Olen teini. Kun olen riidellyt vanhempieni kanssa, niin olen uhannut tappaa.

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 18:17"]

Olen 18v tyttö ja suutun tosi helposti. Sanon kaikkea pahaa, mitä kadun jälkeenpäin. Etenkin vanhemmille sanon pahasti. Muita ihmisiä en oikeastaan edes tunne. Vihaisena oikeasti myös ajattelen pahasti. Joskus saatan myös äksyillä koirille.

Vanhemmat huolehtii minusta tosi paljon ja ne sanoo aina vaan että "menneet on menneitä"  tai sitten ne väittää ettei ne muista, kun puhun jostain tekemästäni tai sanomastani vääryydestä. Joskus olen riidellessä huutanut jotain että "mä tapan sut" tai että "mä revin sulta pään irti" tai "mua ei haittaa vaikka kuolisit". Nämä jutut tuntuu tosi pahalta, vaikka vanhempiani ei tunnu haittaavan.

Olen yrittänyt korvata huonoa käytöstäni silittämällä pyykkiä ja imuroimalla. Yritän myös olla suuttumatta.

[/quote]Sinä muistutat minua jälleen yhdestä syystä, miksi en halua lapsia.

Hanki apua psykologilta.

Hei taas!

Kiitos kun olette vastailleet näinkin asiallisesti. Olen todellakin itsekin huolissani, kun suutun välillä niin voimakkaasti. Olen kuitenkin tavallaan hyvin kunnollinen teini: pärjään koulussa, enkä liiku kaupugilla missä sattuu. En myöskään ole mikäänperinteinen "kovis" eli en tupakoi enkä käytä alkoholia. Tavallaan olen tosi lapsellinen vielä.

Haluaisin kyllä jotain apua tähän vihaisuuteen. Olenkin avun piirissä mt ongelmien takia, mutta joskus tuntuu että minua ei uskota, koska en näytä pahikselta, vaan ennemmin viattomalta pikkutytöltä. Tuntuu että lapsenomaisen ulkonäköni takia saan kaiken anteeksi, vaikka tiedän, että nämä on vakavia asioita ja tunnen kauheasti syyllisyyttä tästä kaikesta.

Tietääkö joku onko esimerkiksi netissä jotain vihanhallinta ryhmiä tai onko jotain kirjoja, joita minun kannattaisi lukea? En halua pilata itseni enkä varsinkaan muiden elämää.

Tuntuu tosi kivalta, kun otitte minut vakavasti, vaikka jotkut viestit onkin aika äkäisiä (ja ihan syystäkin). ap

Vihanhallinta apua?

Mulla oli hyvin myrskyisä nuoruus ja haluan sun tietävän että selviät kyllä. Uskon että vanhempasi ovat ensisijaisesti huolissaan sinusta. Sano heille että haluat apua vihaasi. Vihassa tunteena ei ole mitään pahaa. Pitkän päälle se kuitenkin kuluttaa sua itseäsi. Myös vihan syy olisi hyvä selvittää. Et ole paha ihminen, se että sulle tulee huono omatunto teoistasi tai sanomisistasi todistaa sen. Pyydä apua vanhemmiltasi, terkkarilta, opettajalta, lääkäriltä keneltä vaan joko ottaa sut tosissaan, koska olen ollut samanlainen kuin sä ja tiedän että tarvitset tukea ja apua.

Ja sen lupaan että selviät kyllä. Olen itse lähemmäs 30v nainen, mäkin selvisin. Ja voin sanoa käsi sydämellä että elämä vain paranee vanhetessaan. Voimia ja tsemppiä sinulle!

Minulla oli samankaltaisia tuntemuksia tuon ikäisenä ja joskus sanoin myös todella sopimattomia juttuja, vaikka en koskaan tarkoittanut niitä. Myös lääkitys saattoi vaikuttaa; jouduin silloin syömään lääkettä, joka ei kuulunut minulle mitenkään. Uskoisin että ikä auttaa noihin ongelmiin aika paljon. Tutkitusti ihminen tulee lempeämmäksi ja mukavammaksi iän myötä ja tuota kehitystä tapahtuu ainakin ikävälillä 20-40.

-Mies 29v + 1v-

TOIVOTTAVASTI TAPAT ITSESI VITUN KOIRAN KIDUTTAJA. TLLLAISEN EI ANSAITSE ELÄMÄÄ.

Googleta mindfullness-meditaatio. Siitä voisi olla apua. Kaikkea hyvää sinulle. ♡

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:12"]

TOIVOTTAVASTI TAPAT ITSESI VITUN KOIRAN KIDUTTAJA. TLLLAISEN EI ANSAITSE ELÄMÄÄ.

[/quote]

Olen kyllä pakottanut lapsena koiria mukaan kaikkiin leikkeihin ja myöhemminkin nykinyt niitä lenkillä hihnasta, mutta nyt olen jättänyt ne vanhempieni hoidettattavaksi, koska suutun helposti. Koirat voivat hyvin ja niistä huolehditaan.

Itsemurhaa olen kyllä ajatellut muutenkin.

Sinulla taitaa olla paljon patoutunutta vihaa? Ei tuo nyt ihan tasapainoisen ja terveen nuoren miehen kasvutarinalle kuulosta.

Noinniinkuin työelämää ajatellen kannattaisi opetella vähän itsehillintää. Kaikki eivät nimittäin ole yhtä ymmärtäväisiä kuin sun vanhemmat....

Kyllä se varmasti vanhempia haittaa, vaikka kai siihen voi turtuakin jonkin verran. Tuo on asia joka sinun pitäisi ottaa käsittelyyn jos haluat pystyä toimimaan normaaleissa ihmissuhteissa ja yhteiskunnassa yleensä. Mutta vanhemmat kai ovat aina ne, jotka saa ottaa sen pahimman käytöksen vastaan, koska niille uskaltaa kiukutella.

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 18:19"]

Noinniinkuin työelämää ajatellen kannattaisi opetella vähän itsehillintää. Kaikki eivät nimittäin ole yhtä ymmärtäväisiä kuin sun vanhemmat....

[/quote]

Yritän päästä johonkin hyvin itsenäiseen työhön. Työnhaku vähän pelottaa, kun en ehkä uskalla puhua.

Olen tehnyt niin paljon pahaa jo tähän ikään mennessä, että en ole varma kuinka kauan uskallan jatkaa enää. Olen päättänyt, että teen jotain mieluummin itselleni kuin jollekin toiselle.

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 18:19"]Sinulla taitaa olla paljon patoutunutta vihaa? Ei tuo nyt ihan tasapainoisen ja terveen nuoren miehen kasvutarinalle kuulosta.
[/quote]
Hän on nainen.

Nyt ensimmäisenä opettelet hillitsemään itseäsi ja purkamaan suuttumustasi jollakin muulla tavalla.
Luonteenpiirrettä ei voi muuttaa, mutta voit vaikuttaa käytökseen. Tollaisella riehumisella ei perheen ulkopuolella pärjää ihmissuhteissa eikä työelämässä.

Mielestäni noi asiat pitäisi puhua selväksi eikä teeskennellä ettei mitään tapahtunut.

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 18:31"]

Nyt ensimmäisenä opettelet hillitsemään itseäsi ja purkamaan suuttumustasi jollakin muulla tavalla. Luonteenpiirrettä ei voi muuttaa, mutta voit vaikuttaa käytökseen. Tollaisella riehumisella ei perheen ulkopuolella pärjää ihmissuhteissa eikä työelämässä.

[/quote]

En halua muita ihmissuhteita kuin vanhempani. Työelämässä en vielä ole, mutta en yleensä suutu muille kuin vanhemmilleni ja sellaisille ihmisille, jotka yrittää olla kavereita. Suuressa joukossa alan myös hermostua ja esim. ruuhkaisessa kaupassa tai markkinoilla kävelen vain ihmisten läpi. Joskus myös ajan polkupyörällä suoraan, vaikka edessä olisi mutkittelevia lapsia. Soitan kyllä kelloa. Joskus jos ihmiset ovat levittäytyneet kevyen liikenteen väylälle, niin ajan polkupyörällä autotien puolelle.

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 18:39"][quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 18:31"]

Nyt ensimmäisenä opettelet hillitsemään itseäsi ja purkamaan suuttumustasi jollakin muulla tavalla. Luonteenpiirrettä ei voi muuttaa, mutta voit vaikuttaa käytökseen. Tollaisella riehumisella ei perheen ulkopuolella pärjää ihmissuhteissa eikä työelämässä.

[/quote]

En halua muita ihmissuhteita kuin vanhempani. Työelämässä en vielä ole, mutta en yleensä suutu muille kuin vanhemmilleni ja sellaisille ihmisille, jotka yrittää olla kavereita. Suuressa joukossa alan myös hermostua ja esim. ruuhkaisessa kaupassa tai markkinoilla kävelen vain ihmisten läpi. Joskus myös ajan polkupyörällä suoraan, vaikka edessä olisi mutkittelevia lapsia. Soitan kyllä kelloa. Joskus jos ihmiset ovat levittäytyneet kevyen liikenteen väylälle, niin ajan polkupyörällä autotien puolelle.
[/quote]

Oletko ajatellut, että vanhempasi saattavat haluta omaa rauhaa ja sinut ulos pesästä? Syytä olisi haluta muita ihmissuhteita kuin vanhempasi.

Mieluiten eläisin ihan yksin ja olenkin muuttamassa kotoa vuoden sisällä. Sen jälkeen en varmaan juuri näe ihmisiä muuten kuin kaupassa. En ainakaan usko. Nykyisinkin olen yksin tosi paljon. Yritän aina olla vastaamatta vanhempieni puheisiin, mutta ne jatkavat silti, koska ei saa kuulemma olla kokoajan hiljaa. ap

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 18:27"][quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 18:19"]Sinulla taitaa olla paljon patoutunutta vihaa? Ei tuo nyt ihan tasapainoisen ja terveen nuoren miehen kasvutarinalle kuulosta.
[/quote]
Hän on nainen.
[/quote]

Oho! Luin huonosti! Sitä suuremmalla syyllä olisin huolissani, tuon kaltainen aggressiivisuus ei kuulu normaaliin teini-iän kehitykseen, etenkään tytöillä!

Kuulostat minulta 14-vuotiaana, tosin isälleni en ikinä uskaltanut sanoa noin.