitellään vain rikosasioita? Suurin osa käräjäoikeuksien käsittelemistä asioista on riita- asioita, ja lisäksi on myös hakemusasiat.

Käräjä- ja hovioikeuden välissä asianajajat rahastavat sinut ensimmäisen kerran. Jollet ole aivan pers aukinen jo valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Hovioikeuteen mennään, jos jompi kumpi, syytetty tai uhri, haluaa valittaa käräjäoikeuden tuomiosta jostain syystä. Kumpikin saattaa myös tyytyä käräjäoikeuden tuomioon, jolloin se jää lainvoimaiseksi.

Hovioikeuden tuomiosta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, JOS korkein oikeus antaa asiassa valitusluvan. Korkeimpaan oikeuteen pääsee käytännössä vain erikoisemmissa tapauksissa ja tapauksissa, joilla on jotain yhteiskunnallista merkitystä, tai lainkäyttötilanne on harvinainen ja vaikea. Mistään tavallisista naapuririidoista tai perus pahoinpitelyistä korkein oikeus ei anna valituslupaa.

Tämän jälkeen on vielä EU:n oikeusasteet käytettävissä, mutta sinne pääsee vieläkin hankalammin.

Hyvin kirjoitettu, näissä asioissa harvoin näkee tekstiä, jossa tiivis ja yleistajuinen ilmaisu on myös asiasisällöltään faktaa kotimaisten tuomioistuinten osalta. Pieni varaus kuitenkin siihen, että vaikka naapuririita ei ensi näkemältä poikkeaisi tavallisesta tai vaikka pahoinpitely näyttäisi olevan peruspahoinpitely, etukäteen ei voi poissulkea 100-prosenttisesti, etteikö jutussa voisi silti olla jokin yksittäinen erityiskysymys, johon KKO mahdollisesti myöntää valitusluvan. Mutta sellaista asiaa, jossa valitusluvan saanti KKO:hon olisi varma, ei ole olemassa.

Tarkennan asiaa EU:n oikeusasteiden osalta.

Jos puhutaan oikeusasteista, jotka ovat käytettävissä "tämän jälkeen", kyseessä ei ole Luxemburgissa toimiva EU:n tuomioistuin vaan Strasbourgissa toimiva Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin. Euroopan neuvostossa on yli 40 jäsenvaltiota eikä se kuulu EU:n organisaatioon https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/256

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ei voi hakea muutosta kansallisen tuomioistuimen tuomioon. Siellä voi tehdä valtiota vastaan valituksen siitä, että valtio rikkoo ihmisoikeussopimusta, koska kansallisen tuomioistuimen tuomio ei ole ihmisoikeussopimuksen mukainen. Sitä ennen on käytävä läpi kaikki kansalliset valitusasteet.

Ihmisoikeustuomioistuin ei siis kumoa esimerkiksi Suomen korkeimman oikeuden tuomiota, mutta jos valitus menee siellä läpi, ihmisoikeustuomioistuin voi velvoittaa Suomen maksamaan asianosaiselle hyvitystä siitä, että kotimainen tuomio on ihmisoikeussopimuksen vastainen.

EU:n oikeusasteissa sen sijaan käsitellään tyypillisesti sellaisia asioita, jotka ovat meneillään kansallisessa tuomoistuimessa mutta joissa kansallisen tuomioistuimen on sovellettava (myös) EU-oikeutta. Jos EU-oikeuden oikeasta tulkinnasta on epäilyä, kansallinen tuomioistuin lykkää käsittelyä ja kysyy EU-oikeuden tulkintaa EU-tuomioistuimelta. Vastauksen saatuaan kansallinen tuomoistuin jatkaa asian käsittelyä ja antaa siinä tuomion. Kansallinen tuomioistuin arvioi näytön ja tulkitsee kansallista lakia itse mutta noudattaa EU-tuomioistuimen tulkintaa EU-oikeudesta.

EU:n oikeusasteiden muita juttutyyppejä ovat unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden väliset erimielisyydet EU-oikeudesta sekä yksityisten henkilöiden tai firmojen valitukset unionin päätöksistä, jotka koskevat suoraan henkilöä tai firmaa (esim. kartellisakot, polkumyyntitullit, EU-tavaramerkkien rekisteröinnit...)

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käräjäoikeus on se paikka, jossa kaikki eivät ole lainoppineita. Siksi sieltä tulee paskoja lainvastaisia päätöksiä.

Tuli paskoja päätöksiä tai ei, niin käräjäoikeus on aina ensimmäinen oikeusaste, jossa asioista päätetään.

Ja hyvin usein, hovioikeus pitää käräjäoikeudn päätöksen voimassa.

Toki käräjäoikeuden päätöksiä voidaan hovioikeudessa muuttaakin, kumminkin päin.

Hovioikeus voi määrätä lievämmän rangaistuksen,  voi kuitenkin määrätä myös tiukemman ja kovemman rangaistuksen.

Vain siinä tapauksessa, että syyttäjä ja/tai asianomistaja on valittanut hoviin ja vaatinut rangaistuksen korottamista. Syytetyn oma valitus ei voi johtaa tuomion kovenemiseen.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Ensin tehdään rikosilmoitus poliisille.

Poliisit tutkii, onko asiassa tapahtunut rikosta ollenkaan.

Jos rikos on tapahtunut, lakia on rikottu, niin sitten poliisi kysyy, että haluatko viedä käräjille asian, vai sovitteletko.

En tiedä sanatarkkaan miten se sitten sinne syyttäjälle päätyy se rikosasia. Mutta syyttäjä voi ottaa asian käsittelyyn ja sitten istutaankin jo käräjillä.

Jos ei ole käräjäoikeuden tuomioon tyytyväinen, niin sitten valitus hovioikeuteen.

Mieheni sai 8kk ehdollista perheriidastamme,

Olin humalassa ja väittänyt että kuristi.

Huusin ja koska yritti pitää vuokrakämpämme  yritti hiljentää (kättä suuneteen)

OIKEUDESSA MINUA EI KUULTU

OIKEUTEEN 3 VUOTTA TAPAHTUNEEN JÄLKEEN

koska meillä EI OLLUTKAAN RAHAA saimme tuon rangaistuksen:(

Nyt hovioikeus

Emme voi matkustaa 5:een vuoteen jos jää voimaan..

ei kiinaan, ei jenkkeihin

muuta haittaa ei ole:(

Noiden kahden välissä tapahtuu "vararikko"...