Siis onko opettajan tutkinto yliopistotutkinto?

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:05"]Ammatillisten aineiden opettajat ovat oman alansa ammattitutkinnon ja työkokemuksen lisäksi käyneet opettajan pedagogiset opinnot erillisinä opintoina n. 1 vuosi amkissa.
[/quote]
Niin ja varsinkaan ns miesalojen opet ei ole läheskään aina ylioppilaita.

Luokanopettajaksi pääsee opiskelemaan n. 10% hakijoista. Eli ei niin kovi helppoa. Ap:lle en suosittele opettajan uraa, jos yleistieto on tuolla tasolla.

On, itse olen käynyt Elämän kovan koulun yliopiston, ja olen nyt pienipalkkainen ope elämän koulussa. Köyhää on, mutta mielenkiintoista.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:15"]Luokanopettajaksi pääsee opiskelemaan n. 10% hakijoista. Eli ei niin kovi helppoa. Ap:lle en suosittele opettajan uraa, jos yleistieto on tuolla tasolla.
[/quote]

Turkuun pääsi tänä vuonna 5% hakijoista. Se siitä helppoudesta.

Sitten on myös AMK-tasoinen ammatillinen opettajankoulutus. Minun amiksessa oli enemmän poikkeus että opettaja oli käynyt lukion. Yleisempi väylä oli amis -> opisto -> opettajankoulutus.

Ei tietenkään ole korkeakoulututkinto. Apukoulun oon käynyt ja vähän vammanen. t. aineenope yläasteelta

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:21"]

Sitten on myös AMK-tasoinen ammatillinen opettajankoulutus. Minun amiksessa oli enemmän poikkeus että opettaja oli käynyt lukion. Yleisempi väylä oli amis -> opisto -> opettajankoulutus.

[/quote]

Opistoaste on poistunut ajat sitten.

Koulututkinto pitää suorittaa koulussa. Voit päästä kouluun opiskelemaan, vaikket olisi ylioppilas, jos menestyt hyvin valintakokeessa.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:19"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:15"]Luokanopettajaksi pääsee opiskelemaan n. 10% hakijoista. Eli ei niin kovi helppoa. Ap:lle en suosittele opettajan uraa, jos yleistieto on tuolla tasolla.
[/quote]

Turkuun pääsi tänä vuonna 5% hakijoista. Se siitä helppoudesta.
[/quote]
3-8% taitaa olla sisäänpääsyprosentti okl:iin.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:27"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:21"]

Sitten on myös AMK-tasoinen ammatillinen opettajankoulutus. Minun amiksessa oli enemmän poikkeus että opettaja oli käynyt lukion. Yleisempi väylä oli amis -> opisto -> opettajankoulutus.

[/quote]

Opistoaste on poistunut ajat sitten.

[/quote]

Näin on. Opistot uudelleennimettiin ammattikorkeakouluiksi. Opistoinssejä on vielä työelämässä ja mainitsemani opettajakoulutus on nykyään AMK.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:15"]

Luokanopettajaksi pääsee opiskelemaan n. 10% hakijoista. Eli ei niin kovi helppoa. Ap:lle en suosittele opettajan uraa, jos yleistieto on tuolla tasolla.

[/quote]

Yleistietoa voi aina kartuttaa, eikä yleistiedon tasoa voi punnita yhden tiedonmurusen avulla. 

Onnea ap! Eteenpäin sillä tiellä, jonka tunnet itsellesi omaksi.

Missä kouluissa voi opiskella lukion opettajaksi? 

On siis erilaisia koulutuksia opettajaksi

- luokanopettajat opiskelevat maisteriksi yliopiston opettajainkoulutuslaitoksella, yleisin pohjakoulutus on lukio mutta myös ammatillinen koulutus voi olla pohjakoulutus. Luokanopettajat opettavat alakoulussa. Opiskelemalla jotain ainetta vähän enemmän he voivat opettaa myös erikoisaineita esim. liikunta, matematiiikka, englanti... alakoulussa.

-aineenopettajat (jotka opettavat esim. yläkoulussa/lukiossa/joissain ainessa amkissa ja ammattikoulussa) opiskelevat ko. ainetta maisteriksi yliopistossa ja sen jälkeen tai sen ohella opettajan pedagogiset opinnot noin vuosi joko opettajankoulutuslaitoksella tai erillisinä opintoina amkissa sen jälkeen kun on aineesta työkokemusta. Osa aineenopettajista on alunperin valittu opiskelemaan opettajansuuntautumisvaihtoehtoon, muiden pitää hakea erikseen opinto-oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin, ja joillekin aineille on vähän opiskelupaikkoja, toisissa aineissakäytännössä jokainen halukas aineen opiskelija pääsee pedagogisiin opintoihin.

-ammattikoulujen ammatillisten aineiden opettajat ja myös monet ammmattikorkeakoulujen opettajat opiskelevat opetettavaa ainetta ammattikoulussa/ammattikorkeakoulussa tutkintoon asti, ovat sen jälkeen työelämässä ja sen jälkeen opiskelevat opettajan pedagogiset opinnot noin vuoden amkissa. AMK:n opettajan pedagogisiin opintoihin on vaikea päästä joiltain aloilta. Työkokemusta painotetaan paljon.

Yliopisto-opettajilta vaaditaan suppeat yliopistopedagogiset opinnot, jos heillä ei ole opettajan pedagogisia opintoja tehtynä. Niihin haetaan erikseen yliopistotyösuhteen kautta.

Opettajia on siis monissa paikoissa, kussakin vaaditaan siihen soveltuva koulutus. AP:n kysymys oli aivan asiallinen.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:51"]

Meinasin opiskella opettajaksi mutta en ole edes ylioppilas.

[/quote]

Siis taasko tämä ikiaikainen kysely? Siis! Siis! Siis! Jne.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:05"]

Missä kouluissa voi opiskella lukion opettajaksi? 

[/quote]

Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ainakin on kouluja, joissa voi opiskella aineenopettajaksi. Mutta tämän vuoden koulupaikat on jo jaettu.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:07"]

On siis erilaisia koulutuksia opettajaksi

- luokanopettajat opiskelevat maisteriksi yliopiston opettajainkoulutuslaitoksella, yleisin pohjakoulutus on lukio mutta myös ammatillinen koulutus voi olla pohjakoulutus. Luokanopettajat opettavat alakoulussa. Opiskelemalla jotain ainetta vähän enemmän he voivat opettaa myös erikoisaineita esim. liikunta, matematiiikka, englanti... alakoulussa.

-aineenopettajat (jotka opettavat esim. yläkoulussa/lukiossa/joissain ainessa amkissa ja ammattikoulussa) opiskelevat ko. ainetta maisteriksi yliopistossa ja sen jälkeen tai sen ohella opettajan pedagogiset opinnot noin vuosi joko opettajankoulutuslaitoksella tai erillisinä opintoina amkissa sen jälkeen kun on aineesta työkokemusta. Osa aineenopettajista on alunperin valittu opiskelemaan opettajansuuntautumisvaihtoehtoon, muiden pitää hakea erikseen opinto-oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin, ja joillekin aineille on vähän opiskelupaikkoja, toisissa aineissakäytännössä jokainen halukas aineen opiskelija pääsee pedagogisiin opintoihin.

-ammattikoulujen ammatillisten aineiden opettajat ja myös monet ammmattikorkeakoulujen opettajat opiskelevat opetettavaa ainetta ammattikoulussa/ammattikorkeakoulussa tutkintoon asti, ovat sen jälkeen työelämässä ja sen jälkeen opiskelevat opettajan pedagogiset opinnot noin vuoden amkissa. AMK:n opettajan pedagogisiin opintoihin on vaikea päästä joiltain aloilta. Työkokemusta painotetaan paljon.

Yliopisto-opettajilta vaaditaan suppeat yliopistopedagogiset opinnot, jos heillä ei ole opettajan pedagogisia opintoja tehtynä. Niihin haetaan erikseen yliopistotyösuhteen kautta.

Opettajia on siis monissa paikoissa, kussakin vaaditaan siihen soveltuva koulutus. AP:n kysymys oli aivan asiallinen.

[/quote]

Yliopistossa opettamisen suhteen ei taida olla niin nöpön nukaa.. En itse ole opiskellut yhtään pedagogiaa, mutta saan silti opettaa meidän yo:ssa ensi vuonna. Aion kyllä lukea jotain pedagogian kirjoja itsenäisesti ennen kuin ryhdyn opettamaan. -n27 

Opettajat lastentarhanopettajista alkaen opiskelevat nykyään yliopistossa. Hyvällä pohjalla yleissivistys ap:lla!

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:14"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:07"]

On siis erilaisia koulutuksia opettajaksi

- luokanopettajat opiskelevat maisteriksi yliopiston opettajainkoulutuslaitoksella, yleisin pohjakoulutus on lukio mutta myös ammatillinen koulutus voi olla pohjakoulutus. Luokanopettajat opettavat alakoulussa. Opiskelemalla jotain ainetta vähän enemmän he voivat opettaa myös erikoisaineita esim. liikunta, matematiiikka, englanti... alakoulussa.

-aineenopettajat (jotka opettavat esim. yläkoulussa/lukiossa/joissain ainessa amkissa ja ammattikoulussa) opiskelevat ko. ainetta maisteriksi yliopistossa ja sen jälkeen tai sen ohella opettajan pedagogiset opinnot noin vuosi joko opettajankoulutuslaitoksella tai erillisinä opintoina amkissa sen jälkeen kun on aineesta työkokemusta. Osa aineenopettajista on alunperin valittu opiskelemaan opettajansuuntautumisvaihtoehtoon, muiden pitää hakea erikseen opinto-oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin, ja joillekin aineille on vähän opiskelupaikkoja, toisissa aineissakäytännössä jokainen halukas aineen opiskelija pääsee pedagogisiin opintoihin.

-ammattikoulujen ammatillisten aineiden opettajat ja myös monet ammmattikorkeakoulujen opettajat opiskelevat opetettavaa ainetta ammattikoulussa/ammattikorkeakoulussa tutkintoon asti, ovat sen jälkeen työelämässä ja sen jälkeen opiskelevat opettajan pedagogiset opinnot noin vuoden amkissa. AMK:n opettajan pedagogisiin opintoihin on vaikea päästä joiltain aloilta. Työkokemusta painotetaan paljon.

Yliopisto-opettajilta vaaditaan suppeat yliopistopedagogiset opinnot, jos heillä ei ole opettajan pedagogisia opintoja tehtynä. Niihin haetaan erikseen yliopistotyösuhteen kautta.

Opettajia on siis monissa paikoissa, kussakin vaaditaan siihen soveltuva koulutus. AP:n kysymys oli aivan asiallinen.

[/quote]

Yliopistossa opettamisen suhteen ei taida olla niin nöpön nukaa.. En itse ole opiskellut yhtään pedagogiaa, mutta saan silti opettaa meidän yo:ssa ensi vuonna. Aion kyllä lukea jotain pedagogian kirjoja itsenäisesti ennen kuin ryhdyn opettamaan. -n27 

[/quote]

Yliopistoissa tuo vaihtelee. Pedagogisia vaatimuksia lisätään pikkuhiljaa. Jotkut yliopistot vaativat pedagogisia opintoja uusiin opetusvirkoihin, joissakin ne ovat suositeltuja.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:00"]

Riippuu vielä aiotko aineenopettajaksi vai luokanopettajaksi. Varsinkin kieltenopettajaksi on vaikea päästä. Mutta maisterin tutkinto se on.

[/quote]

Luokanopettajan tutkinto on korkeakoulututkinto. Apua! Ettekö tätä käsitä?

Oho, onpas tullut paljon vastauksia! :D Lastenohjaajaksi opiskelen tällä hetkellä. Olen tehnyt koulunkäyntiavustajan sijaisuuksia ja siinä samassa pitänyt tunteja 1-3.luokkalaisille. Ammattivalinnan ohjauksessa suositeltiin opettajan uraa. Taidan kyllä olla liian tyhmä siihen. :D Uskon että yleissivistys olisi parempi jos olisin ylioppilas, mutta kuten yllä jo mainittiin, yleissivistystä voi kasvattaa. Tämä on hyvä paikka kysellä "tyhmiä". ;) Pääsette te älykkäämmätkin pätemään. :) Ap