Lue keskustelun säännöt.
Miksi olette niin ilkeitä lapsillenne?
14.07.2015 |
Tehdään jo aluksi selväksi kun sitä kuitenkin kysytään: ei, mulla ei ole lapsia. Olen pistänyt merkille viime aikoina monta tilannetta julkisella paikalla, joissa vanhempi tiuskii lapsille minkä ehtii. Näissä tilanteissa muksu ei ole koskaan käyttäytynyt asiattomasti tai muuten vaan vänissyt jotakin ärsyttävästi. Kerronpa esimerkin.
Olin viikonloppuna K-marketin pitkässä kassajonossa. Edessäni oli mamma kahden lapsen kanssa, vanhempi ehkä kuusi ja nuorempi neljä. Lapset seisoivat siinä äidin molemmin puolin ja kyselivät jotain, tyyliin "miten tämä maksetaan", "onko tuo setä lehdessä se laulaja" jne. Äiti mäkätti koko jonotuksen ajan lapsille haukkuen heitä muun muassa idioottiapinoiksi, miten ärsyttää lähteä tollasten idareiden kanssa kauppaan, voisitteko nyt kerrankin käyttäytyä ja olla jumalauta hiljaa, mikä siinä on kun ei voi olla kunnolla, ootte inhottavia, voitko mennä odottamaan kassan päätyyn kun en jaksa kuunnella teitä.
Sitten isompi jossain vaiheessa yritti jotain puolustautua ja otti korista karkkipussinsa, yritti laittaa sen hihnalle mamman latoessa muita ostoksia. Äiti repi pussin väkisin lapsen kädestä ja alkoi marmattamaan, et nyt vttu irti siitä pussista ja taas samat litaniat miten inhottaa liikkua tollasten kanssa. No tästähän lapsi alkoi itkemään ja sitten taas mäkämäkä..
Oli hiukan kiusallista seistä siinä takana.. Ei voi kun ihmetellä. Meneekö teillä hermot lapsiinne vai miksi pitää olla niille niin ilkeitä? Oon todistanut tässä useamman tämänkaltaisen episodin.. Yksikin kakara yritti junassa laittaa itse kengästä tarroja kiinni, siinä sitten isä vain haukkui miten tuokin voi olla nii vaikeeta jne.
Kommentit (52)
No enpä ole moista todistanut! Olisin kyllä todennut pääidioottiapinalle, että nyt se leipäläpi kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kyllä vastaavaa käytöstä itse todistanut, miksi et puuttunut tai sanonut jotain? Itse nostaisin äläkän!!!
Luuleeko ap että hänen todistamansa käytös on normaalia??
Välillä tulee myrskyjä ja välillä menee överiksi itsellä ja lapsilla. Koko ajan ei ole kivaa.
No siksi monet on ilkeitä lapsilleen, että vanhemmaksi tullaan liian epäkypsänä, liian keskeneräisenä ja liian itsekkäänä. Mikä ei siis riipu iästä. Itsetuntemus voi olla nolla, kyky irroittautua omista tarpeista ja mielihaluista ja asettua lapsen asemaan on heikko, auktoriteettina olosta ei ole kokemusta, kyky käsitellä vanhemmuuden tuomia pettymyksiä on heikko ja useimmillahan on vaan synnyinlahjana vittumainen luonne. Ja tän seurauksena vanhemmat maksattaa lapsillaan sen oman epävarmuuden, väsymyksen ja pettymyksen.
Vanhempana olo on yhteiskunnassa perinpohjaisesti suojattu tilanne. Käytännössä lapselle saa olla hirveä äiti, lapsen itsetunnon saa tuhota, lapsen saa alistaa vaikka mille, kuten jatkuvasti muuttuville asuinpaikoille ja isä- ja äitipuolille, eikä kukaan koskaan herätä kysymään, että missä on sun vastuu tätä lasta kohtaan. Meillä hyväksytään pitkälle se kulttuuri, että lapsi on tehty tähän maailmaan tekemään vanhemmat onnellisemmiksi ja siksi se fokus on koko ajan vaan siinä miltä vanhemmista tuntuu. Lapsella on lähinnä välinearvo jonka pitää näyttää söpöltä mutta ei kuitenkaan olla passiivinen mutta ei kuitenkaan liian äänekäs eikä missään nimessä hän saa olla väsynyt tai nälkäinen tai kipeä tai pissahädässä jos se ei juuri sillä hetkellä vanhemmalle passaa. On siinä urakkaa pienelle ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihan esimerkin mukaiseen käytökseen ole törmännyt, mutta sellaiseen tympeään mäkätykseen kyllä, jossa mamma vastailee lapselleen ikään kuin tämä olisi aikuisen tasolla. Ilmeisesti nämä vanhemmat eivät ymmärrä, että lapsen älykkyys ja käsityskyky eivät ole samat kuin aikuisella. Surullista. Lapsiparat.
Joo, eihän tuo mitenkään mukavaa kuunneltavaa ole. Mutta, aika helppo on kenestä tahansa tehdä vastaava tarina. Vuoden 365 päivää lasten kanssa sisältää mukavia ja ei niin mukavia hetkiä.
yh-mies35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä välillä meneen kuppi nurin ja suuttumus voi olla ylimitoitettuakin. Vai onko sinun arki ikuista sunnuntaita, jossa voi vaan lallatella, että onpa koko ajan kivaa. Ei kaikkia asioita leikkimällä opita vaan yhdessä opetellaan käsittelemään niitä ei niin kivoja asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän varsin hyvin että ei se lapsiperheen arki ole yhtä juhlaa, mutta mun mielestä ei ole mitään oikeutusta sille että nimittelee lasta ja nolaa tämän julkisesti. Jos näin toimii, on huono äiti/isä. Piste!
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 10:02"]
Kyllä välillä meneen kuppi nurin ja suuttumus voi olla ylimitoitettuakin. Vai onko sinun arki ikuista sunnuntaita, jossa voi vaan lallatella, että onpa koko ajan kivaa. Ei kaikkia asioita leikkimällä opita vaan yhdessä opetellaan käsittelemään niitä ei niin kivoja asioita.
[/quote]
No ap:n esimerkki oli tilanteesta, jossa todellakaan ei yhdessä opita käsittelemään niitä ei niin kivoja asioita. Tuollainen äsähtely ja nolaaminen ja lapsen yrittämisen mitätöinti on hyvin vahingollista lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaista näkee valitettavan usein. En ymmärrä miksi hommataan lapsia, jos selkeästi ei ole selkärankaa niitä kasvattaa. Olen itse kahden lapsen äiti, mieheni ja minun ei ole vielä koskaan tarvinnut huutaa lapsille tai olla ilkeitä. Ei ole aikuisen asia olla lapselle ilkeä, aikuisen tehtävä on kasvattaa lasta ja opettaa asioissa sekä olla tukena. On täysin normaalia, että lapsi kyselee ja haluaa osallistua, meidän viisi vuotias kyselee jatkuvasti kaikkea ja en tiedä miksi Se joidenkin vanhempien mielestä on rasittavaa. Myös tuo samainen viis vuotias haluaa auttaa kaupassa ja laittaa tavaroita hihnalle, annan auttaa mutta pidän aina huolen että jonoa ei seisoteta vaan lapan itse samalla tavaraa hihnalle. Lapsista tulee sellaisia kuin heistä kasvatat. Oma puhetyylisi ja käytöksesi on malli lapsille, jos itse puhuu noin on turha ihmetellä miksi lapsi huutaa, potkii ja sylkee päälle kun komennetaan. Usein nimenomaan kaupassa, ikeassa jne näkee perheitä, ollaan ihan hermo piukassa ja äyskitään, isä ja äiti äyskivät toisilleen ja lapset tekevät yhden virheliikkeen niin aletaan komentaa ja haukkua. Rajat ja säännöt saa luotua haukkumatta lasta. Kyllä omatkin lapsemme ovat joskus huonolla tuulella tai tekevät jotain mitä ei saisi, meillä on kuitenkin luotu uskottavuus ja auktoriteetti ilman lasten haukkumista, huutamista ja alistamista. Lapsi muistaa yllättävän pieniä asioita. Kerran häiritsi mies joka oli kahden lapsen kanssa pojan ja tytön, poika ei saanut jotain tehtyä ja isä oli vieressä, että oleksä joku saatanan neiti! Niin eli siinä tuli samalla haukuttua poikaa ja tehtyä pikkusiskolle selväksi, että tytöt on heikompia ja niissä on jotain huonompaa kuin pojissa.
En kyllä ole vastaavaan törmännyt, mutta yhteen vihaiseen isään kyllä. Suuttui kun lapsi painoi itse liikennevalonappia ja huitaisi lasta päähän ja huusi. Siinä vähän mietin, että voi lasta.
Tottakai jos lapset on kiukutelleet koko päivän, hermostun herkästi jostain pikkujutusta, yhdestäkin inttämisestä, mutta lapsia en koskaan hauku tai huuda. Ääntä joskus korotan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuollainen äiti tarttis hoitoon viedä.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 10:10"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 10:02"]
Kyllä välillä meneen kuppi nurin ja suuttumus voi olla ylimitoitettuakin. Vai onko sinun arki ikuista sunnuntaita, jossa voi vaan lallatella, että onpa koko ajan kivaa. Ei kaikkia asioita leikkimällä opita vaan yhdessä opetellaan käsittelemään niitä ei niin kivoja asioita.
[/quote]
No ap:n esimerkki oli tilanteesta, jossa todellakaan ei yhdessä opita käsittelemään niitä ei niin kivoja asioita. Tuollainen äsähtely ja nolaaminen ja lapsen yrittämisen mitätöinti on hyvin vahingollista lapselle.
[/quote]
Puhuinkin omalla suullani omista kokemuksistani, joita ap kaipaili.
Tässä on tilanne esitettynä ap lasin läpi katsottuna, enkä voi sen perusteella ottaa asiaan kantaa. Värikynät ovat oikein oivallinen ja mielenkiintoinen lelu aikuistenkin käyttöön.
Kerran näin elokuvissa kun äiti ja isä antoivat ohjeita lapselle joka istui heidän keskellä. "ota karkki""älä ota" "istu hiljaa" jne jne.
Satuin istumaan kummilapseni kanssa heidän takanaan joten koputin äidin olkapäätä ja sanoin "voisitteko te miehenne kanssa olla vähän hiljempaa kun leffa on alkamassa". No, vanhemmat alkoivat hyssyttelemään lasta. Silloin onneksi isän vieressä ollut äiti pyysi _vanhempia_ olemaan hiljaa ja ottamaan oppia omasta lapsestaan joka istui hienosti :D
Siis tuollainen
ap:n mainitsema hoitoon ja muut k o u l u t u k s e e n.
Olisit kysynyt tuolta äidiltä tai siltä isältä. Me emme ole he. Kaikille lapsille ei ole suotu tunne-elämään kykenevää vanhempaa ja tuolla on kasvamassa iso joukko lapsia ja nuoria, joilta puuttuu kodin hoiva ja turva. Ihanne maailmtaa ei ole ja surullisia asioita tapahtuu.
Olet ongelman havainnut ja sitä paheksunut, mutta oletko ottanut selville voisitko asioiden eteen jotain tehdäkin. Sinä olet saanut elää suht normaalin lapsuuden, joten tuomitseminen on helppoa. Jos ei ole itse saanut hoivaa niin ei sitä osaa omalle lapsellekaan antaa.
Se on normaalia, että hermo menee, väsyttää ja tulee marmatettua turhasta. Tuo ap:n kuvaama kielenkäyttö ei puolestaan ole lainkaan normaalia. Eihän noin puhuta kenellekään!
Mieti millainen olisi oma käytöksesi, jos se kirjoitettaisiin tarinaksi yhden otannan perusteella.