Te jotka elätte sotkun keskellä

OK.

Minkälaista sotkua tarkoitat? Likaa vai tavarapinoja?

Minulla ei ole lapsia.

Olet aivan oikeassa.

Minä oon traumatisoitunut lapsena.

Kyllä, kaikki mars mars siivoamaan. Minä jo imuroin äsken, pyyhin pölyt, kävin suihkussa ja valmistelin lounaan (esivalmistelut). Ihana minä.

Minut traumatisoi kiukkusiivoaja.

Täällä nukkujat ilahtuisivat, kun alkaisin imuroida. Varsinkin yövuorossa ollut mieheni.

Minä en rupea viisihenkisen perheen jätöksiä yksin siivoamaan, enää. Hukkukoon vaikka sotkuihinsa. Hallitsen tällä päätöksellä omaa elämääni.

Mulla ei ole lapsia ja elämänhallinta on ihan kunnossa.
Ei vaan kiinnosta yksin olla se joka siivoo aina.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 10:21"]Minkälaista sotkua tarkoitat? Likaa vai tavarapinoja?
[/quote]
Semmoista piittaamattomuutta ja henkistä velttoutta. Sitä ettei astioita tiskata ajoissa, tavaroita ei laiteta paikoilleen, kaikki jää käsistä juuri siihen, mihin sen tiputtaa. Ylimääräistä rompetta laatikot täynnä, eikä mikään mahdu enää mihinkään. Imuroitu viimeeksi 2 kk sitten, pedit petaamatta ja lakanat vaihdettu ties milloin.
Nämä lapset ja nuoret kasvavat häpeän kanssa. :(

Ei mulla ole aikaa siivota, kun on paljon kaikkea muuta tekemistä eikä mua sotkut haittaa yhtään. Lasten kaverit? En halua meille ketään kylään, mutta siitä pitää onneksi huolta kaksi suurta koiraa, joiden takia kukaan ei uskallakaan tulla. Tai no, oikeasaan lapset on kyllä jo muuttaneet kotoa pois, mutta en halua itselleni vieraita.

Minut traumatisoi mielipuoli himosiivooja :/

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 10:25"]Täällä nukkujat ilahtuisivat, kun alkaisin imuroida. Varsinkin yövuorossa ollut mieheni.
[/quote]
Ei kait ne aina nuku?

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 10:24"]Minut traumatisoi kiukkusiivoaja.
[/quote]
Ei tarvitse provosoitua. Paskan ja putipuhtaan välillä on aika paljon. Tämä koski nyt niitä paskanpuolella eläviä.

Meillä on aika usein sotkuista, muttei likaista. Yksivuotias on aika tehokas "järjestelijä", enkä itsekään ole mikään siivousintoilija - en ota turhaa stressiä kun tavarat on milloin mitenkin ja joskus vähän sinne päin. Ennen vieraita toki aina siivoan ettei ihan pommin tekosilta näytä ja perussiisteydestä (pölyt, vessan siivous yms) huolehdin toki aina säännöllisesti.

Joskus on vaatteita sohvalla ja kirjat sotkuisessa kasassa, leluja löytyy kenkähyllystä ja sänky myllätty, mutta entäs sitten. Ei siihen maailma kaadu ja samalla kun siivoan, tuo yksivuotias tekee tekosiaan perässä ;)

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 10:37"]Meillä on aika usein sotkuista, muttei likaista. Yksivuotias on aika tehokas "järjestelijä", enkä itsekään ole mikään siivousintoilija - en ota turhaa stressiä kun tavarat on milloin mitenkin ja joskus vähän sinne päin. Ennen vieraita toki aina siivoan ettei ihan pommin tekosilta näytä ja perussiisteydestä (pölyt, vessan siivous yms) huolehdin toki aina säännöllisesti.

Joskus on vaatteita sohvalla ja kirjat sotkuisessa kasassa, leluja löytyy kenkähyllystä ja sänky myllätty, mutta entäs sitten. Ei siihen maailma kaadu ja samalla kun siivoan, tuo yksivuotias tekee tekosiaan perässä ;)
[/quote]
Mutta eihän sulla olekkaan ongelmaa. Tuskin olet läävää nähnytkään!

Terapiassa sitten selvitellään niitä vanhempien mielenterveysongelmia, jotka toki näyttäytyvät joko ympäristön hallitsemattomuutena (sotkuna) tai pakko-oireisena siivoamisena.
Ensimmäinen rajoittaa sosiaalisesti enemmän.

Lapset kysyvät aina: saako meille tulla (kaveri) vai onko liian sotkuista?

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 10:25"]Minä en rupea viisihenkisen perheen jätöksiä yksin siivoamaan, enää. Hukkukoon vaikka sotkuihinsa. Hallitsen tällä päätöksellä omaa elämääni.
[/quote]
Hyi kuulostat ihan serkkujeni äidiltä, ja heistä(heidän elinoloistaan) on tehty lasu.. Eri asia jos huushollissasi asustelee 5 aikuista, mutta lasten jäljet on asia erikseen. Joko vanhemmat siivoaa tai ohjeistavat lapsia siivoamaan! Älä kasvata sikoja!