Lyö kerran, lyö aina? Kysymys lähisudeväkivallasta.

No en jäis ottamaan selvää, koska luottamus ja turvallisuuden tunne rikottu.

Olen itse sitä mieltä, että kun henkilö lyö omaa puolisoa kerran, niin se porras lyödä uudelleen on huomattavasti alempi, kuin sen ensimmäisen kerran. Siksi seuraavan kerran saa turpaan mitä todennäköisemmin ja mitä enemmän lyöntejä tulee, sitä useammin ja herkemmin niitä alkaa tulemaan.

Sama on henkisessä väkivallassa.

Itse nuoruuden suhteessani koin yhden kerran väkivaltaa, ja tein siitä sinä iltana rikosilmoituksen ja soitin hysteerisenä poliisit kotiimme viemään riehuvan pois. Aamulla selvittyään oli todennut ettei muista mutta asia on kuten olin yöllä kertonut koska minä en valehtelisi.

Sai sakot ja häpesi, muttei koskaan enää riehunut. Ero tuli muista syistä muutaman vuoden päästä.. mutta en itse oikein koskaan päässyt lopullisesti yli siitä, edes terapiassa ennen eroa.

En todellakaan jäisi ottamaan selvää. Jos on kerran lyönyt niin ei todellakaan enää ansaitse uutta mahdollisuutta.

No tämähän riippuu paljon siitä lyöjästä itsestään. Onko aidosti pahoillaan, haluaako muuttua ja tehdä töitä sen eteen. Vai syytteleekö muita ja selittelee. Huom! Muutosta on myös helppo teeskennellä, oikea muutos nähdään vasta pitkän ajan päästä.

Jos on kerran lyönyt niin luottamus on joka tapauksessa mennyt. Ja vaikka ei koskaan enää löisi niin se väkivallan uhka olisi kuitenkin aina läsnä. En jäisi parisuhteeseen jossa en tuntisi oloani turvalliseksi.

Riippuu kanssa siitä löitkö itse ensin vai heititkö muumikipolla?

Tietenkin ihmiset voivat muuttua.

Suomen rikoslaissa on ihan omat pykälät väkivaltarikollisuudelle. Rötöksiään sinuun kohdistavan väkivaltarikollisen kanssa eläminen tuppaa olemaan sellaista, että jopa narkomaani on mukavampi elämäntoveri. Niin joo ja sitten tosiaan voit myös kuolla tai vammautua pysyvästi.

Vierailija kirjoitti:

Itse nuoruuden suhteessani koin yhden kerran väkivaltaa, ja tein siitä sinä iltana rikosilmoituksen ja soitin hysteerisenä poliisit kotiimme viemään riehuvan pois. Aamulla selvittyään oli todennut ettei muista mutta asia on kuten olin yöllä kertonut koska minä en valehtelisi.

Sai sakot ja häpesi, muttei koskaan enää riehunut. Ero tuli muista syistä muutaman vuoden päästä.. mutta en itse oikein koskaan päässyt lopullisesti yli siitä, edes terapiassa ennen eroa.

On aika vaarallista jos ihminen juo itsensä niin tolkuttomaan kuntoon että alkaa riehua ilman mitään pidäkkeitä. Sitä ei mitenkään korjaa se ettei itse muista asiasta mitään.

Se on vähän sama kysymys kuin että jos pettää, niin pettää aina. Onko se niin, pettäjä on aina pettäjä ja jos lyö kerran, niin todennäköisesti lyö joskus uudelleen?

Vierailija kirjoitti:

No tämähän riippuu paljon siitä lyöjästä itsestään. Onko aidosti pahoillaan, haluaako muuttua ja tehdä töitä sen eteen. Vai syytteleekö muita ja selittelee. Huom! Muutosta on myös helppo teeskennellä, oikea muutos nähdään vasta pitkän ajan päästä.

Miksi ihmeessä jäädä odottelemaan? Erityisesti kun siitä eteenpäin joutuu itse varomaan aivan koko ajan. Tuossa vain se lyöjä hyötyy: hän saa uuden mahdollisuuden, häneen suhtaudutaan anteeksiantavasti. Mitä toinen saa? Mustan silmän ja pelkoa loppuelämäksi.

Ei kannata jäädä odottelemaan, muuten tällainen "luomakunnan kruunu" voi lopettaa elämäsikin.

"Nyt se lyö mutta kyllä se vielä joskus rakastaa" Näinhän sitä tuntuu moni nainen ajattelevan.

kyllä lyö toisenkin kerran. se on satavarma juttu.

Riippuu varmaan miten ensimmäiseen lyöntiin reagoit. Jos mies huomaa ettei lyönnistä seurannut hänelle juurikaan harmeja, niin miksei löisi uudelleen ja matalammalla kynnyksellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tämähän riippuu paljon siitä lyöjästä itsestään. Onko aidosti pahoillaan, haluaako muuttua ja tehdä töitä sen eteen. Vai syytteleekö muita ja selittelee. Huom! Muutosta on myös helppo teeskennellä, oikea muutos nähdään vasta pitkän ajan päästä.

Miksi ihmeessä jäädä odottelemaan? Erityisesti kun siitä eteenpäin joutuu itse varomaan aivan koko ajan. Tuossa vain se lyöjä hyötyy: hän saa uuden mahdollisuuden, häneen suhtaudutaan anteeksiantavasti. Mitä toinen saa? Mustan silmän ja pelkoa loppuelämäksi.

Ei minun mielestäni kannata jäädä odottamaan. Vastasin vain ap:m kysymykseen, mitkä merkit ennustavat käytöksen muutosta ja mitkä eivät.

Taitaa olla suuri todennäköisyys uusia tekonsa. Riippuu tosin täysin ihmisestä. Itse naisena olen yhden kerran hermostunut tilanteessa niin pahasti, että löin. Mutta järkytyin siitä itsekin niin pahasti etten tiedä mikä meni. Enkä ole sen jälkeen ollut lähelläkään sellaista tilannetta ja aikaa on kulunut parisenkymmentä vuotta. Väittäisin, että ihmisestä kyllä sen yhden lyönnin jälkeen näkee onko hän kuumakalle joka lyö uudestaankin.

Kyllä se noin tuppaa menemään. Varsinkin kun suurin osa perheväkivallan harjoittajista ei näe teoissaan mitään väärää, ja ensimmäinen edellytys sille, että joku voi muuttua, on se, että itse kokee toimivansa väärin.

Ja vaikka mies muuttuisi, niin jotain on silti pysyvästi rikottu kun on kohdeltu puolisoa väkivaltaisesti. Voisitko enää olla aidosti onnellinen sellaisessa suhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Se on vähän sama kysymys kuin että jos pettää, niin pettää aina. Onko se niin, pettäjä on aina pettäjä ja jos lyö kerran, niin todennäköisesti lyö joskus uudelleen?

Ei se ole aina niin. Mutta jokainen tekee itse päätöksen siitä, jääkö katsomaan, onko juuri oma puoliso harvinainen poikkeus vai ei.