Sijaisperheessä kasvanut vastailee kysymyksiin

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 04:32"]Miksi jouduit/pääsit sijaiskotiin ja mitä mieltä itse olet siirrosta (hyvä/huono)?
[/quote]

Koska äidin ongelmat päihteiden, rahankäytön ja muutenkin elämänhallinnan suhteen kärjistyivät niin ettei kyennyt yksinänsä enää huolehtimaan minusta ja siskostani. Itselleni perheeseen pääsy on ollut elämäni parhaimpia asioita, koska sain sitä myötä turvallisen, huolehtivan ja tasapainoisen kasvuympäristön :)
Ap

Tylsä ilta tänäänkin, joten UP!

Minkä ikäisenä sinut sijoitettiin? Pääsitkö samaan perheeseen siskosi kanssa? Kutsutko sijaisvanhempiasi äidiksi ja isäksi, vai jollain muilla nimillä? Pidätkö yhteyttä bio-äitiisi? Minkä ikäiseksi asuit sijaisperheessä, ja koetko edelleen olevasi osa tuota perhettä? Kiinnostaa, koska harkitsemme pitkän lapsettomuuden jälkeen sijaisperheeksi ryhtymistä mieheni kanssa. Kaikkea hyvää sinulle!

Minkä ikäisenä menit sijaisperheeseen?
Oliko siellä muita lapsia?

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:55"]Minkä ikäisenä sinut sijoitettiin? Pääsitkö samaan perheeseen siskosi kanssa? Kutsutko sijaisvanhempiasi äidiksi ja isäksi, vai jollain muilla nimillä? Pidätkö yhteyttä bio-äitiisi? Minkä ikäiseksi asuit sijaisperheessä, ja koetko edelleen olevasi osa tuota perhettä? Kiinnostaa, koska harkitsemme pitkän lapsettomuuden jälkeen sijaisperheeksi ryhtymistä mieheni kanssa. Kaikkea hyvää sinulle!

[/quote]

Olin seitsemän kun sijaisperheeseen pääsin ja 6v siskoni kanssa pääsimme tosiaan onneksi samaan perheeseen, jossa täysi-ikäisyyteen asti asuin. Perheen vanhempia kutsuin alusta asti heidän etunimillään, mikään muukaan ei oikein oikealta olisi tuntunut. Biologiseen äitiini en pidä yhteyttä, vaikka joskus yhteydenottoja hänen taholtaan on tullutkin. Koen, että sijaisperheeni on ainoa oikea perhe jota minulla on koskaan ollut ja siispä edelleenkin koen olevani osa tuota perhettä. Hienoa kuulla että palstalta löytyy sijaisperheeksi ryhtymisestä kiinnostuneita, en voi kuin arvostaa :) Ap

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:56"]Minkä ikäisenä menit sijaisperheeseen?
Oliko siellä muita lapsia?
[/quote]

Kuten ylempänä kirjoittelinkin, olin 7v sijaisperheeseen päästessäni. Sijaisvanhemmillani on kaksi biologista lasta, minua vanhemmat pojat, eli juu muitakin lapsia perheessä oli. Ap

Minäkin haluaisin sijaisvanhemmaksi. Haluaisin lisää itselleni rakkaita, kun en onnistunut saamaan kuin yhden lapsen. Mutta olenko liian vanha. Olen jo 50-v samoin aviomieheni. Tiedätkö, onko ikärajaa?

Onko ne sijaislapset jotenkin vaarallisia usein? Opettajani otti sijaislapsen ja se sitten oli adhd, joka ryhtyi narkkariksi. Myi omaisuudet ja nyt on narkkaillut itsensä hoitolaitoskuntoon. Nämä sijaisvanhemmat kuormittuivat ja lopulta erosivat.

Mukä oli sinusta rankinta niillä sijaisvanhemmilla? Ottaisitko itse sijaislapsen?

Hienoa että osaat arvostaa sitä perhettä ketä teidät otti. mulla kanssa kokemusta asiasta. Eli me tarjottiin koti perhetutulle tytölle jonka äiti oli siis alkoholisti. Aluksi piti tulla asumaan vuodeksi mutta sitä aina venytettiin koska heidän äiti ei "parantunut" tästä alkoholismista ja lopulta kuoli. Tää tyttö jota pidin/pidän siskona niin asui lopulta meillä n.6v olin silloin 10v kun tämä muutti meille. Nyt päälle parikymppinen. Vituttaa vaan kun tämä ketä otettiin asumaan meille niin ei arvosta samalla tavalla tätä tilaisuutta ja apua jonka yksinhuoltaja äiti ja minä tarjottiin.

Mikset tapaa bioäitiäsi, vaikka tämä ottaa yhteyttä? Ymmärrätkö häntä? Kutsutko häihisi?

12 kerran kuulin myös niin ahneesta sujaislaosesta, joka köyttäytyi huonosti ja sitten jopa idotti silti perintöä siitä sijoitusperheestä ja pettyi, kun ei saanut.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 00:29"]Minäkin haluaisin sijaisvanhemmaksi. Haluaisin lisää itselleni rakkaita, kun en onnistunut saamaan kuin yhden lapsen. Mutta olenko liian vanha. Olen jo 50-v samoin aviomieheni. Tiedätkö, onko ikärajaa?
[/quote]

Valitettavasti en osaa vastaikärajoja tai erityisemmin muutenkaan mitään sijaisperheeksi kelpaamisen kriteereitä koskien :( Ap

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 00:33"]Onko ne sijaislapset jotenkin vaarallisia usein? Opettajani otti sijaislapsen ja se sitten oli adhd, joka ryhtyi narkkariksi. Myi omaisuudet ja nyt on narkkaillut itsensä hoitolaitoskuntoon. Nämä sijaisvanhemmat kuormittuivat ja lopulta erosivat.
[/quote]

Eiköhän sijaislapsissa ole kaikenlaista väkeä kuten ihmisissä yleensäkin :D En itse ainakaan oke vaarallinen :D Ap

Voi, kun olisimme saaneet <3 sut sijaislapseksi tähän kasvamaan biolapsemme kanssa. Vaikutat symppikseltä.
.
Miten paljon käytät päihteitä? Juotko esim humalaan asti ja käytätkö huumeita?

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 00:34"]Hienoa että osaat arvostaa sitä perhettä ketä teidät otti. mulla kanssa kokemusta asiasta. Eli me tarjottiin koti perhetutulle tytölle jonka äiti oli siis alkoholisti. Aluksi piti tulla asumaan vuodeksi mutta sitä aina venytettiin koska heidän äiti ei "parantunut" tästä alkoholismista ja lopulta kuoli. Tää tyttö jota pidin/pidän siskona niin asui lopulta meillä n.6v olin silloin 10v kun tämä muutti meille. Nyt päälle parikymppinen. Vituttaa vaan kun tämä ketä otettiin asumaan meille niin ei arvosta samalla tavalla tätä tilaisuutta ja apua jonka yksinhuoltaja äiti ja minä tarjottiin.
[/quote]

Mitä tarkoitat? Ettei tällä sijaislapella ole oikeutta olla täysvaltainen perheenjäsen vaan hänen täytyisi koko elämänsä osoittaa syvää kiitollisuutta? Eli aina pitäisi käyttäytyä jotenkin paremmin kuin biologinen lapsi?

Sijaisperheeksi ryhtyminen on hieno teko, mutta ainakin omasta mielestä metsään menee heti jos ei lasta oteta täysivaltaiseksi perheenjäseneksi vaan odotetaan elinikäistä näkyvää kiitollisuutta.

Ei kai sen sijaislapsen kuulu olla töysvaltainen perheenjäsen ob selkeästi eri kuin adoptiolapsi. Ei peri sijaisvanhempiaan ja hänestä saa lomaakin.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 00:34"]Mukä oli sinusta rankinta niillä sijaisvanhemmilla? Ottaisitko itse sijaislapsen?
[/quote]

Sijaisäiti joskus sanoi että vaikeinta on ollut tietää miten paljon uskaltaa meihin lapsiin kiintyä. Entä jos olisikin käynyt niin, että olisimme palanneet takaisin äidille niin miten vaikeaa luopuminen olisi ollut. Itse en tiedä olisiko minusta sijaisvanhemmaksi, epäilen että ei. Ap

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 00:57"]Ei kai sen sijaislapsen kuulu olla töysvaltainen perheenjäsen ob selkeästi eri kuin adoptiolapsi. Ei peri sijaisvanhempiaan ja hänestä saa lomaakin.
[/quote]

Totta. Silti tuntuu naurettavalta, että muutenkin elämässä huonommat eväät saanut lapsi pitäisi aikuisiällä jotenkin merkittävästi osoittaa kiitollisuutta. Siksikö sijaisperheeksi ryhdytään, että tullaan ääneen kiitellyiksi paremmiksi ihmisiksi? Ajattelin, että sijaisperheenä ideaali olisi sellainen, jolla olisi enemmän rakkautta annettavanaan kuin omia lapsia on suotu. Toivon tietenkin, että sijaisperheitä arvostetaan ja suuresti arvostan itse.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 00:36"]Mikset tapaa bioäitiäsi, vaikka tämä ottaa yhteyttä? Ymmärrätkö häntä? Kutsutko häihisi?
[/quote]

Jossain kohtaa täysi-ikäistymiseni jälkeen pidimme enemmänkin yhteyttä, mutta välit menivät kun äidin vanhat ongelmat vaivasivat edelleen eikä hänellä ollut aikomustakaan hakea apua ja huomasin lopulta tulleeni vain häikäilemättömästi hyväksikäytetyksi erään asian suhteen. En ehkä täysin ymmärrä äitiä, erityisesti sitä ettei hän suostu hankkimaan apua ongelmiinsa mutta toisaalta ymmärrän syitä jotka niihin ovat johtaneet. Äidin kutsumisesta häihin en tiedä, onneksi ei vielä tarvitse miettiäkään. Ap