Siis onko opettajan tutkinto yliopistotutkinto?

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:51"]

Meinasin opiskella opettajaksi mutta en ole edes ylioppilas.

[/quote]

Siis taasko tämä ikiaikainen kysely? Siis! Siis! Siis! Jne.
[/quote]

Ikiaikainen? Hassua että en ole itse törmännyt tällaiseen aiemmin. :D Ap

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:07"]

On siis erilaisia koulutuksia opettajaksi

- luokanopettajat opiskelevat maisteriksi yliopiston opettajainkoulutuslaitoksella, yleisin pohjakoulutus on lukio mutta myös ammatillinen koulutus voi olla pohjakoulutus. Luokanopettajat opettavat alakoulussa. Opiskelemalla jotain ainetta vähän enemmän he voivat opettaa myös erikoisaineita esim. liikunta, matematiiikka, englanti... alakoulussa.

-aineenopettajat (jotka opettavat esim. yläkoulussa/lukiossa/joissain ainessa amkissa ja ammattikoulussa) opiskelevat ko. ainetta maisteriksi yliopistossa ja sen jälkeen tai sen ohella opettajan pedagogiset opinnot noin vuosi joko opettajankoulutuslaitoksella tai erillisinä opintoina amkissa sen jälkeen kun on aineesta työkokemusta. Osa aineenopettajista on alunperin valittu opiskelemaan opettajansuuntautumisvaihtoehtoon, muiden pitää hakea erikseen opinto-oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin, ja joillekin aineille on vähän opiskelupaikkoja, toisissa aineissakäytännössä jokainen halukas aineen opiskelija pääsee pedagogisiin opintoihin.

-ammattikoulujen ammatillisten aineiden opettajat ja myös monet ammmattikorkeakoulujen opettajat opiskelevat opetettavaa ainetta ammattikoulussa/ammattikorkeakoulussa tutkintoon asti, ovat sen jälkeen työelämässä ja sen jälkeen opiskelevat opettajan pedagogiset opinnot noin vuoden amkissa. AMK:n opettajan pedagogisiin opintoihin on vaikea päästä joiltain aloilta. Työkokemusta painotetaan paljon.

Yliopisto-opettajilta vaaditaan suppeat yliopistopedagogiset opinnot, jos heillä ei ole opettajan pedagogisia opintoja tehtynä. Niihin haetaan erikseen yliopistotyösuhteen kautta.

Opettajia on siis monissa paikoissa, kussakin vaaditaan siihen soveltuva koulutus. AP:n kysymys oli aivan asiallinen.

[/quote]

Lisäisin tuohon luokanope kohtaan (tai korjaisin) että siis luokanopettaja voi opettaa alakoulutasolla mitä vain ainetta (paitsi jotain ekstrajuttuja kuten ranska, saksa, venäjä) ihan pelkästään sillä luokanopen pätevyydellä. Jos hän taas opiskelee kaksoispätevyyden eli vuoden opinnot jostain tietystä aineesta (äikässä 2 vuoden opinnot) niin sitten hän voi opettaa sitä yläkoulussakin, eikä pelkästään alakoulussa. Siitä ylemmälle tasolle pitää sitten lukea aineenopettajan opintojen verran eli näiden mainitsemieni päälle arviolta n. 3 vuotta (suoraan aineenopeksi lukevillla menee siis yhteensä 5-6 vuotta tietojeni mukaan).

t. luokanopeopiskelija

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:14"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:07"]

On siis erilaisia koulutuksia opettajaksi

- luokanopettajat opiskelevat maisteriksi yliopiston opettajainkoulutuslaitoksella, yleisin pohjakoulutus on lukio mutta myös ammatillinen koulutus voi olla pohjakoulutus. Luokanopettajat opettavat alakoulussa. Opiskelemalla jotain ainetta vähän enemmän he voivat opettaa myös erikoisaineita esim. liikunta, matematiiikka, englanti... alakoulussa.

-aineenopettajat (jotka opettavat esim. yläkoulussa/lukiossa/joissain ainessa amkissa ja ammattikoulussa) opiskelevat ko. ainetta maisteriksi yliopistossa ja sen jälkeen tai sen ohella opettajan pedagogiset opinnot noin vuosi joko opettajankoulutuslaitoksella tai erillisinä opintoina amkissa sen jälkeen kun on aineesta työkokemusta. Osa aineenopettajista on alunperin valittu opiskelemaan opettajansuuntautumisvaihtoehtoon, muiden pitää hakea erikseen opinto-oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin, ja joillekin aineille on vähän opiskelupaikkoja, toisissa aineissakäytännössä jokainen halukas aineen opiskelija pääsee pedagogisiin opintoihin.

-ammattikoulujen ammatillisten aineiden opettajat ja myös monet ammmattikorkeakoulujen opettajat opiskelevat opetettavaa ainetta ammattikoulussa/ammattikorkeakoulussa tutkintoon asti, ovat sen jälkeen työelämässä ja sen jälkeen opiskelevat opettajan pedagogiset opinnot noin vuoden amkissa. AMK:n opettajan pedagogisiin opintoihin on vaikea päästä joiltain aloilta. Työkokemusta painotetaan paljon.

Yliopisto-opettajilta vaaditaan suppeat yliopistopedagogiset opinnot, jos heillä ei ole opettajan pedagogisia opintoja tehtynä. Niihin haetaan erikseen yliopistotyösuhteen kautta.

Opettajia on siis monissa paikoissa, kussakin vaaditaan siihen soveltuva koulutus. AP:n kysymys oli aivan asiallinen.

[/quote]

Yliopistossa opettamisen suhteen ei taida olla niin nöpön nukaa.. En itse ole opiskellut yhtään pedagogiaa, mutta saan silti opettaa meidän yo:ssa ensi vuonna. Aion kyllä lukea jotain pedagogian kirjoja itsenäisesti ennen kuin ryhdyn opettamaan. -n27 

[/quote]

Siis sä olet lehtorina ilman pedagogista pätevyyttä? Missä näin onnistuu tekemään? Amanuensseilla ei välttämättä ole mitään opettaja-osaamista.

Lidlin parkkipaikalla kokontuu maanantaisin syksyn ajan opettajakoulu, sinne vaan ja keväällä sitten pysyvää virkaa hakemaan. 

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:07"]

On siis erilaisia koulutuksia opettajaksi

- luokanopettajat opiskelevat maisteriksi yliopiston opettajainkoulutuslaitoksella, yleisin pohjakoulutus on lukio mutta myös ammatillinen koulutus voi olla pohjakoulutus. Luokanopettajat opettavat alakoulussa. Opiskelemalla jotain ainetta vähän enemmän he voivat opettaa myös erikoisaineita esim. liikunta, matematiiikka, englanti... alakoulussa.

-aineenopettajat (jotka opettavat esim. yläkoulussa/lukiossa/joissain ainessa amkissa ja ammattikoulussa) opiskelevat ko. ainetta maisteriksi yliopistossa ja sen jälkeen tai sen ohella opettajan pedagogiset opinnot noin vuosi joko opettajankoulutuslaitoksella tai erillisinä opintoina amkissa sen jälkeen kun on aineesta työkokemusta. Osa aineenopettajista on alunperin valittu opiskelemaan opettajansuuntautumisvaihtoehtoon, muiden pitää hakea erikseen opinto-oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin, ja joillekin aineille on vähän opiskelupaikkoja, toisissa aineissakäytännössä jokainen halukas aineen opiskelija pääsee pedagogisiin opintoihin.

-ammattikoulujen ammatillisten aineiden opettajat ja myös monet ammmattikorkeakoulujen opettajat opiskelevat opetettavaa ainetta ammattikoulussa/ammattikorkeakoulussa tutkintoon asti, ovat sen jälkeen työelämässä ja sen jälkeen opiskelevat opettajan pedagogiset opinnot noin vuoden amkissa. AMK:n opettajan pedagogisiin opintoihin on vaikea päästä joiltain aloilta. Työkokemusta painotetaan paljon.

Yliopisto-opettajilta vaaditaan suppeat yliopistopedagogiset opinnot, jos heillä ei ole opettajan pedagogisia opintoja tehtynä. Niihin haetaan erikseen yliopistotyösuhteen kautta.

Opettajia on siis monissa paikoissa, kussakin vaaditaan siihen soveltuva koulutus. AP:n kysymys oli aivan asiallinen.

[/quote]

Tästä korjaan sen verran, että ammatillisella puolella täytyy itsellä olla pohjalla ylempi koulutus kuin mitä on opettamassa eli ammattikoulussa amk-tutkinto pohjalla ja amk:ssa yliopistotutkinto samalta alalta. Nykyään on myös käytännössä pakko suorittaa ne pedagogiset opinnot.

[/quote]

Taitaako AMK:ssa käydä maisteri jos se rinnastetaan maisteriin?

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:07"]

On siis erilaisia koulutuksia opettajaksi

- luokanopettajat opiskelevat maisteriksi yliopiston opettajainkoulutuslaitoksella, yleisin pohjakoulutus on lukio mutta myös ammatillinen koulutus voi olla pohjakoulutus. Luokanopettajat opettavat alakoulussa. Opiskelemalla jotain ainetta vähän enemmän he voivat opettaa myös erikoisaineita esim. liikunta, matematiiikka, englanti... alakoulussa.

-aineenopettajat (jotka opettavat esim. yläkoulussa/lukiossa/joissain ainessa amkissa ja ammattikoulussa) opiskelevat ko. ainetta maisteriksi yliopistossa ja sen jälkeen tai sen ohella opettajan pedagogiset opinnot noin vuosi joko opettajankoulutuslaitoksella tai erillisinä opintoina amkissa sen jälkeen kun on aineesta työkokemusta. Osa aineenopettajista on alunperin valittu opiskelemaan opettajansuuntautumisvaihtoehtoon, muiden pitää hakea erikseen opinto-oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin, ja joillekin aineille on vähän opiskelupaikkoja, toisissa aineissakäytännössä jokainen halukas aineen opiskelija pääsee pedagogisiin opintoihin.

-ammattikoulujen ammatillisten aineiden opettajat ja myös monet ammmattikorkeakoulujen opettajat opiskelevat opetettavaa ainetta ammattikoulussa/ammattikorkeakoulussa tutkintoon asti, ovat sen jälkeen työelämässä ja sen jälkeen opiskelevat opettajan pedagogiset opinnot noin vuoden amkissa. AMK:n opettajan pedagogisiin opintoihin on vaikea päästä joiltain aloilta. Työkokemusta painotetaan paljon.

Yliopisto-opettajilta vaaditaan suppeat yliopistopedagogiset opinnot, jos heillä ei ole opettajan pedagogisia opintoja tehtynä. Niihin haetaan erikseen yliopistotyösuhteen kautta.

Opettajia on siis monissa paikoissa, kussakin vaaditaan siihen soveltuva koulutus. AP:n kysymys oli aivan asiallinen.

[/quote]

Tästä korjaan sen verran, että ammatillisella puolella täytyy itsellä olla pohjalla ylempi koulutus kuin mitä on opettamassa eli ammattikoulussa amk-tutkinto pohjalla ja amk:ssa yliopistotutkinto samalta alalta. Nykyään on myös käytännössä pakko suorittaa ne pedagogiset opinnot.

On.

Et sä sitä yo todistusta tarvi yliopistoon pääsyyn.

Tietysti on :D

:DDDDDDDDDD

Ei se ole. Täällä annetaan nyt väärää tietoa.

Opettajat käyvät apukoulun.

Tsemppiä opintoihin!

Maisterin tutkinto.

Vapun tienoilla oppilas kysyi olenko ylioppilas. Tosiaan yliopistoon voi päästä vaikka ei olisi ylioppilas mutta hankalaa se on. Olen aineopettaja ja opiskelin 5 vuotta aineopinnot ja tein gradun. Kuudes vuosi meni opetusharjoittelussa eli on todellakin ylempi yliopistotutkinto.

Riippuu vielä aiotko aineenopettajaksi vai luokanopettajaksi. Varsinkin kieltenopettajaksi on vaikea päästä. Mutta maisterin tutkinto se on.

Voi yliopistoon hakea ja siellä opiskella vaikkei olisi ylioppilas. Kurssikaverini opiskeli ammattikoulussa lastenhoitajaksi ja haki sitten luokanopettajaksi yliopistoon. Valmistuttiin yhtä aikaa :)

Ootko ap vähän yksinkertainen

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:01"]Voi yliopistoon hakea ja siellä opiskella vaikkei olisi ylioppilas. Kurssikaverini opiskeli ammattikoulussa lastenhoitajaksi ja haki sitten luokanopettajaksi yliopistoon. Valmistuttiin yhtä aikaa :)
[/quote]

Luokanopeksi huomattavasti helpompi päästä kuin aineenopettajaksi.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:02"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:01"]Voi yliopistoon hakea ja siellä opiskella vaikkei olisi ylioppilas. Kurssikaverini opiskeli ammattikoulussa lastenhoitajaksi ja haki sitten luokanopettajaksi yliopistoon. Valmistuttiin yhtä aikaa :) [/quote] Luokanopeksi huomattavasti helpompi päästä kuin aineenopettajaksi.

[/quote]

Riippuu oppiaineesta. On sellaisia aineita, että vuorotteluvapaan sijaisuuteenkin on 15 pätevää hakijaa ja sellaisia, että ei millään tahdo löytyä päteviä.

Ei yliopistoon ole tarvinnut olla ylioppilas enää vuosikymmeniin. Vanhoihin yliopistoihin piti olla erivapaus, mutta uudempiin on voinut hakea millä tahansa toisen asteen koulutuksella jo pitkään.

Ammatillisten aineiden opettajat ovat oman alansa ammattitutkinnon ja työkokemuksen lisäksi käyneet opettajan pedagogiset opinnot erillisinä opintoina n. 1 vuosi amkissa.